Mest lästa svar

Fråga Läst Betyg Besvarad Öppna Svar
Haen Larin Kyöstin runoa, josta tiedän vain lauseita... 471 Etsitty Larin-Kyöstin runo on Mahorkka-Mikon lohdutus, joka ilmestyi alun perin kokoelmassa Pilan pippuria ja ivan suolaa (Gummerus, 1921). Tämän lisäksi se sisältyy mm. Larin-Kyöstin runojen valikoimaan Lausujan runoja (Gummerus, 1948) ja suomalaisen huumorin antologiaan Hymyjen kirja (Otava, 1942).
Kirjastonhoitaja tiedätkö mistä lasten kissa-aiheisesta kirjasta mahtaa olla runo (tai ainakin runon osa), joka menee jotenkin näin: Harmaa, harmaa, harmaa, se… 471 Runo Harmaa juttu löytyy Iloinen eläinkuvasto -sarjan kirjasta Kis kis kissanpennut. Sen on kirjoittanut Kirsi Kunnas.
Mikä on tämän kukan nimi, mikä kasvaa minun juuresmaassa? 471 Ilman tarkempaa kuvaa/kuvausta on vaikea tietää varmaksi. Juuresmaassa multa on yleensä hyvin muokattua, muhevaa ja lannoitettua. Siellä kasvavat mielellään monenlaiset kukat. Ja kaikki lähellä kasvavat kasvit ovat voineet siemeninä kulkeutua kasvimaalle. Kenties kukka on juuresmaan edellisten istutusten itsekylväytynyt kukka? Juurenten kukkia löytyy esim. osoitteesta https://www.puutarha-artikkelit.fi/artikkelit/juuresten-kukat/ Tai oletko harrastanut vuoroviljelyä? Hyötykasvi yhdistyksen sivuilta löytyy luettelo hyvistä ja huonoista kumppaneista erilaisille juureskasveille. https://hyotykasviyhdistys.fi/puutarhatieto/sekaviljely/ Monet myös istuttavat kasvimaalle kukkia myyriä karkoittamaan esim. Keisarinkruunuja. ...
Voidaanko Armas J. Pullan tarinat teoksissa Ihana kausi 1900 (1959) ja Tammikuun ensimmäinen 1900 (1981) jäljittää joihinkin yksilöitäviin lähteisiin? 471 Armas J. Pulla (1904–1981) tunnetaan ennen kaikkea kirjailijana, joka käsitteli teoksissaan usein historiaa, tapoja sekä Ranskan ja Suomen kulttuuria. Sekä kauno- että tietokirjallisuudessa on aikojen saatossa käytetty lukuisia erilaisia viittaustapoja, ja valitettavan usein tarkat lähdetiedot saattavat myös olla virheellisiä tai puuttua kokonaan. Vanhoissa teoksissa olevien tietojen alkuperän selvittäminen onkin usein varsinaista salapoliisityötä. Teoksissa Ihana kausi 1900 (1959) ja Tammikuun ensimmäinen 1900 (1981) esiintyviä tietoja kannattaa ryhtyä selvittämään esimerkiksi tutustumalla Armas J. Pullaa käsittelevään kirjallisuuteen. Niistä saattaa selvitä, mitä lähteitä Pulla on mahdollisesti käyttänyt tarinoidensa taustana....
Minulla on add ja kirjojen lukeminen siksi haastavaa. Periaatteessa pystyn kyllä lukemaan genreä kuin genreä mutta heti kun teksti ei ole suoraa ja… 471 Novelleista ja lyhytproosasta voisi löytyä sinulle hyviä kirjoja. Teksti on tiivistä ja kuvailee yleensä tiettyä tapahtumasarjaa. Kiinnostavia novellikokoelmia voisivat olla vaikka Tuomas Kyrön, Petri Tammisen, Rosa Liksomin ja Sinikka Nopolan novellit. Jännityskirjoista novelleja on esim.kirjoissa Joulutarinoita (Leena Lehtolainen, Liza Marklund, Henning Mankell ja muita kertojia) ja Helsinki noir (toimittanut James Thompson) , joihin on koottu useiden kirjailijoiden jännitysnovelleja, Lyhytproosaa kirjoittavat mm. Henriikka Rönkkönen (Bikinirajatapaus ja muita sinkkuelämän iloja ja Mielikuvituspoikaystävä ja muita sinkkuelämän perusasioita) ja Annie Proulx (kertomuksia Wyomingista 1-3) Kannattaa tutustua myös kirjastojen...
