Medioissa on spekuloitu paljon, ovatko tietyt julkisuudenhenkilöt autismin kirjolla eli onko heillä todettu esimerkiksi Aspergerin oireyhtymä. Sekä Spielbergin että Gatesin kohdalla liikkuu paljon ristiriitaista tietoa (ks. mm. linkit lähteissä). Bill Gatesin kohdalla pidetään todennäköisempänä, että hän on autismikirjolla, joskin arviot perustuvat ns. keittiöpsykologien arvioihin ja asiantuntijoiden etäanalyyseihin. Spielbergin diagnoosista on käyty kiivastakin debattia: yhtäältä hänet on julistettu autistiseksi useita kertoja, toisaalta hänen asiamiehensä mukaan hänellä ei ole Aspergerin syndroomaa. Spielbergiä on jopa syytetty siitä, että hän on tehnyt "sairaudellaan rahaa".
Aspergerin syndrooman ja muiden...
Erillistä historiikkia sen enempää Riekon korttelista kuin Merimiehenkatu 29:ssä sijaitsevasta rakennuksestakaan en onnistunut löytämään.
Kaija Ollilan ja Kirsti Topparin teoksessa "Puhvelista Punatulkkuun : Helsingin vanhoja kortteleita" (Helsinki : Helsingin sanomat, 1977) on korttelista kahden sivun mittainen artikkeli.
Merimiehenkatu 29:n rakennuksesta kirjassa on seuraavat tiedot:
"Omistaja Teollisuuskiinteistö Oy. Piirtänyt Jarl Eklund, valmistunut 1924. Teollisuustalo, mm. Minitekstiili Hyppölä Oy, myymälä Marakatti, Käyttövilla, Lehtihanke Oy, Estin Oy, Yleisradion osastoja, pesula Nopeapesu."
"Riekon korttelin Merimiehenkadun puoleiset talot on rakennettu miltei kaikki samaan aikaan 1930-luvun loppuvuosina....
Kyseinen runo on avausrunona Lassi Nummen kokoelmassa Kaksoiskuva (Otava 1982). Se sisältää vain nuo kaksi säettä, paitsi että siinä liekki hulmahtaa eikä leimahda. Runolla ei ole erillistä nimeä, hakemistossa nimenä on alkusanat eli Tulppaanin liekki.
Rauni Mollbergin ohjaamasta Tuntematon sotilas -elokuvasta (1985) on tehty DVD-tallenne, jota on lainattavissa kirjastoista. Kyseinen DVD näyttää kuuluvan myös oman lähikirjastonne kokoelmiin ja on siis lainattavissa kotiin katsottavaksi.
Tarkempia lainaukseen liittyviä tietoja saatte omasta lähikirjastostanne.
https://elonet.finna.fi/Search/Results?lookfor=%22tuntematon+sotilas%22…
https://finna.fi/
Kyseessä voisi Kauppiaitten Kustannuksen Kontakti-sarja. Kirjasammossa on sarjan kirjoista tietoa ja kuva kannesta, joka oli mieleenpainuva, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/kontakti%20kauppiaitten%20kus…. Sarjassa julkaistiin nuorten kirjoittajien (jopa 10-vuotiaiden) teoksia ja ne olivat pääsääntöisesti ohuita.
Kyseeseen voisi tulla myös Tammen kustantama Ryhmä -sarja, jota on
julkaistu ainakin 3 osaa vuosina 1965-1967. Sarjan osat, joita löytyy kirjastoista:
Kirstinä, Väinö (toim.): Ryhmä 65 : nuorta proosaa ja lyriikkaa (1965)
Paavilainen, Matti (toim.): Ryhmä 66 : lyriikkaa - proosaa - mielipiteitä (1966)
Meri, Veijo (toim.): Ryhmä 67 : lyriikkaa - proosaa - mielipiteitä (1967)
Kauppiaitten kustannuksesta, ...
