Praha lumessa on alunperin kokoelmassa O nejblizsich vecech (1925) ilmestynyt essee. Eero Balkin suomennos siitä löytyy Böömin, Määrin ja Slovakian kulttuurien edistämisseura Bohemian lehden numerosta 4/2007 (http://www.kolumbus.fi/eero.balk/lehti.htm).
Jean-Claude Carrièren ranskankielisen teoksen 'Ne pensez pas vous débarrasseur des livres' englanninnos 'This is not the end of the book: a conversation curated by Jean-Philippe de Tonnac /Jean-Claude Carrière & Umberto Eco, London: Harvill Secker, 2011.' on saatavissa Helsingin yliopiston Kansalliskirjaston avokokoelmasta. Kokoelman ainoa kappale on tällä hetkellä lainassa.
Saksankieleisen laitoksen nimi on ‚Die große Zukunft des Buches‘, mutta sitä ei ole saatavissa Suomesta. Tarkistus tehtiin yliopistokirjastojen yhteistietokannasta Lindasta sekä Frank-monihausta (http://monihaku.kirjastot.fi/fi/frank/search/
Helsingin yliopiston kirjaston aineistoluetteloa voi selata vapaasti internetissä osoitteessa https://finna.fi ....
Tampereelta eikä myöskään muualta Pirkanmaan kirjastoista löydy kyseistä kappaletta (I`ll Take Care of You) mistään nuottikokoelmasta. Nuotti löytyy esim. kokoelmasta Bland, Bobby: The best of the blues. Nuotti on Rovaniemen kaupunginkirjastossa ja sen saa sieltä kaukotilaamalla omaan kirjastoonsa.
Tiedot nuotista löytyy tästä: http://bit.ly/1qf6RkT
Kun et kertonut kirjastokorttisi numeroa, en valitettavasti pysty katsomaan, minkälainen tilanne varaamiesi kirjojen kohdalla on.
Jos kirjat olivat hyllyssä jossakin muussa HelMet-kirjastossa ja varasit ne tänään, on hyvinkin mahdollista, että ne ehtivät toiseen kirjastoon maanantaiksi, ainakin, jos kyse on kuljetuksesta Helsingin sisällä. Jos kirjat taas tulevat Espoosta, Vantaalta tai Kauniaisisista, kuljetus kestää normaalisti 1-3 työpäivää.
On siis mahdotonta luvata varmasti, että kirjat olisivat maanantaina siinä kirjastossa, josta haluat ne noutaa. Varminta tällaisissa tilanteissa on yleensä soittaa johonkin kirjastoon, jossa haluttu teos on hyllyssä, varmistaa, että se löytyy, pyytää laittamaan teos sivuun nimelläsi ja käydä itse...
Valitettavasti on niin, ettei tätä laulua "I love him" ole koskaan julkaistu nuottina suomenkielisin sanoin. Sama tilanne on sadan muun käännösiskelmän kohdalla. En löytänyt laulusta myöskään alkukielistä nuottia mistään kokoelmasta, mikä ei varmuudella tarkoita, etteikö sitä olisi koskaan julkaistu, mutta ainakaan ihan helppo tapaus tämä laulu ei näytä olevan.
Itsenäistä Wikipedian artikkeliakaan laulusta ei näytä olevan, mutta levytyksistä löytyy kyllä tietoja googlaamalla.
Heikki Poroila
Bissonnette on kirjoittanut tämän kirjan salanimellä Mark Owen. Kirja on suomennettu nimellä "Kova päivä : hyökkäys Osama Bin Ladenin piilopaikkaan" (2012).
Tässä asiassa teidän kannattaa kääntyä suoraan Kansalliskirjaston puoleen.
Kansalliskirjaston yleisneuvonnan yhteystiedot:
kk-palvelu@helsinki.fi
02941 23196 (arkisin 10–17, ke 10-20, parittomien viikkojen la 9–16)
Kansalliskirjasto ei ole mukana Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Voisimme toki olla yhteydessä Kansalliskirjastoon puolestanne, mutta mikäli teille tulee tarvetta lisäkysymyksiin, lienee parempi, että mukana ei ole välikäsiä.
Mobilisti-lehden vanhoja vuosikertoja (alkaen vuodesta 1983) säilytetään Helmet-kirjastojen varastossa Pasilan kirjastossa. Saatte lehdet luettaviksi odottaessanne. Lehtiä ei lainata kotiin, mutta voitte ottaa niistä valokopioita tai voitte skannata haluamanne artikkelit sähköpostiin tai tikulle.
