DVD:stä tosiaan käy ilmi ainoastaan se, että Yön sävel -niminen kappale siinä esitetään. Tämän nimisiä kappaleita on useita, joten valitettavasti emme saaneet selville enempää tietoa kappaleesta. Alla linkki Fono-tietokantaan ja Yön sävel -nimisiin kappaleisiin:
http://www.fono.fi/KappaleHakutulos.aspx?kappale=y%c3%b6n+s%c3%a4vel&Page=1
Tarkkaa ja kattavaa listausta Konsta Hietasen tekemistä jälkiäänityksistä eli dubbauksista ei valitettavasti löydy verkosta. Hänen elokuvatuotantoaan pystyy tarkastelemaan esimerkiksi Kansallisen audiovisuaalisen instituutin Elonet-palvelussa. Elonet-palvelusta pystyy etsimään tietoa Suomen kansallisfilmografiasta, johon sisällytetään kaikki kotimaiset pitkät elokuvat. Näet Hietasen tekijätiedot Elonet-palvelussa täältä.
Konsta Hietasen radio- ja televisioesiintymisistä voi etsiä tietoa esimerkiksi Radio- ja tv-arkiston Ritva-tietokannasta, johon tallennetaan keskeisten radio- ja tv-kanavien ohjelmia ja niiden tekijätietoja. Konsta Hietasen tekijätiedot Ritva-tietokannassa näet täältä.
Näiden lisäksi voit etsiä tietoa Hietasen...
Etsitty Larin-Kyöstin runo on Mahorkka-Mikon lohdutus, joka ilmestyi alun perin kokoelmassa Pilan pippuria ja ivan suolaa (Gummerus, 1921). Tämän lisäksi se sisältyy mm. Larin-Kyöstin runojen valikoimaan Lausujan runoja (Gummerus, 1948) ja suomalaisen huumorin antologiaan Hymyjen kirja (Otava, 1942).
Päähenkilöt kuulostavat kovasti Joe R. Lansdalen luomalta kaksikolta Hap Collins ja Leonard Pine. Heidän tutkimistaan jutuista kadonneita lapsia löytyy sarjamurhaajan jäljiltä kuolleina kirjassa Mucho Mojo (Book Studio, 1998).
Ilmajoki-lehden vanhempia numeroita löytyy Seinäjoen kaupunginkirjastosta mikrofilmattuna aikaväliltä 17.12.1929-30.12.2015 ja lisäksi paperilehtiä etävarastosta v. 1983-2006. Miktofilmattuja lehtiä voi lukea erityisillä lukulaitteilla pääkirjastossa, Nurmon kirjastossa ja Peräseinäjoen kirjastossa. Tarkempia tietoja löytyy kirjaston kotisivulta. /kirjasto.seinajoki.fi/kokoelmat/mikrofilmattu-aineisto/
Vakiintuneita suomenkielisiä nimiä ei näille intialaisille todennäköisesti ruokalajeille ole. Hakuja haittaa myös se, että nimien kirjoitusasu voi vaihdella.
Sooji-tomaatti upma on jonkinlaista manna- ja riisipuuroa, jossa on tomaatteja.
Kheera tarkoittaa kurkkua, tikki on öljyssä paistettu pieni (peruna)kakkunen.
Dal tai dhal on linssejä tai linssisose, masool dalissa on tietynlaisia punaisia linssejä ja moong dal vihreitä. Toover dhal, toor dal tai tur dhalissa taas käytetään kyyhkynhernettä. Kulthi dalissa on käytetty jotain herneensukuista kasvia, jolle en löydä suomenkielistä nimeä ollenkaan.
Daliya, dalia on makeaa puuroa, joka tehdään vehnästä tai ohrasta. Idli on kakkuja, joita tarjoillaan ilmeisesti...
Perintökaaressa (40/1966) säädetty perintöoikeudesta:
"2 luku.
Sukulaisten perintöoikeudesta.
1 §.
Lähinnä saavat perinnön rintaperilliset.
Kukin lapsista saa yhtä suuren osan perinnöstä. Milloin lapsi on kuollut, tulevat lapsen jälkeläiset hänen sijaansa, ja joka haara saa yhtä suuren osan." https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1965/19650040
Perimys etenee parenteeleittain eli perillisryhmittäin. Parenteeleja on kolme. Ensimmäiseen kuuluvat rintaperilliset ja heidän jälkeläisensä. Tässä parenteelissa on rajaton sijaantulo-oikeus, eli kuolleen perillisen sijaan tulevat hänen rintaperilliset. Toiseen parenteeliin kuuluvat vanhemmat ja heidän jälkeläisensä eli perittävän sisarukset ja puolisisarukset. Myös tässä...
Kukaan vastaajistamme ei ikävä kyllä muistanut kyseistä runoa. Runon kuvasto voisi viitata myös muistovärssyyn.
Jos joku lukijoistamme muistaa kyseisen runon, niin vastauksen voi laittaa kommenttina tämän vastauksen alle.
Varaukset ovat noudettavissa vasta, kun olet saanut noutoilmoituksen. Sen jälkeen noutoaikaa on viikon verran, noutoilmoituksessa näkyy viimeinen noutopäivä.
