Tällaista rajoitusta en löytänyt. Löysin aiheeseen liittyen linkin palvelusta Citizens Advice. https://www.citizensadvice.org.uk/family/living-together-marriage-and-civil-partnership/getting-married/#h-who-can-get-married Se käsittelee laillista vihkimistä Iso-Britanniassa.
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1929/19290234?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=avioliitto Linkistä löytyy Suomen avioliittolaki.
Alkuperäisessä avioliittolaissa vuodelta 1929 ei ole ammatteihin liittyviä esteitä, mutta kylläkin muita nykyajasta poikkeavia esteitä., https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1929/19290234 Laista löytyvät myös viitteet muutoksiin, joita lakiin on myöhemmin tehty, ne...
Alla muutamia kiinnostavia 1800-luvulla eläneiden naisten elämäkertoja:
Anna-Liisa Amberg: Piireissä : Mascha von Heiroth 1871-1934 (Siltala, [2016])
Eeva Hurskainen: Tunnet sen sydämessäsi : Aurora Karamzin ja äidin tehtävä (Kirjapaja, 2008)
Sirpa Kivilaakso: Satukuningatar Anni Swan : elämä ja teokset (Atena, 2009)
Minna Maijala: Herkkä, hellä, hehkuvainen : Minna Canth (Otava, 2014)
Merete Mazzarella: Fredrika Charlotta, o.s. Tengström : kansallisrunoilijan vaimo (suomentanut Raija Viitanen, Tammi, 2007)
Outi Pakkanen: Aino Ackté, Pariisin primadonna (WSOY, 1988)
Kirsi Vainio-Korhonen: Sofie Munsterhjelmin aika : aatelisnaisia ja upseereita 1800-luvun Suomessa (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2012)
...
Opintopolku-sivustolla kerrotaan näin: "ammatillinen opettajankoulutus (opettajan pedagogiset opinnot 60 op) antaa yleisen pedagogisen kelpoisuuden opettajan tehtäviin sekä ammatillisen oppilaitoksen ja ammattikorkeakoulun opettajan virkaan/tehtävään että muiden oppilaitosten opetustehtäviin."
Pedagogisen kelpoisuuden lisäksi opettajan on täytettävä myös muita kelpoisuusvaatimuksia. Lisää tietoa sivulta:
https://opintopolku.fi/wp/ammattikorkeakoulu/ammatilliset-opettajakorkeakoulut/ammatillinen-opettajankoulutus/
Kyseessä on Johan Gabriel Oxenstiernan (1750-1818) Mieteruno, joka sisältyy Elina Vaaran suomentamana esimerkiksi teoksiin Kevätsade : valikoima ruotsalaista lyriikkaa (1926, s.11) ja Maailmankirjallisuuden kultainen kirja 2 : Skandinavian kirjallisuuden kultainen kirja (1930). Oxenstiernan lyriikkaa ei ole julkaistu suomeksi omana kokoelmanaan.
Teokset kuuluvat PIKI-kirjastojen kokoelmiin, joten voit tilata ne omaan lähikirjastoosi.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
http://runeberg.org/authors/oxenjoga.html
Etsitty kirja saattaisi olla Marja Toivion Lapsilta kielletty (Arktinen Banaani, 2018).
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_6849990
Kyse voisi olla syanoosista, jonka Terveyskirjaston lääketieteen sanakirja määrittelee näin:
"cyanosis, sinerrys; happeutumattoman verenpunan runsaudesta aiheutunut ihon tai limakalvojen sinipunerva värisävy, syynä joko yleinen happeutumishäiriö (esim. sydämen vajaatoiminta) tai paikallinen happeutumishäiriö (esim. huulet kylmällä ilmalla)"
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=ltt0…;
Piikkihaita kutsutaan tosiaan edelleen englannissa "dogfish sharkiksi". Piikkihait ovat suhteellisen pienikokoisia ja ihmiselle vaarattomia haikaloja. Nimitys "dogfish shark" tulee niiden saalistuskäyttäytymisestä eli ne hyökkäävät saaliinsa kimppuun suurissa parvissa. Ne elävät muista haista poiketen suurissa parvissa ja ovat näin käyttäytymiseltään hyvin koiramaisia laumaeläimiä.
https://oceana.org/marine-life/sharks-rays/spiny-dogfish
https://fi.wikipedia.org/wiki/Piikkihai
Sinikka Vuolan ja Tommi Melenderin kirja Maailmojen loput : kirjoituksia romaanitaiteesta on kirja romaanien lopuista. Se sisältää mm. 30 pienoisesseetä. Esseen alusta voi lukea romaanin lopetuksen:
https://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789510428610&…
Kirjan saa lainaan Helmet-kirjastoista:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2348073__Smaailmojen%20lo…
Hakuohjelma MetaCrawler antoi useita viitteitä Debi Giorista, esim. http://www.jubileebooks.co.uk/jubilee/magazine/authors/debi_gliori/debi… . Myös seuraava internet-osoite kannattaisi katsoa http://www.orchardbooks.co.uk/obmain2.htm .
Useiden kirjastojen sivuille on kerätty linkkejä lasten ja nuorten kirjallisuuteen, esim. Tampereen kaupunginkirjastossa http://www.tampere.fi/kirjasto/lapset/21nlink.htm .
Tällä hetkellä kirjoja on hyllyssä Lappeenrannassa seuraavasti:
- von Bonsdorf, Bengt et al., Suomen taiteen historia: Pääkirjasto, Joutsenon kirjasto, Lauritsalan kirjasto, Sammonlahden kirjasto, Ylämaan kirjasto
- Elovirta & Lukkarinen, Katseen rajat: Pääkirjasto, Joutsenon kirjasto, Sammonlahden kirjasto.