Tieteellisten kirjastojen, maakuntakirjastojen ja Helsingin kaupunginkirjaston tietokantoihin tehdyn haun perusteella julkaisua ei ole niissä saatavilla kuin Lapin yliopiston kirjastossa, jossa se on käytettävissä virkakäyttöön.
Sivustolla:
http://www.teknologiainfo.net
on tietoja julkaisusta ja sen saatavuudesta ostamalla.
Aloitussivun hakulaatikkoon ehdolla kirjan nimi kirjoitetaan
yleiset sopimusehdot, jolloin saa esille viitten julkaisusta.
Ruotsalaisen almanakan Nora ja suomalaisen Noora ovat lyhentymä Eleono(o)rasta. Eleonora on alkuaan arabian Ellinor, joka tarkoittaa "Jumala on valoni". Nimen toivat Espanjaan ilmeisesti maurit 1000-1100-luvulla. Sieltä se levisi Ranskaan (Aliénor) ja edelleen Englantiin. Suomessa Eleonooraa on käytetty kaikkialla muualla paitsi Karjalassa. Tavallisimmat lyhentymät Eleonoorasta ovat Noora, Nuura ja Elli.
Lähteet: Riihonen: Mikä lapselle nimeksi (Tammi, 1992)
Vilkuna: Etunimet, 4. uud. laitos (Otava, 2005)
Hei!
Jos olet HelMet-palvelusivustolla ( http://www.helmet.fi/en-US ) tai perinteisessä HelMet-haussa ( http://luettelo.helmet.fi/search~S9/ ), löydät kielivalinnan (suomi/ruotsi/englanti) läheltä sivun oikeaa yläkulmaa. Jos taas olet uudessa HelMet-haussa ( http://haku.helmet.fi/iii/encore/?lang=eng ), kielivaihtoehdot löytyvät sivun alareunasta, sen keskivaiheilta otsikolla "Language settings".
Kyseinen numero on lainattavissa Tikkurilan kirjastossa. Numeron voi vara Helmetin kautta. Lisäksi lehti on luettavissa Pasilan kirjastossa, mutta sieltä sitä ei voi lainata.
Tähdet ja avaruus : Vantaa
http://luettelo.helmet.fi/record=b1601683~S9*fin
Tähdet ja avaruus : Helsinki
http://luettelo.helmet.fi/record=b1108102~S9*fin
Kehräämiseen liittyvää materiaalia kannattaa hakea termillä "kehruu". DVD-elokuvia löytyy niukasti. Frank-monihaku osoittaa, että kaukolainaksi maakuntakirjastosta voi kysyä mm. seuraavia:
Elettiin sitä ennenkin: Talomuseo, Tahvonen Aatto, 2011 (Seinäjoki - Seittikirjastot)
Sompion kirjaston videoarkisto [Videotallenne] 77 : Perinnepäivä 26.7.1987, Seita-säätiö, 2009 (Rovaniemi - Lapin kirjasto)
Perinnetaidot talteen, Juuka-seura, 2006 (Joensuu - Vaara-kirjastot)
Frankiin pääsee myös kotikoneelta. Valitse Maakuntakirjastot-välilehti ja Valitse kaikki
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Kaukolainpyyntö tehdään omassa kirjastossa tai verkkokirjaston kautta, Keski-Suomessa
https://www.keskikirjastot.fi/web/arena/kaukolainat
Onneansa voi kokeilla...
Jos pidät Risto Rasasta ja Mirkka Rekolasta, saattaisit ehkä pitää ainakin näiden runoilijoiden tuotannosta: Eila Kivikk'aho, Sirkka Selja, Jyrki Pellinen, Kirsi Kunnas (aikuisten runot) ja Tua Forsström.
Nuoremman polven runoilijoista myös Olli Heikkosen teokset 'Jakutian aurinko' ja 'Jäätikön ääri', sekä Sanna Karlströmin minimalistinen 'Saatesanat' -runoteos, sekä Olli-Pekka Tennilän Runeberg-palkittu 'Yksinkeltainen on kaksinkeltaista' saattaisivat myös olla sellaisia joista pidät!