Alla olevasta linkistä löydätte Pasilan kirjaston yhteystiedot.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kannattaa ottaa yhteyttä Varsinais-Suomen maakuntamuseon valokuvakokoelmaan, vaikka se onkin keskittynyt Turun alueeseen.
https://www.turku.fi/kulttuuri-ja-liikunta/museo/kokoelmat/valokuvakokoelma
Siirtolaisinstituutti on koonnut ja julkaissut aineistoa suomalaisesta siirtolaisuudesta, siirtokunnista ja utopiayhteisöistä.
http://www.migrationinstitute.fi/
Lisäksi kannattaa etsiä käsiinsä WSOY:n vuonna 1925 julkaisema Frithiof Henrik B. Laguksen teos: Amurinmaan retki : suomalainen kommunismin koe, jossa Schoultz on yksi tekijöistä. Jos kuvat ovat "oikeita", voi niistä tiedustella WSOY:ltä.
https://vaski.finna.fi/Search/Results?lookfor=Amurinmaan+retki+&type=AllFields
Googlata voi sanoilla Carl...
Kysymys kuuluu mitä ilmeisimmin ryhmään "mahdoton tietää". Maailman nettikauppojen määrää ei voi tietää, koska kukaan ei pidä niistä yhteistä rekisteriä. Tilanne myös muuttuu koko ajan, uusia kauppoja perustetaan ja vanhoja lopetetaan. Nettikaupan perustamiselle on eri maissa erilaiset lainsäädännölliset ehdot, mitään globaalia säännöstöä ei ole. On myös vaikea yksiselitteisesti määritellä, mikä on "nettikauppa". Monilla perinteisillä kaupoilla on nettiversio, osa taas toimii vain netissä. Kuka tahansa meistä voi omien kotisivujensa kautta tarjota myytäväksi esimerkiksi omakustannekirjojaan, mutta tekeekö se kotisivuista "nettikaupan"?
Ainoa varma asia on, että nettikauppoja on paljon enemmän kuin perinteisiä, fyysisen tilan kauppoja....
Kaija Koon esittämän kappaleen Minä muistan sinut on säveltänyt, sovittanut ja sanoittanut Markku Impiö. Valitettavasti kappaleesta ei ole julkaistu lainattavaa nuottia.
https://finna.fi
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Kilvissä irvistelevät ja kieltä näyttävät kasvot kuuluvat gorgoille, kreikkalaisen mytologian kolmelle hirviösisarukselle: Stheinolle, Euryalelle ja Medusalle. Huolimatta siitä, että hahmot kuvattiin toisinaan parrakkaina, ne olivat siis naispuolisia. Gorgojen ulkomuotoon kuuluivat myös siivet, torahampaat, raatelukynnet ja suomujen peittämä iho. Ajan myötä Medusan hahmo muuttui vähemmän hirviömäiseksi ja lopulta selvästi naiselliseksi. Käärmeistä koostuvan tukkansa hän kuitenkin säilytti.
Gorgot olivat pelottavia hahmoja, jotka muuttivat kiveksi sen, joka katsoi niitä silmiin. Sekä soturijumalatar Athenella että tarukuningas Agamemnonilla oli Homeroksen mukaan kilvessään gorgon kuva. Sen tehtävä oli suojata...
Kirjaston keskeisiä arvoja ovat sananvapaus ja moniäänisyys. Tarjoamme kaikille mahdollisuuden muodostaa oma mielipiteensä asioista. Teoksen sisällön perusteella hankkimatta jättäminen tai poistaminen kokoelmasta edellyttää kirjastossa aina erityistä harkintaa.
Luotamme lukijan arvostelukykyyn vanhempien teosten kohdalla. Jokainen teos kuvaa omaa aikaansa.
Voisiko kyseessä olla tanskalaisen Henning Köien säveltämä Nisse-polkka? Suomenkieliset sanat lauluun kirjoitti Saukki (Sauvo Puhtila).
Laulun kertosäkeessä on etsityn kaltaisia riimejä: Hupsis tupsis huppelirupsis / piirissä pyörivät puppelijupsis ... Hupsis tupsis pimpelipompeli / hiiri se kissalle takkia ompeli
Katselin vähän netistä keskustelupalstoja ja muita epävirallisia sivustoja, ja niiden perusteella vastaan seuraavaa: Punaiset mukit ovat tuttuja tv-sarjoista ja elokuvista muun muassa nuorison bilemukeina. Mukien kerrotaan olevan punaisia koska niistä ei näe läpi, mitä ne sisältävät. Mukien koko on myös sellainen, että niihin mahtuu olut-tuoppi. Punainen muki taitaa olla jo kulttuurinen juttu ja synonyymi hauskanpidolle ainakin Yhdysvaltojen opiskeijapiireissä ja tosiaan nuorisoelokuvissa.
