Kaivattu kirja voisi olla Alli Saarentaus-Salon Tiina itte (Otava, 1955). Tiinan vaiheista lisää kertoo sen jatko-osa Tiina itte yllättää (Otava, 1958).
Tiinan isä on kuollut tapaturmaisesti tytön ollessa nelivuotias ja hän on jäänyt kahden äitinsä kanssa. Tiina itte -kirjassa 17-vuotiaan Tiinan äiti menee uusiin naimisiin ja jättää perheen kotitalon yhä koulua käyvälle Tiinalle. Aikanaan isän matkassa Tiina on oppinut ravustamaan ja hän pyydystää niitä edelleen joka syksy ja saa niistä "sievoisia summia rahaa, jonka avulla voin taas jatkaa kouluani".
Tiina itte yllättää -kirjan alussa Tiina on "18-vuotias ja kahdeksannelle luokalle pääsemässä". Tiinan taloa on remontoitu ja sen yläkerta rakennettu uudestaan...
Kamferia on käytetty aikanaan monella eri tavalla. Todennäköisesti lapsen ollessa kyseessä sitä on käytetty helpottamaan korvasärkyä tai nuhaa. Kamferi-tipoilla kostutetuilla pumpulitupoilla helpotettiin korvasärkyä. Kamferi-salvaa käytettiin puolestaan helpottamaan hengitysta, jos lapsella oli nenä tukossa.
Lähde:
Helsingin Sanomat (17.10.2005) - Ikivanha kamferi virkistää yhä (Marja Haapio)
Kyseessä on japanilaisen Koji Shiraishin ohjaama ja käsikirjoittama elokuva Grotesque vuodelta 2009. Suomessa se on tunnettu myös nimellä Japanilainen painajainen.
Linkki International Media Databaseen https://m.www.imdb.com/title/tt1352369/
Aivan kuvailuasi vastaavaa elokuvaa ei löytynyt, mutta se voisi olla Martin Hagjerin Isä ja valmentaja! (2005), joku Ella Lemhagenin Tsatsiki-elokuvista (Tsatsiki, mutsi ja poliisi, Tsatsiki, isä ja oliivisota tai Tsatsiki, ikuisesti ystäviä) tai joku Eva ja Adam -elokuvista.
Vaikka kreikka ja espanja ovat molemmat indoeurooppalaisia kieliä, eivät ne ole kielinä aivan lähisukulaisia. Tästä huolimatta kreikka ja espanja jakavat monia foneettisia piirteitä: ne esimerkiksi lausuvat konsonantit samankaltaisesti ja niiden intonaatiot muistuttavat toisiaan. Kielten ääntämisen samankaltaisuutta käydään läpi konkreettisten esimerkkien kautta esimerkiksi Langfocucsen videossa "Why Does Greek Sound Like Spanish?!".
Kaupoissa saa myydä ainoastaan kasvatettujen lintujen munia. Näistä yleisin on kana, mutta sen lisäksi myynnissä voi olla esimerkiksi viiriäisen, hanhen, ankan tai helmikanan munia. Sekä kanan että muiden lintujen munien tuotantoon ja myyntiin liittyvästä lainsäädännöstä löytyy tietoa mm. Ruokaviraston sivuilta: https://www.ruokavirasto.fi/yritykset/oppaat/munien-myynti/kananmunien-ja-muiden-linnunmunien-tuotanto-ja-myynti/. Luonnonvaraisten lintujen munia ei saa kerätä. Myös rauhoittamattomat lintulajit ovat rauhoitettuja pesimäaikaan (ks. Finlex: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1993/19930666#P25a).
Helsingin kirjastoissa ei ole käsihiomakonetta, mutta Espoon kirjastoista Isossa-Omenassa ja Tapiolassa on käsihiomakone. Hiomakone [Esine] : 7 vrk | Helmet-kirjastot | helmet.fi Koneita ei voi varata.
Tilinpidollinen termi saldo on lainaa italiasta ja merkitsee jäännöstä eli tulojen ja menojen erotusta, käytännssä esimerkiksi pankkitilillä olevaa rahasummaa. Italian saldo on substantiivijohdos verbistä saldare 'täydentää, tehdä kokonaiseksi', ja tämä juontuu puolestaan latinan verbistä solidāre, joka on johdos adjektiivista solidus 'luja, kiinteä, kokonainen'. Suomeen saldo on epäilemättä lainattu ruotsista, jossa sana on ollut käytössä 1600-luvulta alkaen. Suomen kirjakielessä saldo-sanaa on alettu suomalaisena sanana käyttää 1800-luvun jälkipuoliskolla; se mainitaan ainakin jo Ferdinand Ahlmanin sanakirjassa 1865.Lähde: Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja
Helmet kirjastoihin on kyseistä kirjaa tilattu 53 kpl. Heti kun olemme saaneet kirjat luetteloitua ja laitettua lainauskuntoon voit tehdä varauksen. Tarkempaa aikataulua en pysty antamaan. Nyt ei auta kuin tarkkailla tilannetta Helmet verkkopalvelussa.
