Pääseehän sinne. Keskiviikkoiltapäivisin kirjavarastossa on avoimet ovet, ja silloin sinne voi mennä vapaasti ilman erillistä sopimista:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/pasila/helmet_kirjavarasto/
Muina kirjaston aukioloaikoina varastoon kyllä pääsee myös, jos siellä on riittävästi henkilökuntaa paikalla ottamaan vierailijan vastaan. Tällaisista käynneistä on sovittava Pasilan kirjaston henkilökunnan kanssa.
Kyllä on. Teos löytyy HelMet-kirjastojen kokoelmista erilaisista Koskenniemen kokoomateoksista, ja niiden saatavuuden kirjastoista voit tarkistaa HelMet-aineistohausta esimerkiksi alla olevan linkin kautta. Napsauta kunkin teoksen nimeä, jotta saat tarkemmat tiedot esille.
http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin/t?SEARCH=nuori+anssi&searchscop…
Lepaan puutarha-alan oppilaitoksen kirjastosta vastattiin, että Olga-päärynä on lähtöisin Venäjältä, mutta sitä on jalostettu Joensuussa. Tarkkaa paikkaa Joensuussa ei tiedetä.
Alla linkki Satakirjaston kirjoihin, joissa käsitellään valtioliittoa eli konfederaatiota:
https://www.satakirjastot.fi/web/arena/search?p_p_state=normal&p_p_life…*
Tässä linkki laajempaan luetteloon, joka on peräisin kirjastojen yhteistietokanta Melindasta:
http://finna.fi
Seuraavista julkaisuista löytyy tietoa porilaisista laivoista ja merenkulusta Porin seudulla:
Heikkinen, Helge: Tuntematon merimies vaarallisilla vesillä
Hella, Tenho: Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä
Praaki: Satakunnan merihistorian seuran julkaisu, osat 2 ja 4
Sarka 1995: Satakunnan museon vuosikirja
Lisäksi mikrofilmattuna löytyy Suomen laivakalenteri 1880-1916.
Kaupallisten kustantajien julkaisuiden painosmäärät ovat yleensä ns. "liikesalaisuuksia" eli ne ovat normaalisti vain kustantamon ja tekijän tiedossa. Kustantajat avaavat tätä tietoa yleensä vain niissä tapauksissa, joissa julkaisu on myynyt poikkeuksellisen hyvin, jolloin painoslukuja voidaan käyttää mainonnan tukena.
Syy painosmäärien ei-julkisuuteen on kaupallinen. Kustantajat kilpailevat keskenään, eivätkä halua antaa julkisuuteen tietoa, jota muut ehkä voisivat käyttää hyväkseen. Erityisesti tapauksissa, joissa myynti on ollut selvästi odotuksia vähäisempää, kustantaja ei ymmmärrettävästi halua korostaa, että "otettiin 1000 kappaleen painos ja siitä on myyty 150 kappaletta. Kustantajalla ei myöskään ole mitään yleistä velvollisuutta...
Hei,
kysymäsi video näyttäisi löytyvän dvd-muodossa Raumalaisia tarinoita -julkaisusarjan kolmannesta osasta. Raumalaisia tarinoita -julkaisusarjan osia on mahdollista tilata kaukopalveluna Rauman kaupunginkirjastosta. Kaukopalvelutilauksen voi tehdä Vaski-verkkokirjastossa tai paperilomakkeella Turun pääkirjastossa.
Linkki Rauman kirjaston sivulle: goo.gl/SuGcy2
Vaski-kirjastojen kaukopalvelun osoite: https://vaski.finna.fi/Content/asiakkaana
Hei,
Keskipohjanmaa-lehti on ilmestynyt vuonna 2016 seuraavina päivinä:
- nro 339, 11.12.
- nro 298, 30.10.
- nro 286, 18.10.
- nro 216, 9.8.
- nro 210, 3.8.
- nro 174, 28.6.
- nro 169, 21.6.
- nro 103, 15.4.
- nro 53, 23.2.
- nro 44, 14.2.
- nro 33, 3.2.
Joissakin kirjoissa tuo on mahdollista. Tarvittava laitteisto löytyy esimerkiksi Helsingistä Kirjasto10:stä ja Lahden pääkirjastosta, mutta kattavaa listausta ei ole tarjolla. Lisää tietoa näistä palveluista löytyy osoitteista http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kirjasto_10/Kympin_omat/Lempialpparit_cdlevylle(6751) ja http://lastukirjastot.fi/110361/fi/articles/digitointi-ja-editointi-lahden-paakirjastossa.
Kyseistä tv-sarjaa ei tosiaan ole Helmet-kirjastoissa kuin kaudet 1 - 3. Näyttää siltä, ettei myöhempiä kausia ole ainakaan toistaiseksi hankittu mihinkään pääkaupunkiseudun kirjastoon. Voit jättää Helmet.fi-sivustolla hankintaehdotuksen. Valitettavasti kaikkia hankintaehdotuksia ei voida toteuttaa.
Runoja on hyvin vaikea löytää, vaikka muistaisi monta lausetta.
Runotietokannasta ei runoa löytynyt, mutta jos tietää runosta yhtään enempää esim. alkuperäismaan, saatta runo vielä löytyä.
