Mein Kampf -teos on lainattavissa useammassakin kirjastossa. Hain kirjastojen, museoiden ja arkistojen yhteisestä finna.fi-sivustosta kirjan ja tekijän nimellä ja rajasin haun saksankielisiin kirjoihin. Voit tutkia hakutulosta Finnassa. Hitler kirjoitti Mein Kampfin ollessaan vankilassa 1920-luvulla. Se julkaistiin kahdessa osassa: ensimmäinen osa Eine Abrechnung vuonna 1925 ja toinen osa Die nationalsozialistische Bewegung seuraavana vuonna.
Täysin kuvausta vastaavaa leikkiä en onnistunut löytämään. Monista vanhoista leikeistä on useita eri muunnelmia ja ne myös tunnetaan eri alueilla eri nimillä. Leikki, jossa harjakatolle heitetään pallo, tunnetaan ainakin nimellä "munitus" ja "kattopallo". Säännöistä on monia versioita, seuraavista linkeistä löytyy niistä joitakin:
Leikkipankki: https://www.leikkipankki.fi/Leikit/Tiedot/993
Puuhakerho: https://puuhakerho.com/kattopallo/
Tässä joitakin vinkkejä eri tyylisistä aikuisten kirjoista.
Chirovici, E. O.: Peilien kirja
Grebe, Camilla: Veteen piirretty viiva.
Lindqvist, Mari: Virta
Rytisalo, Minna: Lempi
Schenkel, Andrea: Hiljainen kylä
Tontti, Jarkko: Perintö
Waters, Sarah: Silmänkääntäjä
Lisäksi vielä kirjapari, joka avaa saman tarinan eri henkilöiden näkökulmasta:
Joyce, Rachel: Harold Fryn odottamaton toivioretki; Miss Queenie Hennessyn rakkauslaulu
Kyseessä voisi olla Outi Pakkasen Rakkaudesta kuolemaan (1994). Romaanissa hiihtolomalaiset kohtaavat pohjoisen lomakeskuksessa tappavan yllätyksen, jossa linnuilla on merkittävä rooli.
Kilotavu.com -sivuston säähavaintoarkiston päivätilastoissa on oma sarakkeensa lumensyvyydelle. Sen mukaan Helsingin Kaisaniemen säähavaintoasemalla oli esimerkiksi vielä 3.4.1986 lumensyvyys 2 cm. Toisaalta vaikkapa 20.4.1986 Kaisaniemen asemalla ei lunta enää ollut maassa.
Toukokuu on tavallisesti Helsingissä jo lumeton, eikä kilotavun tilastojen mukaan myöskään vuonna 1986 lunta toukokuussa Kaisaniemessä mitattu.
https://kilotavu.com/fmi-tilastot.php?paiva=01&kuukausi=05&vuosi=1986
Yle areenan vapun uutislähetyksessä 1986 on runsaasti kuvaa lumettoman Helsingin vapunvietosta https://areena.yle.fi/1-3436445
Toimitus ja toimittaminen ovat sangen moniulotteisia sanoja. Toimitusjohtajan tehtävänimekettä tarkasteltaessa ei tule ajatella niinkään (tavaran) toimitusta kuin toimitusta sanan merkityksissä 'tehtävä, toimenpide, toimi' tai 'kerrallaan, yhtäjaksoisesti suoritettujen toimenpiteiden sarja' (Nykysuomen sanakirja). Kun tätä taustaa vasten tarkastellaan yritystä ja sen toimintaan liittyviä tehtäviä suoritettujen toimenpiteiden sarjana, toimitusjohtaja asettuu terminä aiempaa ymmärrettävämpään valoon: hän johtaa yrityksen toimia, sitä toimenpiteiden sarjaa, joista yrityksen toiminta muodostuu. Lyhyesti – Kielitoimiston sanakirjaa lainaten – sanottuna, toimitusjohtaja on "liikeyrityksen tms. toimeenpaneva johtaja".
Voisikohan kyseessä olla Mark Twainin novelli Keskiaikainen romanssi? Novelli on muun muassa Laatunovelleja - kokoelmassa https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1055450.
Sen voi myös lukea englanniksi Project Gutenbergin sivuilta https://www.gutenberg.org/files/3189/3189-h/3189-h.htm#medieval
Yllättäin melko montakin kirjaa esim. Kenneth Stanley Inglis: The Australians at Gallipoli, Charles Edwin Woodrow Bean, Australian War Memorial: The ANZAC Book sekä Bill Gammage:The Broken Years: Australian Soldiers in the Great War Google books
Finna haku löysi lisäksi suomenkielisiä kirjoja esim. Leon Uris: Lunastettu maa sekä Korkeajännitys lehdessä julkaistuja kertomuksia Gallipolin sodasta. Finna hakutulos
Tampereen kaupunginkirjastosta on saatavilla Helsinki : historiallinen kaupunkikartasto (Helsingin kaupungin tietokeskus, 2009), joka sisältää runsaasti eriaikaisia karttoja ja teemakarttoja kaupungista. Lähimmäs kaivattua 1910-lukua tässä osuu Helsingin kartta vuodelta 1900 (s. 34). Verkosta löytyvät esimerkiksi 1916 ja 1920 julkaistut kartat Plankarta öfver Helsingfors stad 1916 (https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201308194334) ja Helsinki ympäristöineen
(https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201308194381).
