Työajan joustosta on puhuttu 1960-luvun lopulta lähtien, ja 1970-luvun alusta löytyy paljon keskustelua ja kokemuksia normaalityöajasta poikkeavista järjestelyistä. Esillä olivat porrastettu ja liukuva työaika, tiivistetty ja laajennettu työviikko, yksilöllinen työaika, joustava eläkeikä, opintovapaat ja sapattivapaa. Tällöin ideoitiin paitsi erilaisia päivittäisiä ja viikottaisia työaikamalleja myös elämänkaaren joustoa.
Liukuva työaika oli 1970-luvulla levinnein näistä uusista työaikaratkaisuista. Sen keksijänä pidetään tavallisesti Christel Kammerer -nimistä saksalaista liikkeenjohdon konsulttia, joka sai aikaan liukuvan työajan käyttöönoton Messerschmitt-Bolkow-Blohm-yhtiössä vuonna 1967. Tämän jälkeen liukuvan työajan käyttö levisi...
Ilmari Kiannon Punainen viiva -romaani (1909) ajoittuu Suomen historian merkittäväään ajanjaksoon, ensimmääisten eduskuntavaalien aikaan 1907. Vuoden 1906 lakiuudistus takasi äänioikeuden myös mm. naisille. Punainen viiva on ajankuvaus agitaattoreineen kaikkineen, mutta se voidaan nähdä myös Kiannon kannanottona tilanteeseen. Muuttuiko mikään tarpeeksi ensinkään? Teos nähdään köyhien Topin ja Riikan kautta..
Klassikoksi Puneaisen viivan tekee myuös teoksen rakenne, jossa karhu näyttelee osaansa.
Suomen valtiopolitiikan pitkä kaari | Ensimmäiset eduskuntavaalit 1907
Hei,
Koska sinulla on korkeakoulututkinto, voit pätevöityä kirjasto-alalle useallakin tavalla. Ainakin seuraavia kanaviin voi tutustua:
1) Tekemällä informaatiotutkimuksen perusopinnot (ja aineopinnot). Näitä järjestetään myös etäopintoina ja/tai mm. kesäyliopistojen kanssa yhteistyössä
2) Kirjasto- ja tietopalvelualan korkeakouludiplomi (ainakin Turun ja Seinäjoen amk:ssa)
3) Keudan Tieto- ja kirjastopalvelujen ammattitutkinto (esim. oppi- tai koulutussopimuksella)
Ainakin nämä pätevöittävät kirjastoalalle. Kannattaa tietysti tutkia millaisia avoimia paikkoja alalla on. Yleensä oin hyvä olla joku erityisosaaminen, joka erottaa muista. Monesti haetaan lasten/nuortenkirjastotyön osaaiia (vinkkaukset yms.) ja muita aktiivisen...
Huokauskivi oli Risuharjun eteläpuolella kulkeneen Pohjois-Pirkkalan (Nokian) suunnasta Ylöjärvelle vieneen tien varressa. Sen vieressä kirkkoväki lepäsi ja söi eväitään matkallaan Harjun vanhalle kirkolle. Läpimitaltaan 3–4-metrisen kiven ympärillä oli kappalaisen pelto, Huokauskivenmoisio.
Juhani Saarenheimon Vanhan Pirkkalan historian tiestöä ja liikenneoloja selvittävän osion perusteella kyseinen tie on saattanut olla osa "Kyröläisten markkinatieksi" kutsuttua reittiä, joka lienee tullut yleiseen käyttöön isonvihan jälkeen. Maantienä tämä se mainitaan ensi kerran 1744, ja se oli yleisesti käytössä Kyrön ja Tammerkosken väliä kuljettaessa. Jo vanhastaan olivat Kyröstä, Ikaalisisista ja Pohjanmaan puolelta Harjun ja Pispalan...
Tämä onkin mielenkiintoinen. Merkki ei esiinny käsillä olevassa alan kirjallisuudessa:
Kaipainen, L. (1995). Vapaa Suomi: Suojeluskunta- ja lottamerkit kertovat. Kustannusosakeyhtiö Ajatus.
Mäkitalo, J. (1995). Puolustusvoimien kurssi- ja suoritusmerkit. [kustantaja tuntematon].
Tetri, J. E. (1998). Kunniamerkkikirja (2. täyd. p.). Ajatus.
Tiainen, J. (2010). Suomen kunniamerkit: The orders, decorations and medals of Finland. Apali.
Merkin päiväys voisi tosiaan viitata johonkin kesän 1935 sota- tai kertausharjoitukseen. Merkittäviä sotaharjoituksia ei kyseisenä vuonna järjestetty rahoituksen puutteen vuoksi. Suomen kuvalehden 13.4.1935 uutisen perusteella mitalin kääntöpuolen päivämäärät 11.6-10.7.1935...
Saman elokuvan voi tosiaan nähdä vuosikymmenten mittaan monilla eri suomenkielisillä ruututeksteillä. Se, onko taso yleisesti heikentynyt johonkin toiseen aikakauteen nähden, on kiistanalaista, mutta joitain yleisiä syitä "huonoihin" käännöksiin tulee mieleen.
