Valitettavasti tätä Markku Köntän säveltämää ja sanoittamaa laulua Joululaulu ystävälle ei ainakaan toistaiseksi ole julkaistu nuottina. Saija Tuupasen levyn vuonna 2014 julkaissut Magnum Music toimii Vantaalla ja sen kautta ehkä saisi yhteyden Markku Könttään. Yrittää kannattaa varmaan myös Markku Köntän orkesterin Blue Notes keikkoja myyvän Blue Starsin kautta.
Heikki Poroila
Paras tapa syventää omaa lukutaitoaan on varmasti juuri se, että lukee paljon ja monipuolisesti. Teoriatietoa lukemisesta, lukemisen merkityksestä ja erilaisista lukutavoista löytyy esimerkiksi näistä kirjoista:
Marika Helovuo: 100 syytä lukea: lukukipinän sytytyskirja. Avain, 2016.
Kalevi Kantele: Nopean lukemisen opas. Tammi, 2000.
Reijo Kauppila: Nopea lukeminen. Reijo Kauppila, 2018.
Merete Mazzarella: Silloin en koskaan ole yksin: lukemisen taidosta. Tammi, 1999.
Monilukutaitoa digiaikaan: lukemisen ja kirjoittamisen uudet haasteet ja mahdollisuudet. Äidinkielen opettajain liitto, 2016.
Katri Sarmavuori: Opi ja ohjaa lukemista. Avain, 2011.
Kannattaa perehtyä myös Lukukeskuksen kokoamaan tietopakettiin lukemisesta ja...
Kotimaisten kielten keskuksen nettisivuilla (https://www.kotus.fi/kotus) on sukunimien taivutusohje (http://kaino.kotus.fi/sukunimientaivutus/index.php). Ohjeesta ei löydy sukunimeä Törn tai Törni, mutta sen sijaan löytyy sukunimet Björn ja Björni. Oletettavasti Björn ja Björni taipuvat samoin kuin Törn ja Törni. Ohjeen mukaan Björn taipuu genetiivissä muotoon Björnin ja Björni taipuu genetiivissä samoin eli Björnin.
Esko Rekola (1919-2014) toimi Wikipedian mukaan Liberaalisen Kansanpuolueen ministerinä viidessä eri hallituksessa, mutta esimerkiksi kansanedustajana hän ei missään vaiheessa ollut. Myöskään mitään merkittäviä luottamustehtäviä hänellä ei puolueessa ollut. Voitaneen silti sanoa, että lähinnä hän edusti virkamiehenäkin Liberaalista Kansanpuoluetta.
Heikki Poroila
Persoonallisuudesta ja piirteistä löytyy tietoa tiivistetysti vaikkapa koulukirjoissa, esim. Skepsis 5. Mielenterveysseuran sivuilla on lyhyesti kerrottu luonteesta, https://mieli.fi/fi/mielenterveys/itsetuntemus/millainen-luonne-olen. Psykoterapiakeskuksen sivulla on myös luonnehdinnat persoonallisuuspiirteistä sekä vähän siitä, miten ne vaikuttavat ihmissuhteisiin, https://www.vastaamo.fi/persoonallisuus/.
Televisiosarjojen henkilöt ovat fiktiivisiä. Sarjan käsikirjoittaja voi painottaa tiettyjä piirteitä tuodakseen esiin ne esiin selvemmin tai tehostaakseen jotakin asetelmaa sarjassa. Kiinnisidottu on Liisamaija Laaksosen käsikirjoitus, https://yle.fi/aihe/artikkeli/2009/08/20/kiinnisidottu-on-kuvaus-yhden-…,...
Leppävirran kirjastosta vahvistettiin, että nämä ylimääräiset h-kirjaimet eivät kuulu savolaismurteisiin, eivätkä siis myöskään pohjoissavolaiseen Leppävirran murteeseen. Hirvenliha leppävirtalaisittain lausuttaisiin lähinnä "hirvelliha" ja ja Heikin rukiissa "Heikir rukkiissa".
Pirjo Mikkasen ja Sirkka Paikkalan kirja Sukunimet (Otava, 2000 uudistettu laitos) kertoo, että Toivanen-nimen alkumuotona on pidetty vanhaa muinaissuomalaista miehennimeä Toiva. Toivaset lienevät samaa sukua kuin Toivaiset,
Vanhoja merkintöjä nimestä on lähinnä Viipurin seudulta ja Laatokan Karjalasta sekä pohjois-Savosta ja entise nOulun läänin alueelta. Ensimmäisiä merkintöjä nimestä ovat esimerkiksi L toijffwan 1556 Viipurin pitäjästä ja laurens Toiffuain 1563 Rantasalmelta sekä Antti toijffuon 1541 Kerimäki.
