Emme valitettavasti saaneet selville, mistä elokuvasta mahtaisi olla kyse. Surullisen hahmon ritari, hevonen nimeltä Rosinante ja tuulimyllyjä vastaan taisteleminen tuovat mieleen jonkin Don Quijote -teemaisen elokuvan tai elokuvan, johon on otettu inspiraatiota Don Quijoten tarinasta ja hahmoista. Esimerkiksi tässä tietoa alkuperäisestä Don Quijote -tarinasta: Mielevä hidalgo Don Quijote manchalainen | Kirjasampo
Kuvailusi perusteella kollegoilta tuli myös tällaisia ehdotuksia:
- Tuttiritari https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/02/12/tuttiritari-aina-valmis-auttamaan
- Rusinoita-elokuva https://fi.wikipedia.org/wiki/Rusinoita
Hei,
Tällä hetkellä Raahen kirjastoissa ei ole käytössä ohjelmaa, jolla pystyisi muuttamaan VHS-kasetit DVD:lle. Pääkirjastossa digitointimahdollisuus on joskus ollut ja tätä vanhaa tietoa saattaa löytyä netistä.
Pyhäjoen kirjasto on lähin kirjasto missä voi digitoida omatoimisesti VHS-kasetteja. Kannattaa olla sinne etukäteen yhteydessä ja varmistaa millaisia leyvjä kannattaa ottaa mukaan ja kuinka kauan pitää varata aikaa digitointiin.
Kirjastojen lisäksi internetistä löytyy kaupallisia yrityksiä, jotka digitoivat VHS-kasetteja.
Tässä on linkki Pyhäjoen kirjaston sivuille https://www.pyhajoki.fi/kirjasto/palvelut
Tietoa täytyy kaivaa sanomalehtiarkistosta. Arto-tietokannan mukaan Turun sanomat 1970-luvulta voisi löytyä Kansalliskirjastosta. Finna.fi
Kansalliskirjasto.fi
Tietoja kalojen puuttumisesta kirkasvetisistä järvistä kokonaan ei löytynyt. Kalastuskirjojen mukaan kalalajit voivat kylläkin vaihdella sen mukaan, onko vesi kirkasta vai sameaa. Kalojen oleskelupaikkoihin vaikuttavat myös esim. tuulen suunta, ilmanpaine, veden korkeus ja veden lämpötila.
Yhdellä keskustelupalstalla mainitaan kirkasvetisen järven haasteeksi sen, että kalat näkevät veneen tai kalastajan hahmon jo kaukaa ja ehtivät karkuun ks. https://bit.ly/3RRbAMK
Lähteet:
Manninen, Ari: Suuri suomalainen kalastuskirja
Jukarainen, Ilkka: Suuri kalastuskirja
Tämä onkin mielenkiintoinen. Merkki ei esiinny käsillä olevassa alan kirjallisuudessa:
Kaipainen, L. (1995). Vapaa Suomi: Suojeluskunta- ja lottamerkit kertovat. Kustannusosakeyhtiö Ajatus.
Mäkitalo, J. (1995). Puolustusvoimien kurssi- ja suoritusmerkit. [kustantaja tuntematon].
Tetri, J. E. (1998). Kunniamerkkikirja (2. täyd. p.). Ajatus.
Tiainen, J. (2010). Suomen kunniamerkit: The orders, decorations and medals of Finland. Apali.
Merkin päiväys voisi tosiaan viitata johonkin kesän 1935 sota- tai kertausharjoitukseen. Merkittäviä sotaharjoituksia ei kyseisenä vuonna järjestetty rahoituksen puutteen vuoksi. Suomen kuvalehden 13.4.1935 uutisen perusteella mitalin kääntöpuolen päivämäärät 11.6-10.7.1935...
Orivedellä järjestettiin maatalous- ja teollisuusnäyttely 29.7. - 30.7.1967. Tavanomaisen maatalousnäyttelyn sijasta käytettiin tätä nimitystä, koska kunnan elikeinorakenteessa oli jo tuolloin teollisuudella merkittävä osa. Viiden hehtaarin laajuisen näyttelykentän lisäksi näyttelyn sisätiloiksi oli varattu kentän läheinen yhteiskoulu. Uutisoinnissa todettiin Oriveden toimineen maatalousnäyttelyn järjestäjänä edellisen kerran vuonna 1948.
