Mamurovka on mesimarjoista (maamuuraimista) tai hilloista (suomuuraimista) valmistettu marjalikööri. Juoman nimi tulee venäjän mamura-sanasta, joka tarkoittaa mesimarjaa.
Sana mamura tavataan Venäjän pohjoisosissa ja on mahdollisesti suomalaisugrilainen laina (vrt. maamuurain).
http://digitool.library.mcgill.ca/webclient/StreamGate?folder_id=0&dvs=1580480291406~925
http://www.inslov.ru/html-komlev/m/mamurovka.html
Etsitty Larin-Kyöstin runo on Mahorkka-Mikon lohdutus, joka ilmestyi alun perin kokoelmassa Pilan pippuria ja ivan suolaa (Gummerus, 1921). Tämän lisäksi se sisältyy mm. Larin-Kyöstin runojen valikoimaan Lausujan runoja (Gummerus, 1948) ja suomalaisen huumorin antologiaan Hymyjen kirja (Otava, 1942).
Etsitty kirja saattaisi olla Marja Toivion Lapsilta kielletty (Arktinen Banaani, 2018).
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_6849990
Hei!
Kiitos yhteydenotosta.
Otamme kirjastoon lahjoituksena vastaan hyväkuntoisia kauno- ja tietokirjoja. Valitettavasti meillä ei kuitenkaan ole mahdollisuutta käydä lahjoittajien luona valikoimassa teoksia vaan kirjat pitäisi tuoda lähimpään kirjastoon.
Kirjastossa täytetään lahjoitussopimus, jossa sovitaan mm. siitä mitä tehdään teoksille, joita kirjasto ei mahdollisesti ota kokoelmiinsa.
Olettaisin virkamiesten nimien löytyvän kyseisten vuosien Suomen valtiokalentereista. Kirjassa on ainakin päällikkötason virkamiehet ja koulutukset. Kirjat löytyvät Pasilan varastosta,josta ne ovat tilattavissa mihin tahansa pääkaupunkiseudun kirjastoista.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1983391__Svaltiokalenteri_…
Taulukko kuun vaiheista 2005-2020 löytyy mm. allaolevan linkin kautta. Kellonaika on Greenwichin aikaa, Suomen aika on kaksi tai kolme tuntia (kesäaikana) edellä tätä aikaa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Taulukko_Kuun_vaiheista
Muualla maapallolla aika vaihtelee kunkin maan ajan mukaan. Esim. Autraliassa kellonajat, ja päivämäärätkin joinakin päivinä, kun vuorokauden vaihde osuu sopivasti, poikkeavat näistä paljonkin, mutta taas Etelä-Afrikassa kellonajat ovat samat kuin Suomessa:
http://museumvictoria.com.au/planetarium/discoverycentre/moon-phases/mo…
http://www.planetarium.co.za/moon2016.pdf
Uusikuu tarkoittaa sitä hetkeä, jolloin Kuu on samassa suunnassa kuin Aurinko, ja silloin näkymättömissä, eli uusikuu ei siis itse asiassa näy...
Hei!
Valitettavasti emme löytäneet aivan kuvailemaasi kirjaa, mutta tässä olisi kolme ehdokasta:
Julian Barnes: 10 ½ lukua maailmanhistoriaa
Timothy Findley: Suuri tulva
Marie Fredriksson: Vedenpaisumus
Ymmärtääkseni lähteittesi luettelossa on juuri tekijöiden nimet, ja niistä puuttuvatkin lähteenä olevan kirjan tai artikkelin nimi. Pelkän sukunimen ja vuosiluvun perusteella lähteiden bibliografisten tietojen selvittäminen on vaikeaa tai mahdotontakin.
Jos lähteenä käytetyt kirjat tai artikkelit ovat suomalaisten kirjastojen kokoelmista, voisit löytää niiden tiedot Melinda-tietokannan kautta, josta löytyvät yliopistokirjastojen, monien ammattikorkeakoulukirjastojen, Eduskunnan kirjaston, Varastokirjaston, Tilastokirjaston kokoelmatiedot ja myös osa yleisten kirjastojen kokoelmatiedoista.
http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/?func=find-b-0&con_lng=fin&local_…
WorldCat taas on maailmanlaajuinen, 10 000 kirjaston tietokanta:
http...
Voit itse vaihtaa jo tehtyjen, avointen varausten noutokirjaston, mutta se pitää tehdä jokaiseen varaukseen erikseen. Vaihtamalla väliaikaisesti "kotikirjaston" toiseksi, varauksesi menevät jatkossa uuteen noutopaikkaan. Kotikirjaston vaihdolla ei siis voi kerralla vaihtaa kaikkien jo tehtyjen varausten noutopaikkaa.
Jo matkalla olevan varauksen noutopaikkaa ei voi enää vaihtaa.
Varaushyllyn noutamattomat ja avoimet varaukset siirretään remontin ajaksi Oulunkylän kirjastoon.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Malmin_kirjasto
Ehkä Espoon kaupunginmuseossa tiedetään asiasta jotakin. Kirjaston kokoelmista en löytänyt itse, mutta saattaa kannattaa katsoa joitain alla ollevan linkin kautta näkösälle tulevia kirjatietoja.
Itse katsoisin ensin ehkä seuraavia: Leppävaarakirja; Valtatien varrelta ; Albergasta Leppävaaraan ... ja muitakin.
Vielä kaupunginmuseon yhteystiedoista, ne löytyvät sivulta http://www.espoonkaupunginmuseo.fi/fi-FI
Useimpien nisäkkäiden ruumiinlämpö on noin 37°C, eikä yksikään tutkimistani eläinkirjoista maininnut päästäistä poikkeukseksi tästä säännöstä muuten kuin siinä suhteessa, että monet Crocidurinae-alaheimon päästäiset - esimerkiksi aavikkopäästäiset - pystyvät alentamaan ruumiinlämpöään silloin kun ruokaa on vähän. Päästäisten kyky ruumiinlämmön alentamiseen on ilmeisesti seurausta pääasiassa niiden pienestä koosta.