Sukunimenä Toivanen tunnettiin 1900-luvulla lähinnä Pohjois-Karjalassa. ja Pohjois-Savossa, mutta sitä tavattiin myös Itä-Savosta ja kainuusta. Laatokan Karjalan ja Viipurin seudun karjalaiset veivät nimen mennessään länsi-...
Kannattaa olla yhteydessä Kotimaisten kielten keskukseen. Kielineuvonnan kysymyslomake löytyy sivulta https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/yhteydenottolomakkeet/kielineuvonnan_kysymyslomake
Jyrki Pellisen runoteoksessa Lauttasaari on Pellisen lapsuuteen ja nuoruuteen liittyviä runoja Lauttasaaresta.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1450630__SLauttasaari%20pellinen__Orightresult__U__X2?lang=fin&suite=cobalt
Myös Jyrki Pellisen romaanit Avaan oven ja olen kotona, Auringon silmä ja Tallbergin paratiisi kertovat Lauttasaaresta.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Spellinen%20lauttasaari__Orightresult__U?lang=fin&suite=cobalt
Hannu Kankaanpäällä on runokirja Laru: runoja ihmisistä jotka eivät ole saari. Kokoelmassa on runo Katuja, joka kertoo muutamasta kadusta Lauttasaaressa.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1950986__SHannu%20kankaanp%C3%A4%C3%A4%...
Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin mukaan ajoneuvon omistaja- ja historiatiedot ovat maksullisia.
Palvelussa on ajoneuvojen rekisteritietoja noin vuodesta 1989 alkaen.
https://www.traficom.fi/fi/asioi-kanssamme/ajoneuvotiedot-ja-veron-maksu
Alla on listattu joukko kirjoja, jotka ovat ilmestyneet Foucault’n kuoleman jälkeen, so. viimeisten 25 vuoden aikana. Kirjat käsittelevät tavalla tai toisella maailmaa, ihmistä ja/tai yhteiskuntaa. On vaikea sanoa, tuleeko näistä kaikista kirjoista sellaisia klassikoita kuin mainitsemasi teokset, mutta ainakin ne ovat saaneet huomiota ja herättäneet keskustelua.
DAWKINS, Richard: The blind watchmaker, 1986 (suom. Sokea kelloseppä)
ROSZAK, Theodore: The cult of information, 1986 (suom. Konetiedon kritiikki)
KRISTEVA, Julia: Étrangers à nous-mêmes, 1988, (suom. Muukalaisia itsellemme)
GUATTARI, Félix: Les trois écologies, 1989 (suom. Kolme ekologiaa)
VATTIMO, Gioanni: La società trasparente, 1989, (suom. Läpinäkyvä yhteiskunta)
FUKYAMA,...
Hei!
Google-haussa tuli tieto, että ko. kirjeitä säilytetään Kansallisarkiston Siltavuoren toimipisteessä (toimitusaika Rauhankadun toimipisteeseen 1 vuorokausi). Arkistolaitoksen sivulla kohdassa asiakirjojen tilaaminen sanotaan, että asiakirjoja voi tilata ainoastaan toimipisteissä paikan päällä sähköisen tilauspalvelun avulla. Tutkijasalien päivystäjät neuvovat tilauksen laadinnassa ja toimittavat tilatut asiakirjat tutkijasaliin tutkittavaksi. Em. tiedot löytyvät www.arkisto.fi -sivulta, samoin kuin Hämeenlinnan maakunta-arkiston yhteystiedot. Hämeenlinnan maakunta-arkistosta voi kysyä lisätietoja asiasta.
Nuorisotiedon kirjasto on se kirjasto, jonka kanssa voit asioida:
http://www.nuorisotiedonkirjasto.fi
Tämä kirjasto tekee yhteistyötä Nuorisopsykiatrisen yhdistyksen kanssa: http://www.nuorisopsykiatrinen-yhdistys.org/
Voit lainata kirjaston kokoelmista paikan päällä tai tilata kirjan kirjan/kirjat kotiisi suoraan.
Nuorisotiedon kirjaston sivuilla on käyntiosoite ja tiedot miten menetellä, jos haluaa kirjan kotiin: sivuston yläpalkin kohta Kirjastoinfo. Silloin pitää ottaa yhteyttä kirjastoon ja he opastavat sinua edelleen: sinun pitää mm. antaa yhteystietosi kirjastoon.
