Paavo Cajanderin suomennoksessa Henrik V (1905) tämä sitaatti näytelmän kolmannen näytöksen ensimmäisestä kohtauksesta kuuluu näin:"Ryntäyshuuto olkoon: / Henrikki, Englanti ja pyhä Yrjö!The Project Gutenberg eBook of Kuningas Henrik Viides, by William ShakespeareMatti Rossi suomensi saman kohdan seuraavasti: "Jumala Henrikin puolesta! / Pyhä Yrjö ja Englanti!"William Shakespeare: Henrik V (suom. Matti Rossi, 2009, s. 78)
Kirjasampo.fi -sivustolta löytyy erilaisia kirjavinkkilistoja (kirjahyllyjä), joita kannattaa hyödyntää vinkkien etsimisessä. Sen alaisella sivupiiri.fi -sivustolla on vielä erikseen lasten- ja nuortenkirjavinkkejä. Suorat linkit ovat https://www.kirjasampo.fi/ ja https://www.kirjasampo.fi/fi/sivupiiri. Listaan tähän alle kuitenkin joitakin omia vinkkejäni, jos niistä löytyisi jotain kiinnostavaa.Kestosuosikkini lukuinnon herättäjäksi on vinkata Tuula Kallioniemen ohuita mutta jännittäviä nuortenkirjoja, joissa on seikkailua ja monessa vähän kommelluksiakin. Omia suosikkejani ovat Pako ja Villi viikko, jotka tempaavat mukaansa todella.Markus Ikolan Jasu-sarja sen sijaan ei mene suoranaisesti toivottuihin genreihin, mutta sarja on todella...
Useiden puhallinsoittimien tavoin saksofonit ovat transponoivia soittimia. Tenorisaksofonia soittaessa transponointia ei tarvitse miettiä, jos soittaa tenorisaksofonille (tai klarinetille) kirjoitetusta nuoteista. Niissä siinä ero on otettu huomioon. Mutta jos haluaa soittaa muiden kanssa esim. pianonuotista tai laulukirjasta pitää mielessä transponoida kokosävelaskelen ylöspäin.
Tenorisaksofoni on Bb-vireinen soitin. Nuottiin kirjoitettu sävel ja sormitusote ovat kokosävelaskeleen matalampia kuin soiva sävel - tai tarkalleen oktaavin ja kokosävelaskeleen matalampia. Niinpä a-nuotti soi g-sävelenä, jne.
Alttosaksofoni puolestaan on Eb-vireinen soitin; siinä a-nuotin otteella soiva sävel onkin c. Transponoinnin...
Stump, suomalaista nuorisolehteä julkaistiin vuosina 1966-1970. Lehden numerot ovat luettavissa Kansalliskirjastossa Helsingissä sekä vapaakappalekirjastoissa Turun, Jyväskylän, Oulun, Itä-Suomen yliopistojen kirjastoissa sekä Åbo Akademin kirjastossa. Lehdet on mikrofilmattu.
Stump-lehti kansalliskirjaston verkkokirjastossa: Stump : roikkumaton nuortenjulkaisu | Kansalliskirjasto | Kansalliskirjaston hakupalvelu (finna.fi)
Kansalliskirjaston yhteystietoja:
asiakaspalvelun tavoittaa varmimmin sähköpostitse osoitteesta kk-palvelu@helsinki.fi
Palvelupuhelin 02941 23196 vastaa arkisin klo 10–13.
kansalliskirjasto.fi/fi/info/yhteystiedot
Lehdet kannattaa tilata hyvissä ajoin valmiiksi ennen kuin menee niitä lukemaan.
Yleisurheilusäännöissä mainitaan kenttävaatimuksista vain ylimalkaisesti
https://www.yleisurheilu.fi/saannot-ja-ohjeet-2/
Tarkemmat tiedot saa kansainvälisen yleisurheiluliiton sivuilta teknisistä tiedoista
https://www.worldathletics.org/about-iaaf/documents/technical-informati…
ladattavasta tiedostosta Track and Field Facilities Manual
Jos tulkitsin kuvia ja taulukoita oikein, niin kentän leveyden pitäisi olla vähintään 92,520 metriä.