Käännöksiä on tehty ja tehdään elokuvateattereihin, tallenteille, eri televisiokanaville ja suoratoistopalveluihin hyvin kirjavilla työehdoilla ja monenlaisten toimijoiden kautta. AV-alan työehtosopimuksen piirissä oleva kääntäjä tekee työtään erilaisilla ehdoilla kuin villin toimiston kautta freelancerina kääntävä. Suoratoistoalustoilla käännös ei välttämättä ole lainkaan ammattikääntäjän tekemä. Palkkauksen ohella myös työtahdin vaatimukset vaikuttavat...
Kyllä on. Näet sijaintitiedot Helmet-verkkokirjastosta osoitteessa https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1600417?sid=4715643132Hesaria voit käydä lukemassa kirjastossa, mutta sitä ei yleensä saa kotilainaan. Lisäksi Helsingin Sanomat kuuluu e-lehtenä Helmet-kirjaston ePress-palveluun: E-kirjasto | helmet.fi (finna.fi)
Kyseessä lienee joko Gustaf Molanderin tai Carl Theodor Dreyerin elokuva Ordet. Molemmat elokuvat perustuvat Kaj Munkin samannimiseen näytelmään, joka ilmestyi vuonna 1925. Molanderin ruotsinkielinen elokuva ilmestyi vuonna 1943, kun taas Dreyerin tanskankielinen elokuva sai ensiesityksensä vuonna 1955. Dreyerin Ordet oli Sight & Sound -lehden tuoreessa maailman parhaiden elokuvien listauksessa sijalla 49. https://letterboxd.com/bfi/list/sight-and-sounds-greatest-films-of-all-time/
Anna-nimisistä on tehty useita lauluja. Niitä voit etsiä esimerkiksi Yleisradion Fono-tietokannan avulla. Tarkennetussa haussa kirjoita Aihe-riville: naisen nimi anna. Hakutulokseen tulee mukaan myös Anna-Liisoja ym. Anna-alkuisia nimiä. Voit rajata hakua esimerkiksi kielen mukaan.Yleisradion Fono-tietokanta:http://www.fono.fi Vinkkejä voit löytää myös "Suomalaisia naisennimilauluja A-L" -luettelosta:https://vahvike.fi/app/uploads/2022/12/Lauluja_naisten_nimista_1.pdf
Kirjasampo.fi -sivustolta löytyy erilaisia kirjavinkkilistoja (kirjahyllyjä), joita kannattaa hyödyntää vinkkien etsimisessä. Sen alaisella sivupiiri.fi -sivustolla on vielä erikseen lasten- ja nuortenkirjavinkkejä. Suorat linkit ovat https://www.kirjasampo.fi/ ja https://www.kirjasampo.fi/fi/sivupiiri. Listaan tähän alle kuitenkin joitakin omia vinkkejäni, jos niistä löytyisi jotain kiinnostavaa.Kestosuosikkini lukuinnon herättäjäksi on vinkata Tuula Kallioniemen ohuita mutta jännittäviä nuortenkirjoja, joissa on seikkailua ja monessa vähän kommelluksiakin. Omia suosikkejani ovat Pako ja Villi viikko, jotka tempaavat mukaansa todella.Markus Ikolan Jasu-sarja sen sijaan ei mene suoranaisesti toivottuihin genreihin, mutta sarja on todella...
Kysyin asiaa Maanmittauslaitokselta eikä tätä tietoa ikävä kyllä ole. Alla saamani vastaus:
"Maanmittauslaitoksessa ei ole tehty paikkatietoanalyysia Suomen korkeimmista saarista. Toistaiseksi Maanmittauslaitoksen tuotantojärjestelmät eivät tue tämän kaltaista toimenpidettä.
Kysymys on kieltämättä kiinnostava, koska Maanmittauslaitos tuottaa koko maasta avointa aineistoa mm. korkeusmallia ja maastotietokantaa. Näiden aineistoja avulla listaus olisi mahdollista selvittää. Toimenpide kuitenkin edellyttää tietojen jatkokäsittelyä ja määrittelyä paikkatieto-ohjelmistoilla (esim. Qgis).
Maanmittauslaitoksella on tarjolla hyvin yksinkertainen, mutta toimiva työkalu paikkatietoikkunassa – Maastoprofiilityökalu (https://www....
Suomen kansallisvärit ovat herättäneet tulkintaa ja keskustelua, jota löytyy Coloriaston blogikirjoituksesta, https://coloriasto.blogspot.com/2020/04/miksi-sinisesta-ja-valkoisesta-… sekä esim. artikkelista Floranpäivä 1848 - päivä, jolloin Suomi syntyi, http://vintti.yle.fi/yle.fi/maammelaulu/historia.htm. Suomalaisuuden symboleja on koottu Suomalaisuuden liiton Suomi-tietoa -sivulle, http://suomalaisuudenliitto.fi/suomi-tietoa-2/.
Suomalaisuuden liitolta voi kysyä näkemystä asiasta, http://suomalaisuudenliitto.fi/yhteystiedot/.