Helsingin Sanomat 27.7.1967
Johanna Björkmanin artikkelin mukaan kävelijät kulkivat Helsingissä viimeistään 1840-luvulta lähtien jalkakäytävillä. Varhaisimmista päällystysmateriaaleista ei ole tarkkaa tietoa, mutta ilmeisesti niillä ei käytetty mukulakiviä, koska jalankulku olisi ollut epätasaista. Jalkakäytävien päällystämiseen alettiin käyttää 1870-luvulla yhä enemmän suuria kivilaattoja, jotka oli tehty graniitista. Graniittilaatta ei ollut koko jalkakäytävän levyinen, vaan se sijaitsi joko keskellä jalkakäytävää, jolloin jalkakäytävän reuna pyöristettiin pienillä mukulakivillä, tai ajoradan reunassa.1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa asfaltilla päällystetty ja graniittisella reunakivellä rajattu jalkakäytävä ja nupukivillä päällystetty katu alkoivat...
Laitan vinkkejä linkkien muodossa. Listat avautuvat niiden takaa. Etsi kirjoja oman kirjastosi järjestelmästä: Etusivu | Lastu-kirjastot (finna.fi)Taltuta klassikko: ikisuosikkeja meiltä ja muualta | OUTI-kirjastot (finna.fi) Klassikoita nuorille | Kirjasampo (Erityisen kattava!)Maailmankirjallisuuden klassikoita taitotasoille 4-6 (peda.net)
"Hiekkakellon muodostaa kaksi ohuen kaulan yhdistämää, sipulinmuotoista lasiastiaa, joista ylemmässä on sopiva määrä hyvin ohutta hiekkaa, niin että kuluu määrätty aika sen vuotamiseen toiseen alempaan." (Suomen kelloseppä, 6/1930)Joissain kirkoissa saarnastuolien yhteydessä olleita tiimalaseja oli vain yksi, joissain kaksi, kolme tai neljäkin. Jos laseja oli enemmän kuin yksi, ne osoittivat eri pituista aikaa: "Saarnastuolilla on -- nuo ennen yleisesti käytännössä olleet tunnin, 1/2 tunnin ja 1/4 tunnin aikaa osoittavat tiimalasit." (Messukylän pitäjä ja sen kirkko. –Tampereen Uutiset, 23.6.1893) – " -- omassa telineessä olivat tiimalasit 4 kappaletta, joista yksi valutti hiekkansa 15 minuutissa, toinen puolessa tunnissa, kolmas 45...
Digi- ja väestötietoviraston sivuilla https://dvv.fi/tarkasta-omat-henkilotietosi kerrotaan seuraavasti: "Kun sähköistä väestötietojärjestelmää perustettiin 1970-luvulla, sinne ei kirjattu kaikkia perhesuhteisiin liittyviä tietoja. Esimerkiksi täysi-ikäiselle lapselle ei aina merkitty tietoja hänen vanhemmistaan. Sähköisestä järjestelmästä pois jätetyt tiedot löytyvät kuitenkin eri viranomaisten paperisista arkistoista." Digi- ja väestötietoviraston sivuilta voi kuitenkin tilata todistuksen asumistiedoista ja pyytää siihen tiedot asumishistoriasta: https://dvv.fi/todistus-asumistiedoista Lisäksi dvv:n Usein kysytyissä kysymyksissä: "Mistä voin löytää vanhoja henkilötietoja, joita ei ole tallennettu sähköiseen...
Uusi PIKI-verkkokirjasto on tosiaan ihan erilainen kuin entinen ja siksi varaaminen ja kaikki muukin on ensin outoa. Verkkokirjaston toimintaa parannetaan koko ajan, ja kun toiminnot vakiintuvat, sinne tulee kunnon ohjeet. Seuraavassa ensiapua:
Jos haluat varata jonkin kirjan, jonka olet löytänyt haulla, se käy näin:
- Klikkaa kirjan nimeä, jolloin pääset kirjan teostietoihin. Alempana sivulla on lueteltu kaikki kirjastot, joiden kokoelmissa teos on.