Suru- ja muistovärssyjä on koottu paljon nettisivuille, mutta niitä on vaikea erotella ihmisten itse kirjoittamista runosivuista. Tässä kuitenkin pari runosivustoa joista saattaa oikea vielä löytyä.
Muistovärssyjä
Callankukka
Suruvärssyt
Valitettavasti tätä Markku Köntän säveltämää ja sanoittamaa laulua Joululaulu ystävälle ei ainakaan toistaiseksi ole julkaistu nuottina. Saija Tuupasen levyn vuonna 2014 julkaissut Magnum Music toimii Vantaalla ja sen kautta ehkä saisi yhteyden Markku Könttään. Yrittää kannattaa varmaan myös Markku Köntän orkesterin Blue Notes keikkoja myyvän Blue Starsin kautta.
Heikki Poroila
Paras tapa syventää omaa lukutaitoaan on varmasti juuri se, että lukee paljon ja monipuolisesti. Teoriatietoa lukemisesta, lukemisen merkityksestä ja erilaisista lukutavoista löytyy esimerkiksi näistä kirjoista:
Marika Helovuo: 100 syytä lukea: lukukipinän sytytyskirja. Avain, 2016.
Kalevi Kantele: Nopean lukemisen opas. Tammi, 2000.
Reijo Kauppila: Nopea lukeminen. Reijo Kauppila, 2018.
Merete Mazzarella: Silloin en koskaan ole yksin: lukemisen taidosta. Tammi, 1999.
Monilukutaitoa digiaikaan: lukemisen ja kirjoittamisen uudet haasteet ja mahdollisuudet. Äidinkielen opettajain liitto, 2016.
Katri Sarmavuori: Opi ja ohjaa lukemista. Avain, 2011.
Kannattaa perehtyä myös Lukukeskuksen kokoamaan tietopakettiin lukemisesta ja...
Kotimaisten kielten keskuksen nettisivuilla (https://www.kotus.fi/kotus) on sukunimien taivutusohje (http://kaino.kotus.fi/sukunimientaivutus/index.php). Ohjeesta ei löydy sukunimeä Törn tai Törni, mutta sen sijaan löytyy sukunimet Björn ja Björni. Oletettavasti Björn ja Björni taipuvat samoin kuin Törn ja Törni. Ohjeen mukaan Björn taipuu genetiivissä muotoon Björnin ja Björni taipuu genetiivissä samoin eli Björnin.
Esko Rekola (1919-2014) toimi Wikipedian mukaan Liberaalisen Kansanpuolueen ministerinä viidessä eri hallituksessa, mutta esimerkiksi kansanedustajana hän ei missään vaiheessa ollut. Myöskään mitään merkittäviä luottamustehtäviä hänellä ei puolueessa ollut. Voitaneen silti sanoa, että lähinnä hän edusti virkamiehenäkin Liberaalista Kansanpuoluetta.
Heikki Poroila
Persoonallisuudesta ja piirteistä löytyy tietoa tiivistetysti vaikkapa koulukirjoissa, esim. Skepsis 5. Mielenterveysseuran sivuilla on lyhyesti kerrottu luonteesta, https://mieli.fi/fi/mielenterveys/itsetuntemus/millainen-luonne-olen. Psykoterapiakeskuksen sivulla on myös luonnehdinnat persoonallisuuspiirteistä sekä vähän siitä, miten ne vaikuttavat ihmissuhteisiin, https://www.vastaamo.fi/persoonallisuus/.
Televisiosarjojen henkilöt ovat fiktiivisiä. Sarjan käsikirjoittaja voi painottaa tiettyjä piirteitä tuodakseen esiin ne esiin selvemmin tai tehostaakseen jotakin asetelmaa sarjassa. Kiinnisidottu on Liisamaija Laaksosen käsikirjoitus, https://yle.fi/aihe/artikkeli/2009/08/20/kiinnisidottu-on-kuvaus-yhden-…,...
Leppävirran kirjastosta vahvistettiin, että nämä ylimääräiset h-kirjaimet eivät kuulu savolaismurteisiin, eivätkä siis myöskään pohjoissavolaiseen Leppävirran murteeseen. Hirvenliha leppävirtalaisittain lausuttaisiin lähinnä "hirvelliha" ja ja Heikin rukiissa "Heikir rukkiissa".
Itse epäilisin juurikin noita pyyhekumeja tai ns. hajukumeja ja myös joitakin hajustettuja mustekyniä, niissä oli todella vahva tuoksu 1980-luvulla - tuo kukkaistuoksu kuvaa sitä hyvin! Muistan siis saman myös omasta lapsuudestani. Muistan myös että kyniä ja pyyhekumeja vaihdeltiin koulussa.
Lisää muistoja noista hajukumeista löytyy alla olevista linkeistä:
https://www.is.fi/perhe/art-2000006273859.html
https://www.facebook.com/80luku/posts/3287568771283233/
https://lapsuusmuistelua.vuodatus.net/lue/2013/10/hajukumit
https://ylioppilaslehti.fi/dev/2000/12/tuote-tyttojen-tuoksuva-tilpehooritaivas/
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/hajukumeista-tuli-aikuisten-naisten-kerailykamaa/794634bf-684c-3eeb-a7e8-...