Kyseessä lienee Kontakti-sarja, jota julkaisi Kauppiaitten Kustannus. Käsikirjoitukset saatiin kirjoituskilpailujen kautta. Sarjaa julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1970 ja uudestaan vuonna 1987. Sarja sisältää 75 pienoisromaania. Wikipediasta löytyy hiukan tietoa Kontakti-sarjasta
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kontakti-sarja
Kirjallisuusverkkopalvelu Kirjasampo (https://www.kirjasampo.fi/fi) esittelee sarjan teoksia (kohta romaanit)
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/kontakti%20kauppiaitten
Kontakti-sarjan nuorista kirjoittajista julkaisivat myöhemminkin kirjoja ainakin Jussi-Pekka Toivonen, Arto Melleri, Esa Kero, Kaisa Ikola, Ulla-Maija Paavilainen ja Emma Puikkonen.
Yleisesti tunnustettu tosiasia on, että paino pysyy vakiona, kun energiansaanti ja energiankulutus ovat tasapainossa. Tällöin ihminen syö sen verran kuin kuluttaa. Painonhallinnan kannalta parhaana vaihtoehtona pidetään säännöllistä ja tasaista ateriarytmiä. Silloin pystyy välttämään liian kovaa nälkää ja syömään itsensä sopivasti kylläiseksi. Sopiva syömistiheys on useimmille 4–5 kertaa päivässä. Useimmille sopiva ateriaväli on 3−4 tuntia.
Helsingin Sanomat julkaisi 16.12.2021 artikkelin, jossa ravitsemuksen asiantuntijoiden avulla selvitettiin, lihottaako iltasyöminen. Asiantuntijoiden mukaan iltapala on ateria siinä missä muutkin ateriat. Ruoan laatu ja määrä ovat ratkaisevampia kuin kellonaika, milloin se syödään.
Ihminen...
Stump, suomalaista nuorisolehteä julkaistiin vuosina 1966-1970. Lehden numerot ovat luettavissa Kansalliskirjastossa Helsingissä sekä vapaakappalekirjastoissa Turun, Jyväskylän, Oulun, Itä-Suomen yliopistojen kirjastoissa sekä Åbo Akademin kirjastossa. Lehdet on mikrofilmattu.
Stump-lehti kansalliskirjaston verkkokirjastossa: Stump : roikkumaton nuortenjulkaisu | Kansalliskirjasto | Kansalliskirjaston hakupalvelu (finna.fi)
Kansalliskirjaston yhteystietoja:
asiakaspalvelun tavoittaa varmimmin sähköpostitse osoitteesta kk-palvelu@helsinki.fi
Palvelupuhelin 02941 23196 vastaa arkisin klo 10–13.
kansalliskirjasto.fi/fi/info/yhteystiedot
Lehdet kannattaa tilata hyvissä ajoin valmiiksi ennen kuin menee niitä lukemaan.
Tähtilampun alla -sarjan toisessa jaksossa (kohdassa 37:37–38:25) Kalle Heller (Esa-Matti Pölhö, nykyisin Long) lukee Barry Lopezin kirjaa Arktisia unelmia (W+G, 1987). Kuultava katkelma on koostettu luvun 'Vaellus' tekstistä sivuilta 220–221.
"Aika arktiksella yhdistyy hiljaisuuteen ja sitten haihtuu. Valon lailla aika on kuin ohi kulkeva eläin. Aika liitää tundran yllä piekanan tavoin tai sortuu täysin kuin sydänkohtauksen satuttama lintu jättäen jälkeensä hiljaisuuden, jota me sanomme kuolemaksi."
"Arktis on pitkä, katkeamaton ajan kaari. Hämärä viipyy. Jäälautat, karibut, myskihärät, kaikki ajautuvat jonnekin. Kun makaa selällään huikaisevan valoisalla tundralla, tuntee, että jääkausi olisi voinut päättyä vain hetki sitten."
Kirjassa...
Siperiaan lähdettiin esim. kuolemantuomion sijasta. Osa vangeista kuoli jo matkalla Siperiaan, jotkut onnistuivat pakenemaan. 1900-luvun alussa nousi esille karkotettujen armahtaminen, mutta niin ei tapahtunut. Miikka Vuorelan väitöskirjan mukaan (s. 192) kukaan ei palannut Suomeen. Tarkemmin tietoa aihepiiristä saa esimerkiksi teoksista:
1) Alpo Juntunen (1983): Suomalaisten karkottaminen Siperiaan autonomian aikana ja karkotetut Siperiassa
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/178224/A-10-ISBN-951-9266-2…;
2) Miikka Vuorela (2021): Autonomian ajan rikos ja rangaistus oikeustilaston valossa : tutkimus rikollisuuden ja rangaistuskäytännön kehityksestä Suomessa ja muissa Pohjoismaissa vuosina 1809–1917
https://...