1930-luvun Helsingistä oivallinen lähde on puolestaan Helsinki 1930 : Helsingin karttakirja (Genimap, 2005). Helsinki : historiallinen kaupunkikartasto sisältää Helsingin kartan 1930-luvun lopusta (s. 43). Verkkoaineistona...
Lause löytyy WSOY:n vuonna 1987 julkaisemasta teoksesta Tuoreessa muistissa kevät. Se on kokoelma Mirkka Rekolan aforistiikkaa vuosien varrelta. Kirjasta on otettu myöhemmin uusia painoksia, tuorein vuodelta 2009.
Ns. kokemuslukeminen on vielä siinä määrin uusi ilmiö, ettei sen vaikutuksia tai mahdollista laajuutta meillä tarjolla olevaan kirjallisuuteen voi vielä arvioida. Yleisintä kokemuslukemisen pohjalta tehty vanhojen teosten muuttaminen on lastenkirjallisuudessa: mitä nuorempia lukijat ovat, sitä tärkeämmäksi myös taaksepäin katsova kokemuslukeminen on ymmärretty. Jonkin verran tällaista uudistustyötä on jo tehty meilläkin: esimerkiksi Astrid Lindgrenin Peppi Pitkätossu -kirjoista on poistettu rasistisiksi tulkittuja ilmauksia. Samasta syystä tosin on uusittu myös Agatha Christietä, mutta ainakin toistaiseksi kustannusmaailman kanta tuntuu olevan se, ettei aikuisille suunnattua kirjallisuutta ole tarpeen lähteä tarkistamaan:
"...
"Art is anything you can get away with" on lausahdus, joka liitetään usein Andy Warholiin, mutta sen alkuperäisenä esittäjänä pidetään kanadalaista kulttuurifilosofi Marshall McLuhania. Cambridge Dictionaryn mukaan ilmaisu "get away with" viittaa siihen, että henkilö pääsee pälkähästä tai välttää rangaistuksen, joka tälle kuuluisi. Taide tässä tapauksessa on taidetta, jos joku pitää sitä taiteena.
Näin ollen sanonnan voi tulkita tarkoittavat, että taidetta on mikä tahansa, mitä joku pitää taiteena. Jos joku pitää jotakin taiteena, taiteilija on ikään kuin "päässyt pälkähästä", kun on saanut jonkun uskomaan, että hänen tekeleensä on taidetta. Esimerkkinä tästä ilmiöstä on pidetty esimerkiksi Marcel Duchampin teosta Fountain...
Praha-nimen historiasta on parikin eri teoriaa, ja molemmat liittyvät luontoon ja kaupungin maantieteelliseen sijaintiin. Pragan etymologia on hieman toinen, vaikka paikannimien kirjoitusasut ovatkin hyvin lähellä toisiaan useilla eri kielillä.
Yleisin käsitys lienee, että Praha juontuu vanhasta slaavilaisesta sanasta práh (porgъ), joka tarkoittaa matalaa kohtaa, kahluupaikkaa, kynnystä tai askelmaa, mutta myös koskea. Tällä oletettavasti viitataan sihen Vltava-joen kohtaan, johon Praha on perustettu. Sama varhaisslaavilainen sana (práh) on periytynyt myös vanhaan tšekin kieleen, jossa sen merkitys on verkkosanakirjojen mukaan jotakuinkin sama kuin alkuperäinen.
Toisen teorian mukaan Praha-nimi tulee ...
Näyttelijä Matti Tuominen työskenteli vuodesta 1975 Helsingin kaupunginteatterissa. Syksyllä 1992 hänet kiinnitettiin Tampereen Työväen Teatteriin. Siellä hänen ensimmäinen työnsä oli Pastori Jussilainen -näytelmän nimirooli.
Helsingin sanomat 8.3.1992.
Tuominen työskenteli kiinnitysten ohessa myös freelancer-näyttelijänä 1990-luvun alussa. Hän vieraili teattereissa eri puolilla Suomea, teki juontokeikkoja ja telvisiorooleja.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Matti_Tuominen
Valitettavasti en löytänyt valmista listaa, jossa näkyisi suoraan henkilöautojen leveys. Voit ehkä suoraan etsiä tiedon verkosta automallien mukaan. Voit käydä automalli kerrallaan läpi verkossa. Autojen verkossa olevista tiedoista näet myös leveyden.
