Timo Parvelan kirja Maukka, Väykkä ja Karhu Muurinen ei ole vielä tullut pääkaupunkiseudun kirjastoihin. On ollut kirjavalinnassa ennen joulua, pitäisi lähiaikoina tulla.Tilauksen voi tehdä heti,kun näkyy HelMet-järjestelmässä. Raevaaran kirja on tullut kirjastoihin ja on tilattavissa http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/araevaara+tiina/araevaara+tiina/1%2…
Tapiolan kirjastosta voisi tiedustella heidän kappaleestaan
http://www.espoo.fi/fi-FI/Kulttuuri_ja_liikunta/Kirjasto/Tapiolan_kirja…
Rastita ruuta "Poista" sen varauksen kohdalta, jonka haluat poistaa. Napsauta sen jälkeen linkkiä "Tallenna muutokset". Järjestelmä esittää vielä varmistuskysymyksen: "Alla oleva(t) varau(k)s(et) poistetaan. Haluatko jatkaa?". Tässä näkyy nyt vain se yksi poistettavaksi valitsemasi varaus. Vastaa kysymykseen "Kyllä". Varaus on nyt poistettu.
Lukitsemalla varauksen taas voit estää varausta saapumasta noudettavaksi tietyn ajan kuluessa, esimerkiksi ollessasi lomamatkalla.
Yksityiskohtaiset ohjeet näihin toimintoihin löytyvät perinteisen HelMet-aineistohaun Ohjeita-linkistä, kohdasta "Varausten muuttaminen, lukitseminen ja peruuttaminen". Siellä kerrotaan näin:
Kirjaudu Omiin tietoihisi ja napsauta linkkiä X varausta.
Jos haluat muuttaa...
Kauniaisten kirjastosta kerrottiin, että nyt heinäkuun aikana heillä ei ole mahdollisuutta rekisteröimiseen ja opastukseen. Elokuusta alkaen kannattaa ottaa yhteyttä etukäteen kirjastoon joko puhelimitse (09-505 6400) tai sähköpostitse (kirjasto@kauniainen.fi).
Heinäkuun aikana voi rekisteröityä ja saada opastusta esim. Sellon kirjastossa Espoossa. Kannattaa soittaa ja sopia aika etukäteen, puh. 09-816 57603.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Sellon_kirjasto/Yhteys…
Tämä virhe on tiedossamme ja sen korjaamista on selvitetty järjestelmänkehittäjiltä. Korjaaminen on osoittautunut hankalammaksi kuin voisi kuvitella, koska järjestelmä on alun perin englanninkielinen ja kaikkien termien kääntäminen parhaalla suomenkielisellä vastineella ei onnistu, koska alkuperäistä termiä on voitu käyttää monessa eri kohtaa, jotka suomeksi vaatisivat erilaisten sanojen käyttöä.
Verkkokirjastoon voi kirjautua myös osoitteessa https://kirjasto.kyyti.fi/, jossa tekstit ovat oikein.
Asia kuitenkin on vielä työn alla ja korjaantuu viimeistään, kun verkkokirjasto siirtyy kokonaan toiseen ohjelmaan tulevaisuudessa.
Tämä pieni kirjanen, jonka nimi kokonaisuudessaan kuuluu Kemin maaseurakunnan vanhan kirkon vaiheita : K. I. Cajanuksen "Piirteitä Kemin maaseurakunnan kirkkojen historiasta" löytyy Kemin pääkirjaston kotiseutuosastolta.
http://kirjasto.keminkaari.fi/
Kirjaston yhteystiedot löytyvät alta:
http://www.kemi.fi/kirjasto/yhteystiedot/
Metsäalan kirjoissa: Metsäkoulu (ilmestynyt useana vuonna); Kärkkäinen, Matti: Puutieteen perusteet; Kärkkäinen, Matti: Metsieni kirja; Perälä, Rae: Meidän metsä, on kerrottu puun taimien kasvatuksesta ja hoidosta ja harvennyksesta yms. Siinä yhteydessä puhutaan myös puun lustosta eli vuosikasvusta. Olisiko taimi kasvanut puuksi, kun se on kasvattanut ensimmäisen lustonsa? Tarkkaa määritelmää, milloin taimi on kasvanut puuksi, en löytänyt. Eri puulajit kasvavat eri tavalla, myös kasvuolosuhteet vaikuttavat.