Lähteet:
Kodin uusi eläinkirja. Eläinten biologia
Maailman eläimet. Nisäkkäät 2
Vaski-kirjastojen kokoelmista löytyy runsaasti näihin aihealueisiin liittyvää materiaalia. Tässä muutamia poimintoja 2010-luvulla julkaistuista aineistoista (asiasanat: rekrytointi, henkilöstöhankinta, perehdyttäminen, työnopetus):
Ahokas, Laura (2011). Perehdyttäminen ja työnopastus (CD-ROM). Työturvallisuuskeskus, Helsinki.
Alhanen, Kai (2016). Työnohjauksen käsikirja. BoD, Helsinki.
Kaijala, Markku (2016). Rekrytointi : tehtävään vai yhtiöön?. Alma Talent, Helsinki.
Keltikangas-Järvinen, Liisa (2016). "Hyvät tyypit" : temperamentti ja työelämä. WSOY, Helsinki.
Ketola, Hannu (2010). Tulokkaasta tuottavaksi asiantuntijaksi : perehdyttäminen kehittämisen välineenä eräissä suomalaisissa tietoalan yrityksissä...
Esko Nurmen, Laura Puron ja Martti Lujasen teoksen Kansan osake : suomalaisen asunto-osakeyhtiön vaiheet (2017) sivulla 9 mainitaan, että ennen vuonna 1926 säädettyä asunto-osakeyhtiölakia sovellettiin yleisen osakeyhtiölain säännöksiä ja yhtiöjärjestyksiin otettuja määräyksiä. Kirjan mukaan uudessa laissa täsmennettiin esimerkiksi yhtiövastikkeen sallitut käyttötarkoitukset ja selkeytettiin asunto-osakeyhtiön muotoa (s. 9). Teos kuvaa laajasti suomalaisen asunto-osakeyhtiöjärjestelmän vaiheita mutta ei tarjoa lakitekstejä. Asiaa täytyy siis lähestyä tarkastelemalla ennen vuotta 1926 voimassa olleita osakeyhtiölakia ja -asetusta.
Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston Auria-varastossa on Finlands författningssamling -...
Minkään yhtyeen koko elinkaaren hiilijalanjälkeä ei tietääkseni ole selvitetty, mutta suosittujen yhtyeiden konserttikiertueiden aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä on kyllä silloin tällöin arvioitu ja uutisoitu. Seikkaperäisin selvitys lienee vuonna 2007 julkaistu Radiohead-yhtyeen teettämä tutkimus yhtyeen kahden Pohjois-Amerikan kiertueen ympäristövaikutuksista. Kiertueista suuremman arvioitiin tuottavan yhteensä 9 073 tonnia hiilidioksidia. Suurimmaksi osaksi hiilijalanjälki muodostui konserttiyleisön matkustamiseen ja kuluttamiseen liittyvistä päästöistä. Tutkimusraportti on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa http://large.stanford.edu/courses/2012/ph240/landreman2/docs/BFF_Radiohead_Final.pdf.
Behind the Name -sivuston osoitteesta https://www.behindthename.com/name/carter löytyvä artikkeli kertoo, että sukunimi Carter viittaa henkilöön, joka käyttää tai ajaa kärryjä tai rattaita. (’one who uses a cart’). Veikkaisin, että taustalla on voinut olla henkilön ammatti, josta on tullut sitten sukunimi.
Mikrofilmatut lehdet ovat Kansalliskirjastossa. Niitä pääsee lukemaan varaamalla lehdet kaksi vuorokautta etukäteen puhelimitse (+358 (0)2941 23196) tai sähköpostitse
(kk-palvelu@helsinki.fi). Ilmoita varatessasi nimesi ja puhelinnumerosi. Mikrofilmejä pidetään sinulle varattuna neljä viikkoa. Alla linkki Kansalliskirjaston yhteystietoihin:
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/info/yhteystiedot
Kyseessä on varmaankin Shaun Bythellin teos Elämäni kirjakauppiaana (The Diary of a Bookseller, suom. Jaana Kapari-Jatta, Kirjapaja, 2019). Teoksen pitäisi ilmestyä toukokuussa 2019.
Elämäni kirjakauppiaana Vaskissa https://vaski.finna.fi/Record/vaski.3840702
Elämäni kirjakauppiaana kustantajan sivuilla https://lkkp.kauppakv.fi/sivu/tuote/elamani-kirjakauppiaana/2437396
http://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789523540347&q…
Kilvissä irvistelevät ja kieltä näyttävät kasvot kuuluvat gorgoille, kreikkalaisen mytologian kolmelle hirviösisarukselle: Stheinolle, Euryalelle ja Medusalle. Huolimatta siitä, että hahmot kuvattiin toisinaan parrakkaina, ne olivat siis naispuolisia. Gorgojen ulkomuotoon kuuluivat myös siivet, torahampaat, raatelukynnet ja suomujen peittämä iho. Ajan myötä Medusan hahmo muuttui vähemmän hirviömäiseksi ja lopulta selvästi naiselliseksi. Käärmeistä koostuvan tukkansa hän kuitenkin säilytti.
Gorgot olivat pelottavia hahmoja, jotka muuttivat kiveksi sen, joka katsoi niitä silmiin. Sekä soturijumalatar Athenella että tarukuningas Agamemnonilla oli Homeroksen mukaan kilvessään gorgon kuva. Sen tehtävä oli suojata...