Jos olet ensimmäisenä jonossa, saat seuraavaksi palautuvan teoksen. Jos teos on hyllyssä, saat sen ensimmäisenä.
Varaukset vanhentuvat yhden vuoden jälkeen, eli tänään 26.1.2021 tehty varaus poistuu 26.1.2022, jos sitä ei ole voitu siihen mennessä toimittaa.
Vaikuttaa siltä, että laulua Käki meille kesän tuo ei ole julkaistu Suomessa äänitteellä. Siitä ei löydy tietoja Kansalliskirjaston Finna-tietokannasta, digitoitujen äänitteiden Raita-tietokannasta eikä Yleisradion Fono-äänitetietokannasta.
Laulun sanat ja nuotit löytyvät ainakin koulun laulukirjasta Soninen, Ahti: Soitan ja laulan : säestykset (Otava, 1968) ja todennäköisesti myös vastaavasta oppilaan painoksesta Laulan ja soitan : koulun musiikkikirja oppikouluja varten (Otava, 1962).
Nuotin oheistietojen mukaan laulu on romanialainen kansansävelmä, jonka on mukaellen suomentanut R. R. [Roine] Ryynänen.
Hyvin pienet lapset voivat sairastua harvinaiseen Neimann-Picin tautiin. Terveyskirjasto Jopa 18 kk ikäisenä voi olle muistisairas, kertoo MTVn uutiset 27.6.2017
Alzheimeriin voi sairastua jo kolmenkympin tienoilla, mutta todennäköisimmin niin nuoren muistivaikeudet johtuvat muusta esim. stressistä. Toki muistamattomuuden oireet kannattaa aina tutkituttaa lääkärillä. Potilaan lääkärilehti 10.6.2015 ja Terveyskirjasto
Englannissa kerrotaan 23 vuotiaasta sairastuneesta HomeCare.co.uk, suomessa nuorimmat julkisuuteen tulleet ovat sairastuneet noin nelikymppisinä.
Tulostussaldoa voit ladata kaikissa Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteissä missä on tulostusmahdollisuus. Kaikissa asiakaspalvelupisteissä ei ole kassaa käytössä, mutta joka kirjastossa on vähintään yksi asiakaspalvelupiste, jossa maksujen maksaminen ja tulostussaldon lataaminen onnistuu. Monissa kirjastoissa voi maksaa ainoastaan kortilla ja/tai Mobile Paylla, muutamissa kirjastoissa myös käteisellä.
Loitsu on ilmestynyt suomeksi Markku Lahtelan kääntämänä kokoelmassa Runoni (Kirjayhtymä 1984). Jevtušenkon alkuperäinen runo Заклинание (Zaklinanie) on ilmestynyt joidenkin nettilähteiden perusteella venäjäksi vuoden 1977 tienoilla, kun taas suomennoksessa todetaan runojen ilmestyneen alun perin vuosien 1952 ja 1972 välillä. Kokoelmassa todetaan lähteiden olevan keskenään ristiriitaisia ja ajoittamisen vaikeaa. Emme onnistuneet löytämään tietoa siitä, että Loitsua olisi käännetty ruotsiksi.
Ilmatieteenlaitoksen lumitilastojen mukaan varhaisin pysyvä lumi Jyväskylässä 90-luvulla oli 11.10.1992. Tuolloin lumensyvyys oli 11 cm. Ilmatieteenlaitoksen tilastot löytyvät täältä:
Lumitilastot - Ilmatieteen laitos
Ollilta löytyi ainakin kolme jouluaiheista tekstiä, jotka on julkaistu kokoelmateoksissa.
"Rauhallista joulua": julkaistu teoksessa Suomalaiset kertojat : valikoima suomalaista kertomakirjallisuutta (WSOY 1937, 2. p. 1955) sekä Erilaista joulua : kertomuksia ja kuvauksia (Otava 1998)
"Jouluaattona": julkaistu teoksessa Olli, Ystäväni ja huonetoverini Kalle Niemeläinen : 25 niemeläisjuttua (Otava 1958)
"Miksi ei joulupukki jo tule": julkaistu teoksessa Olli, Valitut tekoset. 1 (Otava 1964)
Voisiko kyseessä olla elokuva nimeltä "Tapahtuipa kerran metsässä" (eng. Once Upon a Forest)? Animaatio on tosin valmistunut jo vuonna 1993.
Kuvailusi sopisi tapahtumien osalta tähän elokuvaan sillä eroavaisuudella, että onnettomuuden uhriksi joutuu mäyrä.
Lisätietoa elokuvasta voi lukea esimerkiksi https://www.imdb.com/title/tt0107745/?ref_=fn_al_tt_1
Sanaa ei löydy Kielitoimiston sanakirjasta eikä Suomen murteiden sanakirjasta. Verkosta hakemallakaan ei selviä, mitä sillä voitaisiin yksiselitteisesti tarkoittaa. Sitä on käytetty ainakin verbien elättää ja mielistellä tai "nuoleskella" sijaan, mutta en tiedä, sopiiko kumpikaan muurahaiskarhujen tapaukseen, koska lainaus on niin lyhyt.