Toisessa kuvassa leveys oli 99,520. Jos kenttää käytetään myös muuhun urheiluun, pitää sen
ilmeisesti olla leveämpi.
Olympiastadionin urheilumuseon kirjastosta ja arkistosta voi saada vielä tarkempaa tietoa:
https://www.urheilumuseo.fi/tule-meille/
Nuotti löytyy kokoelmasta 102 Suomipopin klassikkoa https://vaasankirjasto.finna.fi/Record/vaasa.716903
Kaipaan sua -kappale perustuu kansansävelmään ja on Johnny Liebkindin sanoittama. Alunperin sen esitti The Sounds -yhtye v. 1963 laulusolistinaan Eero Raittinen.
Valitettavasti etsimäsi runon kirjoittajasta ei löydy tietoja. Siitäkään ei ole mitään viitteitä, että kyseessä olisi Saima Harmajan runo, vaikka netissä joissakin yhteyksissä näin kerrotaan.
Nakke ilmestyi Suomessa vuosina 1955-1992. Ensin sitä julkaisi Valiolehdet nimellä Nakke Nakuttaja, ja vuodesta 1966 julkaisijana toimi A-lehdet. Lehti sai nimensä sarjakuvahahmo Nakke Nakuttajasta, mutta sivuilla seikkaili myös monia muita hahmoja, kuten Väiski Vemmelsääri ja Repe Sorsa.Wikipedia: Nakke
Laitan vinkkejä linkkien muodossa. Listat avautuvat niiden takaa. Etsi kirjoja oman kirjastosi järjestelmästä: Etusivu | Lastu-kirjastot (finna.fi)Taltuta klassikko: ikisuosikkeja meiltä ja muualta | OUTI-kirjastot (finna.fi) Klassikoita nuorille | Kirjasampo (Erityisen kattava!)Maailmankirjallisuuden klassikoita taitotasoille 4-6 (peda.net)
Eero Väreen vuonna 1949 levyttämän tangon nimi on "Surun kukkia". Sen on säveltänyt Olavi Helsky. Yleisradion Fono-tietokannan mukaan Helsky on myös sanoittaja, mutta Kansalliskirjaston tietueen mukaan sanoittaja on tuntematon.Yleisradion Fono-tietokanta:http://www.fono.fiKansalliskirjaston hakupalvelu:https://kansalliskirjasto.finna.fiSurun kukkia YouTubessa:https://www.youtube.com/watch?v=nuxd_ByOctA
Anna-nimisistä on tehty useita lauluja. Niitä voit etsiä esimerkiksi Yleisradion Fono-tietokannan avulla. Tarkennetussa haussa kirjoita Aihe-riville: naisen nimi anna. Hakutulokseen tulee mukaan myös Anna-Liisoja ym. Anna-alkuisia nimiä. Voit rajata hakua esimerkiksi kielen mukaan.Yleisradion Fono-tietokanta:http://www.fono.fi Vinkkejä voit löytää myös "Suomalaisia naisennimilauluja A-L" -luettelosta:https://vahvike.fi/app/uploads/2022/12/Lauluja_naisten_nimista_1.pdf
Kirjat eivät ole yhtenäinen sarja, eli ne voi lukea missä järjestyksessä vaan. Ensimmäinen on vuonna 2003 ilmestynyt Suden vuosi, joka sijoittuu yliopistomaailman. Kirjasta on tehty myös samanniminen elokuva. Seuraavana vuonna ilmestyi Alastonkuvia, joka on kuvaus suomalaisesta taide-elämästä 1950-luvulta 1990-luvulle. Romaanissa Kolmastoista lapsi, vuodelta 2005, aiheena on vanhempien ja lasten välinen suhde. Vuonna 2007 ilmestyi Sokkopeli, joka kertoo nuoruudenystävien uudelleen tapaamisesta. Uusin romaani Muistan sinut, Amanda sijoittuu 1970-luvun poliittisiin vuosiin. Kirjojen saatavuustiedot osoitteessa http://www.helmet.fi
Hei,
ehkäpä alla olevista kahdesta karttalinkistä on hyötyä. Ainakin Google Maps karttalinkistä voi hyvin hahmottaa Thamel-turistialueen pinta-alaa.
