Pikainen tuntuma on, että esseekokoelmien kysyntä on viime aikoina vähän lisääntynyt. Etenkin nuorten miesten, kuten Antti Nylenin ja Tommi Melenderin kirjoitelmien myötä on esseiden suosio kasvanut. Viime vuonna on ilmestynyt Johanna Venhon toimittama Mitä essee tarkoittaa ( Savukeidas ), löytyisikö siitä parempaa tietoa.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2032408__Smit%C3%A4%20esse…
Seuraavalla HelMet haulla löytyy Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista 469 esseekokoelmaa. Avaamalla kirjan tiedot näkyy, onko kirja lainassa. Lainalukuja ei valitettavasti saa näkyviin.
http://luettelo.helmet.fi/search*fin/?searchtype=h&searcharg=041&search…
Hei,
Lohjan pääkirjaston lintukirjoissa on toki lintukirjoja, joiden avulla lintujen tunnistaminen on kuvattu mm. koon tai lajien varjokuvien mukaan tai linnun äänien mukaan. Linnen kasvien tunnistamisen kaltaista hakemistoa emme tiedä olevan, mutta näistä on varmaan apua :
Lars Gejl, Tunnista linnut. Tammi, 2013
Veli-Risto Cajander, Lintu ja ääni (kirja+cd). Moreeni, 2013
Detlef Singer, Pihapiirin lintuja. Karisto, 2008
Pertti Koskimies, Suomen lintuopas, 2014.
Nettisivuston osoitteessa http//www.luontoportti.com/suomi/fi/linnut voi lintuja etsiä monin eri hakukriteerein.
Karhusuon kirjastossa on kopiokone, jolla voi ottaa mustavalkoisia valokopioita. Kopioiden hinta on 40 senttiä/sivu.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Karhusuon_kirjasto/Pal…
Vaski-kirjastot ovat toimineet pilottina yleisten kirjastojen Finnaan liittymisessä. Vaski on siitä syystä ensimmäinen yleinen kirjasto Finnassa, mutta tarkoituksena ei suinkaan ole, että se jäisi ainoaksi. Seuraavaksi Finnaan integroidaan Seinäjoen kaupunginkirjaston tiedot. Helmet-kirjastoa ei mikään estä liittymästä Finnaan, vaan asiaa käsitellään myös Helmetissä.
Mikäli haluatte Töölön kirjastosta saatavilla olevia kirjoja, suosittelisimme henkilökohtaista käyntiä paikan päällä. Tällöin voitte valita mieleisenne kirjan suoraan käsillä olevasta kokoelmasta.
Töölön kirjasto on auki lauantaina klo 10-16 ja sunnuntaina 12-18.
Englanninkielisistä kirjoista niteitä hankitaan yleensä vain yksi kappale. Valitettavasti muista kirjastoista varatut niteet eivät nekään ehdi enää maanantaiksi.
Rinnakkaiskappaleita, jos niitä on saatavilla, voi noutaa itse toisista lähellä sijaitsevista kirjastoista, kuten Rikhardinkadun, Pasilan ja Kallion kirjastoista.
Rikhardinkadun kirjaston viikonlopun aukioloajat ovat samat kuin Töölön kirjaston.
Kallion kirjasto on auki lauantaina ja sunnuntaina klo 12-18.
Lähettämänne runonpätkän tekijää on tiedusteltu palvelussamme aikaisemminkin. Runoa on tuolloin etsitty ja sitä on kyselty myös mm. valtakunnallisella kirjastonhoitajien tietolistalla, mutta valitettavasti tuloksetta.
Mahtaisiko joku palvelumme seuraajista tunnistaa runon, josta kyseinen katkelma on?
http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkistohaku/kysymys/?id=a5564585-08…
Tilastokeskuksesta vastattiin näin:
"Jos luovutetun Karjalan alueella syntyneet ovat tulleet Suomeen sodan aikana tai heti sodan jälkeen ns. evakkoina, heidät on tilastoitu suomalaisina, koska he ovat olleet aina Suomen kansalaisia eli heidän jälkeläisensä eivät ole toisen polven maahanmuuttajia.
Sen sijaan 1990-luvulla tulleet ns. inkeriläiset ja muut Karjalassa syntyneet, jotka ovat olleet välillä Neuvostoliiton kansalaisia, niin heidän Suomessa syntyneet jälkeläisensä tilastoidaan toisen polven maahanmuuttajiksi. Mutta heitä on hyvin vähän, koska lähes kaikki luovutetuilla alueilla asuneet evakuoitiin Suomeen."
Kukaan ei voi tällaista tilastolukua tietää - eivät edes Kysy kirjastohoitajhalta -palvelun asiantuntijat - ja siihen on useita eri syitä.
Ensimmäinen on se, että käytännöllisesti katsoen kaikissa kulttuureissa sukupuoliyhdynnät kuuluvat tiukasti yksityisyyden piiriin, joten niitten tarkkaa lukumäärää ei edes teoriassa tutkita eikä tiedetä (en itse usko, että esimerkiksi vakoilujärjestö NSA:kaan vielä pystyy tilastoimaan kansalaisten seksiaktien määrää, ellei puhuta kännykän välityksellä tapahtuvasta toiminnasta - kokonaan eri asia on, vaivautuuko NSA laskemaan puhelinseksiaktien lukumäärää).