Toki voit käyttää Lahden kaupunginkirjaston (ja minkä tahansa kirjaston!) palveluja jatkossakin. Jos viime käynnistäsi on aikaa, pyydä virkailijoita tarkistamaan asiakastietosi ajantasalle.
Lasipalatsin Kohtaamispaikalla voi siirtää VHS-tallenteita DVD-levylle maksutta. Kohtaamispaikan yhteystiedot löytyvät linkistä:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kohtaamispaikka/yhteystiedot/
Günter Grassin "Vonne Endlichkait" (2015) on jo varattavissa HelMet-kirjastoissa, mutta toistaiseksi ei ole tietoa, milloin teos saadaan lainattavaksi.
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2226149__Svonne%20endlichk…
https://steidl.de/Buecher/Vonne-Endlichkait-0123263259.html
Seuraavilta saksankielisiltä sivuilta löytyy joitain ideoita:
http://www.bastelideen.info/html/heu_deko.html
http://www.ebay.de/itm/weihnachtliche-Strohdekoration-gros-/22199980918…
Lisää ideoita voi hakea googlen kuvahausta hakusanoilla 'basteln aus strohhalmen' ja 'was kann man aus strohhalmen basteln'.
Lisäksi on joukko suomenkielisiä askartelukirjoja, joissa esitellään muita kuin perinteisiä olkitöitä. Seuraavassa muutama kirja:
- Launonen, Tuula: Olkiaarteet, Atena, 2005 (Gummerus)
- Lindén, Eevi: Olkityöt, Tammi, 1989
- Väisänen, Pirjo: Olkityöt, Tammi, 2013
Vuoden 1959 Apu-lehteä (,joka vuosina 1933-1968 oli nimeltään Apu: ajanvietelukemisto) ei ole yleisissä kirjastoissa. Se löytyy Kansalliskirjastosta, Varastokirjastosta ja joistakin muista yliopistokirjastoista:
http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/6GGQY6UJFRVVJM3C6FLITQHYPGSFPLD4S…
Ainakaan Arto- ja Aleksi-lehtitietokannoista ei tätä pysty hakemaan, joten ainoaksi vaihtoehdoksi jäänee lehtien selaaminen. Sama tilanne on esim. Seura-lehden kanssa.
Etsimäsi teos on ilmeisesti John Gouldin "Birds of Asia" (1850). Sen näköispainos vuodelta 1969 löytyy Varastokirjastosta Kuopiosta. Voit tilata sen sieltä kaukolainaan omaan kirjastoosi.
Teos on digitoitu ja on luettavissa verkossa alla olevista osoitteista:
https://archive.org/stream/BirdsAsiaJohnGoVIIGoul#page/n5/mode/2up
http://www.biodiversitylibrary.org/item/115342#page/2/mode/1up
Myös Gallus Sonnerati eli Sonnerat's jungle fowl löytyy sieltä helposti haulla.
http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/?func=find-b-0&con_lng=fin&local_…
Esimerkiksi Haukilahdessa ja Laajalahdessa käydään kolmasti viikossa (ma, ke, pe) purkamassa kuormat ja laittamassa varaukset hyllyyn.
Paras, että tarkistat omasta lähikirjastostasi, mikä siellä on käytäntönä. Voit myös muuttaa varastesi noutopaikkaa.
Digitalkkari voi vamaan auttaa sinut ainakin alkuun. Esimerkiksi Pasilan kirjaston digitalkkarille voisit soittaa ja jutella siitä, millaista apua tarvitset ja miten paljon. Hän voi arvioida, miten laajasti hän ehtii sinua opastaa. Häneltä voit varata ajan. Tässä kuvaus:
Digitalkkarimme on datanomiopiskelija, joka suorittaa kirjastossa opintoihinsa liittyvää harjoittelujaksoa.
Hänelle voit varata ajan ja kysyä neuvoa niin kannettavan, kännykän kuin tabletinkin ongelmissa. Digitalkkarilta saat opastusta myös kirjaston laitteiden käyttöön esim. tulostamiseen, skannaamiseen, kopiointiin ja e-aineistoihin. Digitalkkari auttaa verkkoasioimisessa, mutta ei asioi puolestasi verkossa. Hän ei myöskään korjaa tietokonettasi tai ryhdy...
Emme valitattavasti tunnistaneet lorua. Se voisi olla vanha lasten loru, esimerkiksi sellainen, jota on käytetty jotakin leikkiä aloitettaessa ja jonka sanat eivät välttämättä tarkoita mitään. Loruja on koottu moniin kirjoihin, mm. Mervi Kosken kokoamaan ja toimittamaan kirjaan Västäräkki vääräsääri ja yli 600 muuta suomalaista lastenlorua, kansanrunoa ja hokemaa.