http://www.nepal-dia.de/int__England/EK-Kathmandu-Tal/Ek-Thamel/ek-tham…
https://maps.google.fi/maps?oe=utf-8&client=firefox-a&q=kathmandu+thame…
Hei Jenni! Tähän kysymykseen löytyy Suomessa parhaiten aineistoa surffaamalla netissä. Ellei käytössäsi ole muutoin konetta ja internetiä, voit varata kirjastosta ajan internet-koneelle ja tutkia soveltuvia nettisivuja siellä. Allaolevalta sivulta näet, millä dvd-levyillä (video source) ja cd-levyillä (audio source) kansantanssia Adama ve-shamayim ainakin on maailmalla julkaistu. Valitettavasti en löytänyt mistään Suomen kirjastosta ainuttakaan näistä levyistä.
http://www.israelidances.com/dance_details.asp?DanceID=5919
Vaihtoehtoisesti voit googlata termillä adama ve-shamayim. Eli kirjoita Googlen hakuruutuun tämän tanssin nimi. Tuloksia pitäisi tulla varsin paljon YouTubesta alkaen. YouTuben ja muutkin videot kannattaakin katsella ja...
Nimellä varustettu keskustelupuheenvuoro nauttii tekijänoikeuden suojaa, jos se on riittävän omaperäinen. Myös nimimerkillä kirjoitettu saa teoriassa suojaa, mutta käytännössä voi olla vaikea todentaa, kenelle tämä oikeus kuuluu. Mahdotonta se ei kuitenkaan välttämättä ole.
Toisen tekstiä ei ilman lupaa saa käyttää näyttelyssä tai julisteessa, ellei kyseessä ole aito sitaatti. Sellaisesta voisi olla kysymys, jos kirjanäyttelyssä on jokin esittelyteksti, johon on otettu keskustelupuheenvuoroista sitaatteja. Tällöinkin edellytyksenä on, että lainaukset sijoitetaan jonkin oman tekstin osaksi. Pelkistä sitaateista koottu kokonaisuus ei täytä sitaattipykälän 22 ehtoja.
Ainakin anonyymejä tekstejä voi käytännössä käyttää melko huolettomasti,...
Kuulokkeita tai muitakaan esineitä ei lähetetä kirjastosta toiseen. Näitä kysymiäsi kuulokkeita ei myöskään valitettavasti lainata kotiin, vaan ne ovat vain kirjastossa käytettäviä.
Tähän kysymykseen vastattiin viimeksi 28.10.2016 15, mutta valitettavasti vastaus on sama: tätä Saukin sanoitusta ei ole julkaistu nuottina, vain äänitteenä.
Alkuperäinen teos, Marcello Marrocchin säveltämä ja Ruggero Cinin & Franco Migliaccin sanoittama "Gli occhi dell' amore" voisi tietysti jostain nuottikokoelmasta löytyä, mutta ainakaan lyhyellä etsimisellä tuollaista kokoelmaa ei suomalaisista kirjastoista tunnu löytyvän. Italiankieliset sanat netistä löytyvät, mutta ei suomenkielisiä.
Tästä YouTube-linkistä voi kyllä sanat kirjoittaa ylös, mutta nuoteiksi ne eivät muutu https://www.youtube.com/watch?v=8Zdmt_TuxtA
Heikki Poroila