Kasvianatomian kirjoista voisi olla myös apua. Katso esim. Terävä, Eija: Kasvianatomia.
Tarkkaa vastausta en pysty antamaan.
Tässä joitakin kirjoja Suomen ja naapurikansojemme historiasta:
- Russia's western borderlands, 1710-1870 / Edward C. Thaden ; with the collaboration of Marianna Foster Thaden
- Colonists on the shores of the Gulf of Finland : medieval settlement in the coastal regions of Estonia and Finland / [editor Marjo Poutanen]
- Shaping ethnic identities : ethnic minorities in Northern and East Central European states and communities, c. 1450-2000 / Marko Lamberg (ed.)
- Five centuries of violence in Finland and the...
Matti Paavilaisen useimmat runot on nimetty runon alkusäkeen mukaan. Selasin kokoelmissamme olevat Paavilaisen runokokoelmat, mutta kuvaukseen sopivaa runoa en löytänyt. Runon nimi Tuntematon kirje tai alkusäe ei johdattanut myöskään kenenkään muun runoilijan jäljille.
Hei! Useampi kirjastonhoitaja on yrittänyt löytää etsimääsi runoa, mutta yrityksistä huolimatta hakemaasi runoa ei ole löytynyt. Vinkkinä ehdotan, että varaat Helmet-kirjastojen kokoelmasta lukemistoja, jotka ovat ilmestyneet 1960-luvulla. Tein sinulle valmiiksi haun kirjaston tietokannasta (http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Slukemistot__Ff%3Afacetlanguages%3Afin%3Afin%3Asuomi%3A%3A__Ff%3Afacetcollections%3A3%3A3%3AKaunokirjat%3A%3A__Orightresult__U__X0__Ks%401960e%401970?lang=fin&suite=Cobalt). Toivottavasti löydät etsimäsi runon noista kirjoista.
Ensimmäisen kierroksen aloittaminen kilpailijasta, joka on ensimmäisenä aakkosissa, antaa ehkä vaihtelevuutta kilpailuun. Eri maiden versioissa on ollut 6-10 kilpailijaa. Heikoin lenkki pohjautuu brittiläiseen formaattiin ja he laativat säännöt.
Raumalaisen "Hakkri Iiro" sanontaa on jo haettu useasta lähteestä, mutta vielä se kannattaisi lähettää Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralle osoitteeseen https://www.finlit.fi/
Kyseessä saattaa olla myös ns. sanoi-sananparsi, josta kerrotaan Leea Virtasen kirjassa "Suomalainen kansanperinne (1999, 226-227).
Kilvissä irvistelevät ja kieltä näyttävät kasvot kuuluvat gorgoille, kreikkalaisen mytologian kolmelle hirviösisarukselle: Stheinolle, Euryalelle ja Medusalle. Huolimatta siitä, että hahmot kuvattiin toisinaan parrakkaina, ne olivat siis naispuolisia. Gorgojen ulkomuotoon kuuluivat myös siivet, torahampaat, raatelukynnet ja suomujen peittämä iho. Ajan myötä Medusan hahmo muuttui vähemmän hirviömäiseksi ja lopulta selvästi naiselliseksi. Käärmeistä koostuvan tukkansa hän kuitenkin säilytti.
Gorgot olivat pelottavia hahmoja, jotka muuttivat kiveksi sen, joka katsoi niitä silmiin. Sekä soturijumalatar Athenella että tarukuningas Agamemnonilla oli Homeroksen mukaan kilvessään gorgon kuva. Sen tehtävä oli suojata...
Nalle Puh asuu omassa talossaan Puolen hehtaarin metsässä. Puhin seikkailuista ja ajatuksista voit lukea A.A. Milnen Nalle Puh -kirjasta, lukuisista kuvakirjoista. Voit myös kuunnella Nalle Puh -kirjat, ne löytyvät Yleltä Matti Pellonpään ja Kari Väänäsen aivan hykerryttävästi alunperin radiossa lukemina , https://yle.fi/aihe/artikkeli/2008/02/19/nalle-puh.