Myös kirjoja Ars: Suomen taide on hyllyssä useissa kirjastoissa.
Onko mahdollista, että kyseessä ei olisikaan sanomalehden juttusarja, vaan Paremmille päiville -niminen lehti? Paremmille päiville oli Karkun, Kiikan, Kiikoisten, Suoniemen, Tyrvään ja Vammalan säästöpankkiväen lehti, jota julkaistiin vuosina 1953-1969.
Lehden tiedot löytyvät Fennicasta, ja sitä voi tilata lukusalikäyttöön Kansalliskirjastossa
https://finna.fi
Titania Woods on kirjoittanut keijuista kirjoja ja Reeta Aarnion Maan kätkemät kertoo maahisista. Mytologiasta esimerkkinä voisi olla Timo Parvelan Sammon vartijat, Rick Riordanin kirjat ja Arto Kivimäen Antiikin aikaan sijoittuvat kirjat.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sriordan__Ff%3Afacetmediatyp…
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Swoods%20titania__Ff%3Afacet…
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sparvela%20sammon__Orightres…
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1896182__Skivim%C3%A4ki%20…
Kirjasampo kirjallisuussivustolla voi myös tehdä hakuja aiheesta esim. keijukaiset
http://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/keijukaiset#.VnPC8vM8K70
Taulukko kuun vaiheista 2005-2020 löytyy mm. allaolevan linkin kautta. Kellonaika on Greenwichin aikaa, Suomen aika on kaksi tai kolme tuntia (kesäaikana) edellä tätä aikaa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Taulukko_Kuun_vaiheista
Muualla maapallolla aika vaihtelee kunkin maan ajan mukaan. Esim. Autraliassa kellonajat, ja päivämäärätkin joinakin päivinä, kun vuorokauden vaihde osuu sopivasti, poikkeavat näistä paljonkin, mutta taas Etelä-Afrikassa kellonajat ovat samat kuin Suomessa:
http://museumvictoria.com.au/planetarium/discoverycentre/moon-phases/mo…
http://www.planetarium.co.za/moon2016.pdf
Uusikuu tarkoittaa sitä hetkeä, jolloin Kuu on samassa suunnassa kuin Aurinko, ja silloin näkymättömissä, eli uusikuu ei siis itse asiassa näy...
Mitä hitaammin ohjelma ja laitteisto polttaa uuden levyn, sitä vähemmän siinä on todennäköisesti ns. lukuvirheitä. Musiikkilevyillä asialla ei ole suurempaa merkitystä, mutta datalevyjä poltettaessa pienikin luku- tai polttovirhe voi johtaa siihen, ettei ohjelma tms. toimi ollenkaan.
Alhaisemmat polttonopeudet myös säästävät laitteistoa, jota huippunopeudella käyttäminen kuluttaa. Eli jos polton kanssa ei ole kiire, on aina suositeltavaa käyttää huippunopeutta alhaisempaa nopeutta. Hiljaa hyvä tulee.
Heikki Poroila
Helmetin uudistunut sivusto avattiin 21.4.2016. Ohessa syitä muutokseen:
Uudistunut sivusto on entistä helppokäyttöisempi esimerkiksi älypuhelimella tai tablettitietokoneella. Sivustosta ei ole enää erillistä mobiiliversiota, vaan se mukautuu käytettävän laitteen mukaisesti.
Sivuston kävijöistä noin kolmannes käyttää tablettia tai älypuhelinta. Helmet.fi-uudistus vastaa tähän suuntaukseen
Uutena elementtinä on käyttöä helpottava välilehtivalikko: Helmet.fi:ssä on yläreunan iso valikko, johon on nostettu sivuston käytetyimmät toiminnot. Tästä valikosta löydät oikoreitin suoraan aineistohakuun, kirjastojen yhteystietoihin ja tapahtumahakuun.
Suurennuslasin kuva yläreunan oranssissa palkissa johdattaa hakemaan aineistoa.
Kellon kuva...
Ainakin Suomalaisen kirjakaupan useat myymälät ja Wulffinkulman Helsingin myymälä näyttävän myyvän erivärisiä kuitukärkikyniä. Paksuutta ei ilmoituksessa näkynyt.
Eero Avenin tuotannosta löytyy kappale nimeltään Siirtolaisen tie, jossa äiti ja siskot jäävät kaipaamaan lasta. Kertosäkeessä lauletaan "Kaipaamaan sua kaikki me jäimme. Miksi piti sun lähteäkään. Kunpa palaisit luoksemme kotiin. Rakkaampaa paljon meille se ois. Kaipaamaan sua kaikki me jäimme. Kirjekyyhkynen viestejään tuo. Miksi kohtalo kirosi meitä. Lapsemme siirtolaisen tie vei." Laulussa puhutaan äidistä, mutta pohjanlahtea ei mainita. Kappale löytyy esimerkiksi. https://youtu.be/Mwofs_DHtHY
Pauliina Kinnusen elokuvamusikaali Jäänmurtaja on lainattavissa (tai kaukolainattavissa) DVDnä Jyväskylän kaupunginkirjastosta, joten ota yhteyttä kirjastoon.
Hei!
Jyväskylän kaupunginkirjastossa ei ole vanhoja Hevosviesti-lehtiä, mutta niitä saatavissa Jyväskylän yliopiston kirjastosta. Lehdet on digitoitu Kansalliskirjaston kokoelmaan ja digitoitua aineistoa pääsee tutkimaan Yliopiston kirjastossa. Kannattaa ottaa yhteyttä Jyväskylän yliopiston kirjastoon: https://kirjasto.jyu.fi/