Toinen syy tällaisen tiedon puuttumiseen on asian intiimi luonne: vaikka jossain maissa kuten Suomessa pyritään tilastoimaan määriä ja taajuuksia,...
Kyseessä lienee nimimerkillä Michael Mortimer kirjailevan ruotsalaiskaksikon Daniel Sjölin ja Jerker Virdborg kuusiosaiseksi suunniteltu seikkailua ja tiedettä yhdistävä jännityssarja. Toistaiseksi siitä on julkaistu kolme osaa (Jungfrustenen, Fossildrottningen ja Blodssystrarna), joista kaksi ensimmäistä on suomennettu (Neitsytkivi, Fossiilivaltiatar).
Kysymyksessä siteeratun runon kirjoittaja on amerikkalainen runoilija Donald Justice (1925-2004). On the death of friends in childhood -runo ilmestyi alun perin Justicen esikoiskokoelmassa The summer anniversaries vuonna 1960. Valitettavasti en osaa kertoa, mistä kysymyksen suomenkielinen käännös on peräisin; tietokannoista en löytänyt Justicelta lainkaan suomennettua lyriikkaa. Hieman kysymyksen versiosta poikkeava Kristiina Rikmanin tulkinta ("Lapsena kuolleille ystäville") sisältyy hänen John Irving -suomennokseensa Kaikki isäni hotellit (s. 360).
Arvid Järnefeltin Helena (1902) kuuluu joidenkin Suomen kirjastojen kokoelmiin ja näyttäisi olevan kaukolainattavissa. Kaukolainapyynnön voitte tehdä oman lähikirjastonne kautta. Myös teoksen uusi painos vuodelta 1926 on tilattavissa kaukolainaan.
Järnefeltin Helena on luettavissa myös digitoituna verkossa:
http://www.doria.fi/handle/10024/100740
https://finna.fi/
Tällaisissa tapauksissa kyse on todennäköisesti maneerista, joita eri ihmisillä on erilaisia. Maneeri tarkoittaa siis kaavamaista käyttäytymistapaa, joka toistuu usein. Usein henkilö ei aina edes huomaa toistavansa tiettyä maneeria.
https://www.studio55.fi/vapaalla/article/tunnistatko-itsesi-nama-ovat-yleisimmat-maneerit-esiintyessa/137502
https://fi.wiktionary.org/wiki/maneeri
Muistelemasi elämänmakuinen kirja on Karo Heikkisen Sirpale, jossa Emmi vaihtaa koulua ja joutuu huonoon seuraan.
Kiva kun hyvä kirja jäi mieleen: vinkkasimme tätä 10 vuotta sitten ahkerasti 4.-luokkalaisille :)
Helmet-kirjastoista asiakas voi digitoida itse LP-levyjä Sellossa, Entressessä ja Tikkurilassa. Helsingissä ei vastaavaa palvelua valitettavasti tällä hetkellä löydy.
Vaski-kirjastoista löytyy useampi kappale Paula Isopahkalan teoksia PaaPiin kaavakirja lapsille (2017) ja PaaPiin kaavakirja naisille (2019). Voit tarkistaa kirjojen saatavuustiedot Vaskin verkkokirjastosta. Vaski-kirjastoista lötytyy myös teokset Mekkotehdas (2012), Mekkotehdas aikuisille (2014) ja Mekkotehdas koulutyttöjen tyyliin (2016). Myös niiden saatavuustiedot voit tarkistaa verkkokirjastosta. Voit etsiä verkkokirjastosta muita lastenvaatteiden kaavakirjoja esimerkiksi asiasanalla "lastenvaatteet".
Paula Isopahkalan kirjat Vaskin verkkokirjastossa: https://vaski.finna.fi/Search/Results?lookfor=Isopahkala%2C+Paula&type=…
Mekkotehdas-kirjat Vaskin verkkokirjastossa: https://vaski.finna.fi/Search/Results?lookfor=...
Alla muutamia kiinnostavia 1800-luvulla eläneiden naisten elämäkertoja:
Anna-Liisa Amberg: Piireissä : Mascha von Heiroth 1871-1934 (Siltala, [2016])
Eeva Hurskainen: Tunnet sen sydämessäsi : Aurora Karamzin ja äidin tehtävä (Kirjapaja, 2008)
Sirpa Kivilaakso: Satukuningatar Anni Swan : elämä ja teokset (Atena, 2009)
Minna Maijala: Herkkä, hellä, hehkuvainen : Minna Canth (Otava, 2014)
Merete Mazzarella: Fredrika Charlotta, o.s. Tengström : kansallisrunoilijan vaimo (suomentanut Raija Viitanen, Tammi, 2007)
Outi Pakkanen: Aino Ackté, Pariisin primadonna (WSOY, 1988)
Kirsi Vainio-Korhonen: Sofie Munsterhjelmin aika : aatelisnaisia ja upseereita 1800-luvun Suomessa (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2012)
...
Ylikypsissä hedelmissä on käymisprosessissa syntynyttä alkoholia. Juuri syötynä se voi näkyä esim. liikkuvan poliisin käyttämässä seulonta-alkometrissa. Tosin sen vaikutus mittarilukemaan on pieni. Alla linkki uutiseen sanomalehti Kalevassa (2.9.2009):
https://www.kaleva.fi/hedelma-voi-varahdyttaa-alkometrin/2405889