Teosten saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun Helmet-aineistotietokannasta: http://haku.helmet.fi/iii/encore/home?lang=fin&suite=cobalt&advancedSea…
Vanhat Vaasa-lehdet ovat meillä luettavissa mikrofilmeinä. Voit varata aikaa mikrofilminlukulaitteelle numerosta 0401836343. Mikrofilmit ja niiden lukulaite sijaitsevat pääkirjaston Uutisalueella.
Mikrofilminlukulaitteelta on mahdollisuus tulostaa.
Tätä on kysytty aikaisemminkin ja kesällä 2017 Helmet -kirjastoista Helsingistä vastattiin, että niihin voi palauttaa ainoastaan niiden omaa aineistoa. Palautuspalvelut toimivat yleensä vain kirjastokimppojen sisällä, eivät eri kimppojen välillä. Mikäli teillä ei ole mahdollisuutta palauttaa kirjoja mihinkään Turun alueen Vaski-kirjastoon, kannattanee lähettää ne vaikka postitse siihen kirjastoon, jonka kokoelmaan ne kuuluvat.
Valitettavasti näitä vanhoja Suomen kulkuneuvon eli "turistin" julkaisuja ei juuri yleisissä kirjastoissa ole enää tallessa, mutta kyllä ne kaikki ovat Kansalliskirjaston kokoelmassa. Vuosien 1931-1944 julkaisut on digitoitu, mutta tekijänoikeussyistä niitä voi tutkia vain ns. vapaakappalekirjastoissa eli yliopistokirjastoissa Helsingissä (Kansalliskirjastossa), Turussa (myös Åbo Akademi), Jyväskylässä, Oulussa ja Itä-Suomen yliopiston kirjastossa Joensuussa. Kotilainaan näitä ei valitettavasti mistään näytä saavan. Antikvariaateillakaan ei näytä olevan myynnissä kuin 1960-lukua ja sitä uudempia numeroita.
Heikki Poroila
Kiitos aiheellisesta palautteestasi.
Olet oikeassa, Asko-koneilta, jollaisella olit työskentelemässä Tapulikaupungin kirjastossa, puuttuu monia ominaisuuksia. Niiden käytössä olevat ominaisuudet on mietitty aikanaan tarkasti ja juurikin sitä varten, mitä yleisissä tiloissa voidaan niillä tehdä. Skypeä niissä ei ole. Skype sen sijaan löytyy Hublet-tableteista, joita suurissa kirjastoissa on tarjolla kirjastossa käytettäviksi. Niitä ei ole tarjolla kaikissa kirjastoissa.
Helsingin Myllypuron mediakirjasto tarjoaa monipuoliset digineuvontapalvelut. Myllypurossa on tarjolla myös tarvitsemasi äänittämismahdollisuus. http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Myllypuron_mediakirjasto
Kirjastojen ja ennen kaikkea Helsingin kaupungin...
Ensimmäisen kierroksen aloittaminen kilpailijasta, joka on ensimmäisenä aakkosissa, antaa ehkä vaihtelevuutta kilpailuun. Eri maiden versioissa on ollut 6-10 kilpailijaa. Heikoin lenkki pohjautuu brittiläiseen formaattiin ja he laativat säännöt.
Raumalaisen "Hakkri Iiro" sanontaa on jo haettu useasta lähteestä, mutta vielä se kannattaisi lähettää Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralle osoitteeseen https://www.finlit.fi/
Kyseessä saattaa olla myös ns. sanoi-sananparsi, josta kerrotaan Leea Virtasen kirjassa "Suomalainen kansanperinne (1999, 226-227).
Weikko Pakarisen Kreikan kieliopissa löytyy taivutuskaavioista tuo lyhenne, joka tarkoittaa vartalo. Vartaloon liitetään päätteet, jotka esimerkiksi substantiiveilla ilmaisevat sukua, lukua ja sijaa, verbeillä lukua, "suuntaluokkaa" (Pakarisen kieliopissa) eli aktiivi, medium, passiivi, tapaluokkaa ja aikamuotoa.