Kirjaston yhteystiedot ym. löytyvät samasta sivuston yläpalkista, siellä on myös linkki ” Haku tietokantaan”, josta voi hakea aineistoa kirjaston kokoelmista....
Kadonneen aineiston korvaushinnan päättää se osasto, jonka aineistoa se on. Korvaushintaan vaikuttaa se, miten korvaavaa teosta on saatavilla, ja onko kyseessä kovakantinen vai pokkari.
Kannattaa olla suoraan yhteydessä esimerkiksi pääkirjaston vastaanottoon ja kysyä korvaushintaa sieltä. Kirjoissa voi kadonneen tai tuhoutuneen kappaleen usein korvata myös tuomalla uuden tilalle. AV-aineistoa koskee erilaiset lainauksen mahdollistavat lisenssit, joten ne korvataan rahalla.
Julkaisu kuuluu Kansalliskirjaston Kansalliskokoelmaan https://finna.fi/Search/Results?lookfor=Pyh%C3%A4koulun+raamattukuvasto&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Eformat%3A0%2FBook%2F
Hinta-arviota kannattaa kysyä Luther-divarista http://lutherdivari.fi/kotisivu/
Saman tyyppistä tematiikkaa kuin on Laura Gustafssonin Korpisoturi-romaanissa käsittelevät seuraavat teokset.
Marianne Hessérus: Paljain jaloin (2004)
Erlend Loe: Doppler (2005)
Oleg Kuvajaev: Pakenemisen säännöt (1984)
Doris Lessing: Eloonjääneen muistelmat (1998)
Jean Hegland: Suojaan metsän siimekseen (1998)
Henrika Ringbom: Maarit Sarasteen kaipuu (1999)
Arto Paasilinna: Jäniksen vuosi (1975)
Kirjasammosta löydät helposti teoksista hyvät kuvaukset kirjoittamalla hakulaatikkoon teoksen nimen.
http://www.kirjasampo.fi/fi
Oikeudenkäynnin pöytäkirjat ja päätökset löytyvät todennäköisesti Kansallisarkiston Joensuun toimipisteestä. Ohjeet tietopyynnön tekemiseen: https://www.arkisto.fi/fi/palvelut/tietopyyntopalvelu
Uneksimasi kirja saattaisi olla Olli Jalosen 813-sivuinen Yksityiset tähtitaivaat (Otava, 1999). Trilogia-ajatuksesi voisi olla peräisin siitä, että kirja on kolmen aikaisemmin julkaistun Jalosen romaanin - Johan ja Johan (1989), Isäksi ja tyttäreksi (1990) sekä Elämä, ja elämä (1992) - uudelleen järjestetty ja laajennettu laitos.
"Ajan kristalleja on kaksitoista. En minä niihin usko, eivät ne ole muuta kuin tavallisia päiviä vaan.
Niistä on alettu puhua vuosituhannen vaihtuessa ja niihin kahteentoista päivään on ennustettu tulevaksi vaikka mitä, kruunupäitten häitä ja salamurhia, maanjäristyksiä ja ikuista rauhaa, mutta sitten kun ensimmäinen niistä on mennyt ohi tammikuun kahdentenakymmenentenä vuonna 2001 ja toinen...
Leonardo da Vincin syntymän 15.4.1452 aikaan oli käytössä juliaaninen kalenteri.
Mikäli haluat laskea syntymäajan gregoriaanisen kalenterin mukaan, esimerkiksi Juhlakalenteri sivustolla on tietoa kalentereiden erosta http://www.juhlakalenteri.fi/lisatietoja/ajan_laskusta_ja_kalentereista…;
Laskureita juliaanisten ja gregoriaanisten päivämäärien vertailuun löytyy netistä. Juliaainen päivämäärä 15.4.1452 muutettuna gregoriaaniseksi on 24.4.1452.
https://planetcalc.com/7083/
Katolinen teologi Peter Bungus (k. 1603) todistaa teoksesssaan Numerum Mysteria (1599), että Martti Luther on antikristus.Hän käytti laskukaavassaan Martti Lutherin nimestä latinankielistä versiota Martin Lutera, jolloin hän sai tulokseksi 666. Hän antoi kirjaimille arvoja kreikkalaisten lukujen innoittamana. Tässä aan arvo on yksi ja aakkosten viimeisen kirjaimen Z:n arvo on 600. Näin MARTINLUTERA saa arvot 30+1+80+100+9+40+20+200+100+5+80+1=666. Peter Bunguksen teos on ladattavissa ilmaiseksi netistä jos latina sujuu. Numerum Mysteria