Maailman lippuja voi tutkia esim. World Factbookista, https://www.cia.gov/the-world-factbook/references/flags-of-the-world/ ja vaakunoita on Heraldry-Wikissä, https://www.heraldry-wiki.com/...
Ihmiskunta siirtyy valoon Isaac Asimovin novellissa Viimeinen kysymys, joka sisältyy antologiaan Top science fiction. 2 (Jalava, 1993). Eletään vuotta 2061; keskeiset toimijat tarinassa ovat "itsesäätöinen ja itsekorjaava" Multivac-tietokone sekä kaksi sen avustajaa, Alexander Adell ja Bertram Lupov.
Kirjailijan omien sanojen mukaan Viimeinen kysymys on "novelleistani kaikkein paras – mahdollisesti myös (en katsokaas ole vaatimaton) kaikkien aikojen paras science fiction -novelli".
Salmiakki- ja lakritsituotteet (kuten Apteekin salmiakki) kohottavat verenpainetta, joten liiallista käyttöä tulisi välttää. Tarkkoja rajoja on kuitenkin vaikea asettaa, koska eri tuotteissa on eri määriä lakritsijuuren uutteesta tulevaa glykyrretiinihappoa.
Lähteet ja lisätietoja:
Lääkärilehti 3.2.2017: Miten paljon lakritsia on liikaa? https://www.laakarilehti.fi/ajassa/ajankohtaista/miten-paljon-lakritsia…
Potilaan lääkärilehti 18.3.2019: Lakritsi nostaa verenpainetta monella mekanismilla https://www.potilaanlaakarilehti.fi/artikkelit/lakritsi-nostaa-verenpai…
Käypä hoito: Lakritsiuutetta sisältävät tuotteet kohottavat verenpainetta https://www.kaypahoito.fi/nix01452
Äitenpäiväarvonta kirjoitetaan yhteen. Sana on kahden tai useamman itsenäisen sanan muodostama, yhtä käsitettä ilmaiseva sana ks. https://www.kielikello.fi/-/yhdyssanat
Jokamiehenoikeudet antavat luvan poimia kukkia mainitsemissasi paikoissa, joskin valkovuokkoja löytää varmemmin esimerkiksi vähemmän merellisestä Keskuspuistosta.
Valkovuokon suosikkikasvuympäristö on lehto. Kangasmetsissä sitä tapaa usein.
Haltialan ja Tuomarinkylän maisemapelloilla kasvatetaan kukkia, ruiskaunokeista auringonkukkiin, ja herneitä vapaasti poimittavaksi. Kannattaa tutustua!
"Teollinen yhteiskunta ja sen tulevaisuus" (engl. "Industrial Society and Its Future") on vain yksittäinen kirja, tai manifesti, jonka Kaczynski vaati julkaistavan jossakin laajalevikkisessä yhdysvaltalaisessa lehdessä. Se on julkaistu myöhemmin kirjan muodossa useilla kielillä, myös suomeksi (Savukeidas 2005, Kiuas Kustannus 2020). Teoksessa on 232 numeroitua kappaletta 27:n otsikon alle jaoteltuna. Lisätietoa teoksesta, sen historiasta ja vaikutuksista löytyy runsaasti mm. Wikipedian artikkelin lähdeluettelon kautta: https://en.wikipedia.org/wiki/Industrial_Society_and_Its_Future#Referen…
Olisikohan kyseessä useita kirjoja japanilaisesta kulttuurista kirjoittanut Minna Eväsoja? Hänen kokemuksiaan perinteisestä japanilaisesta teekoulusta voi lukea vuonna 2016 julkaistusta teoksesta Melkein geisha : hurmaava ja hullu Japani.
FT Minna Eväsoja (s. 1965) on japanilaisen estetiikan dosentti Helsingin yliopistossa sekä sairaan- ja terveydenhoitaja. Hän on kirjoittanut Japaniin sen kulttuuriin liittyviä kirjoja ja tutkii arkkitehtuurin ja ympäristösuunnittelun vaikutusta hoitotyössä. Hän kävi 1990-luvun alussa japanilaisen teekoulun Kiotossa. Sen jälkeen hän on viettänyt Japanissa paljon aikaa mm. opiskellen sen kieltä ja estetiikkaa.
Mediatiedote: Melkein geisha -kirjassa kurkistetaan japanilaisten muodollisen...
Suomessa Tulli valvoo tuotavia elintarvikkeita. Verkosta löytyy raportti Tuontivalvonnan tuloksia vuodelta 2022, jossa mainitaan, että erä maapähkinävalmistetta on hylätty aflatoksiinien vuoksi, https://tulli.fi/documents/2912305/4756721/Tuontivalvonnan+tuloksia+vuo….
Aflatoksiini on homemyrkky, siitä voi lukea Ruokaviraston sivulta, https://www.ruokavirasto.fi/elintarvikkeet/ohjeita-kuluttajille/ruokamy….
Maapähkinävalmisteissa voi siis olla vaarallisia homemyrkkyjä. Suomessa on kuitenkin tarkka elintarvikevalvonta, joten kauppoihin vaarallisia tuotteita ei pitäisi päästä.