Etsimäsi kirja voisi olla Sharon Creechin Rubiininotko (Ruby Holler, suom. Auli Hurme-Keränen, 2005, Karisto). Alla olevassa linkissä Kirjasampoon on lisää tietoa kirjasta ja myös kirjan kansikuva.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aua76989c1-a01a-4d87-a65e-2c6d0162f83c
Tamperelaisen seurakuntalehti Sillan haastattelun (5.4.2017) mukaan Ida Elinan konserttikanteleessa on 40 kieltä:
https://www.siltalehti.fi/sivustot/silta/juttusilta/arkisto/kantelepopin_uranuurtaja_uskaltaa_elaa.35916.blog
Helmet-kirjastoista löytyy yksi suurkanteleen opas: Ismo Sopanen, Suomalaisen suurkanteleen opas. Sen tosin sanotaan olevan 34-kielisen kanteleen soitonopas, eikä se ilmeisesti ole aloittelijan opas:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Ssuurkanteleen%20opas__Orightresult__U?lang=fin&suite=cobalt
Ehkäpä Kanteleliitosta löytyisi lisää tietoa:
https://www.kantele.net/kanteleliitto
Kasetti on nimeltään Samuli Satusen unipiilo, tekijä Kauko Muje. Hänen vaimonsa Vuokko Muje on wikipedian mukaan sanoittanut hänen laulujaan, ehkäpä siis tämänkin. Emme löydä kasetille kappalelistausta. Laulu on kasetin ensimmäinen.
Äänite on varsin vanha (1973) ja sitä ei näytä olevan saatavana lainaksi kirjastojen kautta.
Äänitteen tiedot Fonossa:
http://www.fono.fi/Dokumentti.aspx?kappale=unipiilo&ID=cc5d2c18-d48f-4c87-8d31-40673b6e832b
Mamurovka on mesimarjoista (maamuuraimista) tai hilloista (suomuuraimista) valmistettu marjalikööri. Juoman nimi tulee venäjän mamura-sanasta, joka tarkoittaa mesimarjaa.
Sana mamura tavataan Venäjän pohjoisosissa ja on mahdollisesti suomalaisugrilainen laina (vrt. maamuurain).
http://digitool.library.mcgill.ca/webclient/StreamGate?folder_id=0&dvs=1580480291406~925
http://www.inslov.ru/html-komlev/m/mamurovka.html
Vaski-kirjastoista löytyy useampi kappale Paula Isopahkalan teoksia PaaPiin kaavakirja lapsille (2017) ja PaaPiin kaavakirja naisille (2019). Voit tarkistaa kirjojen saatavuustiedot Vaskin verkkokirjastosta. Vaski-kirjastoista lötytyy myös teokset Mekkotehdas (2012), Mekkotehdas aikuisille (2014) ja Mekkotehdas koulutyttöjen tyyliin (2016). Myös niiden saatavuustiedot voit tarkistaa verkkokirjastosta. Voit etsiä verkkokirjastosta muita lastenvaatteiden kaavakirjoja esimerkiksi asiasanalla "lastenvaatteet".
Paula Isopahkalan kirjat Vaskin verkkokirjastossa: https://vaski.finna.fi/Search/Results?lookfor=Isopahkala%2C+Paula&type=…
Mekkotehdas-kirjat Vaskin verkkokirjastossa: https://vaski.finna.fi/Search/Results?lookfor=...
Suuri Käsityö -lehti kuuluu useiden Helmet-kirjastojen kokoelmiin. Mikäli korttiisi on liitetty PIN-koodi, voit tehdä varauksen lehden numeroon 9/2020 ja lehti toimitetaan lähikirjastoosi. Jos sinulla ei ole PIN-koodia, voit vaikka soittaa johonkin Helmet-kirjastoista ja pyytää henkilökuntaa tekemään varauksen puolestasi.
Ohjeet lehtien varaamiseen löydät alla olevasta linkistä.
https://kirjtuo1.helmet.fi/help*fin#lehtienvaraaminen