Vuosittain ensirekisteröidyt autot
https://www.aut.fi/tilastot/ensirekisteroinnit/henkiloautojen_vuosittaiset_merkki-_ja_mallitilastot
Yhden tutkimuksen asiasta löysin. Joel Knaapi on vuonna 2017 tehdyssä opinnäytetyössään selvittänyt Suomessa myytävien henkilöautojen fyysisiä ominaisuuksia.
Suomessa tarjolla olevan henkilöautokaluston analysointi
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/132519/Knaapi_Joel.pdf?sequence=1
Työssä on listattu myös (silloiset) kapeimmat...
Laki Suomen lipusta kertoo, että valtiolippu on suorakaiteinen tai kolmikielekkeinen ja sen ristin keskellä on Suomen vaakuna keltaisen reunuksen sisällä. Muodosta riippuu, mikä taho sitä saa käyttää.
Esimerkiksi kielekkeistä valtiolippua käyttävät puolustusvoimien esikunnat, joukko-osastot, laitokset ja alukset. Presidentin käyttämässä lipussa on tangon puoleisessa yläkulmassa sinikeltainen vapaudenristi.
Lisätietoa valtiolipusta löytyy https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1978/19780380#P5
Ilmasotakoulun kirjastosta vinkattiin mainio matrikkeliteos, josta löytyy ainakin osittainen vastaus:
Stenman, K. (2020). Hävittäjälentäjät Suomen ilmavoimissa 1939-1945 (1. painos.). Koala-kustannus.
Teokseen on listattu vähintään yhden sotalennon sotavuosina lentäneet hävittäjälentäjät syntymäaikoineen ja lyhyine palvelustietoineen.
Nuorin sotavuosien lentäjistä vaikuttaisi pikaisen laskeskelun perusteella olevan 4.10.1922 syntynyt Eero Mäkinen, joka määrättiin 12.5.1941 vänrikkinä Lentolaivue 30:een. Mäkinen kaatui 7.8.1941, kun hänen koneensa iskeytyi mereen Tytärsaaren luona.
Talvisodan hävittäjälentäjistä nuorimmasta päästä olivat Martti Eerik Sillanpää, synt. 22.8.1919 ja Tage Ingerman Reinhold...
Olli Jalosen romaania Taivaanpallo (2018) ei valitettavasti ole käännetty englanniksi.Suomalaisen kirjallisuuden käännöksiä voi etsiä Suomen kansallisbibliografia Fennicasta ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ylläpitämästä Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannasta.
Ihmisiä muuttaa rajan yli, joten tiettynä vuonna syntyneet henkilöt Suomen väestössä eri vuosina eivät ole sama joukko. Täsmällistä vastausta ei siis tähän ole. Vastauksen oletuksena on siis että kysymys koskee suomalaisia. Lähelle vastausta pääsee Tilastokeskuksen väestötilastojen perusteella. Vastausta kirjoittaessa tuoreimmat tiedot koskevat vuoden 2023 loppua. Kuolleet -tilastosta löytyy suhteellinen tunnusluku 'Elossa olevat 100 000 elävänä syntyneestä', jonka tiedot on julkaistu ikävuosien (ei siis syntymävuoden) mukaan. 1952 syntyneet ovat vuoden 2023 lopussa olleet 71-vuotiaita, ja sen ikäisten 100 000 elävänä syntynytta kohti elossa olleiden lukumäärä on tuolloin ollut 83 359. Tietoja voi itse tutkia tarkemmin Tilastokeskuksen...
Kálmánin "Dorfkinder" on valssi, joka koostuu operetin "Zigeunerprimas" ("Viulukuningas") teemoista. Siinä ei ole sanoja. Tarkoitatko ehkä jotakin yksittäistä osaa "Viulukuninkaasta"? Koko operetin suomenkielinen libretto on Taideyliopiston Sörnäisten kampuskirjastossa. Se on käsikirjoitus eikä sitä lainata. Kalevi Korpi on levyttänyt suomeksi valssisikermän ("Valssisikermä 1"), johon sisältyy pätkä "Viulukuninkaasta". Tuo pätkä on nimeltään "Käy kanssani ja tanssia suo" (tai "Käy kanssani ja tanssia mun suo" tai "Käy kanssain ja tanssia suo"). Fenno-äänitetietokannassa kappaleen alkuperäiseksi nimeksi on merkitty "Dorfkinderwalzer". Lähteitä:Fenno : suomalaiset äänitteet 1901-1999:https://fenno.musiikkiarkisto.fiFinna-...