- Jos haluat tarkistaa, onko kirjaa Ylöjärven kirjastoissa, klikkaa kirjastolistassa alinna olevaa Ylöjärven kaupunginkirjasto -riviä: näkyviin tulee saatavuus Ylöjärven kirjaston eri toimipisteissä (pääkirjasto, Kuru, Viljakkala, kirjastoauto)
- Teoksen voi varata klikkaamalla samalla...
Kirjastokortin katoamisesta olisi hyvä ilmoittaa heti johonkin HelMet-kirjastoon, niin mahdollinen varas ei voi käyttää kyseistä korttia.
Kirjastokortin katoamisesta voi jättää ilmoituksen nauhalle kirjastojen ollessa suljettuna soittamalla puhelinnumeroon 09-310 85309. Uuden kortin saa paikanpäällä kirjastossa 3 €:n hintaan. Asiakkaalla tulee olla mukana valokuvallinen henkilötodistus, ajokortti tms.
Kirja "Hundraåringen som klev ut genom fönstret och försvann" ei kuulu Kontulan kirjaston kokoelmaan, mutta kirja on saatavilla sinne jostakin toisesta HelMet-kirjastosta.
Sen sijaan "Satavuotias joka karkasi ikkunasta ja katosi" on tällä hetkellä hyllyssä Kontulan kirjastosta.
Hei!
Teoksia, joita ei ole Hämeenlinnan kaupunginkirjastossa, voi kaukolainata muista Suomen kirjastoista. Kaukolainatilauksen voi tehdä sähköisesti menemällä kirjaston sivun asiointi-kohdasta kohtaan lainaaminen, uusiminen ja kaukolainat,josta löytyy kaukolainatilauslomake.Kaukolaina maksaa 6 €. Kokoelmaan voi vaikuttaa tekemällä hankintaehdotuksen sähköisesti. Hankintaehdotus löytyy A-Ö -hakemistosta.
terv. Ulla Hämäläinen-Pelli
Valitettavasti elokuvan kaikki kuvamateriaali sekä käsikirjoitus ovat tuhoutuneet.
Tietoja elokuvasta Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (Kavi) Elonet-tietokannassa:
https://www.elonet.fi/fi/elokuva/117150
Metsäalan kirjoissa: Metsäkoulu (ilmestynyt useana vuonna); Kärkkäinen, Matti: Puutieteen perusteet; Kärkkäinen, Matti: Metsieni kirja; Perälä, Rae: Meidän metsä, on kerrottu puun taimien kasvatuksesta ja hoidosta ja harvennyksesta yms. Siinä yhteydessä puhutaan myös puun lustosta eli vuosikasvusta. Olisiko taimi kasvanut puuksi, kun se on kasvattanut ensimmäisen lustonsa? Tarkkaa määritelmää, milloin taimi on kasvanut puuksi, en löytänyt. Eri puulajit kasvavat eri tavalla, myös kasvuolosuhteet vaikuttavat.
Kasvianatomian kirjoista voisi olla myös apua. Katso esim. Terävä, Eija: Kasvianatomia.
Tarkkaa vastausta en pysty antamaan.
Maksun voi maksaa verkossa. Kun kirjautuu omiin tietoihin, sivun oikeassa yläkulmassa näkyy linkki verkkomaksamiseen (Maksa verkossa).
Seuraavassa näkymässä (Kirjastomaksujen maksaminen) maksettavat summat on listattu allekkain. Maksettava summa valitaan klikkaamalla summan perässä olevaa tyhjää ruutua. Kun summa näin on valittu, Siirry maksamaan-painike aktivoituu. Sen jälkeen prosessi etenee normaalin verkkomaksun tapaan.
Helmet-kirjastoissa lainausoikeuden menettää, kun velkasaldo on 30,00 euroa tai enemmän. Alle 30, 00 euroa olevat velkasaldot eivät aiheuta lainausoikeuden menetystä.