Kysyn, mitä tarkoitti vuonna 1943 Lääkärintarkastuskoodi 67 sotilaskantakortissa? 471 Koodi 67 viittaa hammasvikoihin (Morbi, caries dentium).   Lähde: Emmi Koiviston kokoama lista sodanaikaisista lääketieteellisistä diagnoosikoodeista. Lista pohjautuu vuoden 1943 lääkärintarkastusohjesääntöön. https://diagnoosikoodit.blogspot.com/2017/04/s-euraavassa-on-luetteloitu.html?spref=fb
Kittilässä, lähellä Hanhimaan kylää on alue nimeltään siengalaiskuusikko. Mitähän nämä siengalaiset oikein ovat? 471 Kittilän nimiä on v. 1984 kerännyt Marketta Harju-Autti. Nimilipussa on nämä tiedot: ”Kuiva kuusikkomaa Kapsajoen länsipuolella, Päivänhohtovuoman eteläosassa. Nimen määriteosalle ei ole selitystä.” (Määriteosa on siis tuo Siengalais-.) Lisäksi viitataan nimeen Siengalaiset. Nimilipussa Siengalaiset sanotaan näin: ”Hanhimaan talojen vanhat niittypaikat Kapsajoen varrella Poutamukan alapuolella. Nimestä ja sen alkuperästä ei ole mitään selitystä.” Siengalaisten länsipuolta on sanottu myös Iso-Siengalaiseksi ja itäpuolta Pikku-Siengalaiseksi. Nimien Siengala(is)-osa vaikuttaisi kyllä siltä, että se voisi olla saamelaisperäinen. Kaaresuvannosta Ruotsin puolelta onkin nimiarkistossa pari tietoa vastaavista nimistä. Eira Söderholm on v....
Mikä voima saa nuo miljardit vesimassat pysymään pilvissä ennen satamistaan? 471 Vesi leijuu pilvessä erittäin pieninä pisaroina tai jääkiteinä. Pilven sisällä olevat pienet pisarat ja jääkiteet ovat matkalla alaspäin, mutta hyvin hitaasti, koska ilman vastus on suuri ja ne ovat hyvin pieniä. Samaan aikaan pilven kohdalla oleva ilma nousee ylöspäin, mikä on syy pilven syntyyn. Ilman sisällä pisarat siis putoavat alaspäin, mutta samaan aikaan koko ilmamassa liikkuu ylöspäin nopeammin kuin pisarat ehtivät pudota. Pilvessä vesipisarat ja jääkiteet törmäilevät toisiinsa ja kasvavat vähitellen suuremmiksi.Kun ne ovat kasvaneet riittävästi, painovoima voittaa ilmanvastuksen vaikutuksen  Pilvet ovat norsuja  https://yle.fi/uutiset/3-5766136 https://www.ts.fi/teemat/1074203472/Taivaalla+voi...
Haluaisin löytää José-Maria de Heredian runon "Maris stella" suomeksi tai englanniksi. Runo alkaa ranskaksi sanoilla "Sous les coiffes de lin..." 470 Hei! Valitettavasti hakemaasi käännöstä ei löydy. Lahden kaupunginkirjastolla on käännösrunotietokanta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi, johon on kerätty käännösrunoutta laajalti. Siellä ei ollut kyseistä runoa. Omasta rekisteristämme löytyivät samat viitteet Lahden kanssa, eli Heredialta on suomennettu vain muutama runo (suosituin lienee Uinti). Googlaamalla en myöskään löytänyt kyseistä runoa käännettynä suomeksi enkä englanniksi.
Löytyykö teiltä tai jostain muusta kirjastosta teosta Etiikan tila sosiaali- ja terveysalalla ISSN 1458-6193 (painettu) tai ISBN 978-952-00-3265-4 (nid.)… 470 Hei! Hämeenlinnan seudun, Riihimäen tai Hyvinkään kirjastoista teosta ei löydy. Frank-monihaulla (kirjastot.fi -sivulla) haettaessa näyttää, että teosta on vain tieteellisissä ja yliopistojen kirjastoissa. Teoksen voi kaukolainata tekemällä sähköisen kaukolainapyynnön, joka löytyy Hämeenlinnan kirjaston sivun asiointi-otsikon kohdasta lainaaminen, uusiminen ja kaukolainaus.Kaukolainamaksu on 6 €/teos. Terv. Ulla Hämäläinen-Pelli
Onkohan Arvo Turtiainen kirjoittanut runoa, jossa esiintyy säe: "tee työsi hyvin, sitä kukaan ei voi sinulta pois ottaa" (tai jotain siihen suuntaan? 470 Turtiaisen kokoelmista ei löytynyt mainitsemaanne säettä. Lähinnä sitä oli kokoelmassa Laulu kiven ja raudan ympyrässä, Tammi 1945. Runon nimi on Toinen hautalaulu ja ensimmäinen säkeistö kuuluu näin:" Minä tein työni hyvin. / En pyrkinyt valtaan. / En ahnehtinut omaisuutta."
Etsin kirjaa, nimessä on sana takaisin tai paluu. Kertoo miehestä,joka on ollut vietnamin sodassa ja myöhemmin palaa sinne (jonkun) tehtävän takia....tapaa… 470 Vaikka kirjan nimi ei sisällä sen paremmin sanaa takaisin kuin paluutakaan, tekisi mieleni ehdottaa Nelson DeMillen jännäriä Syvälle viidakkoon (Tammi, 2002). Puolustusvoimain tutkija, entinen Vietnamin veteraani Paul Brenner matkustaa Vietnamiin etsiäkseen käsiinsä 30 vuoden takaisen amerikkalaisen luutnantin murhan todistajan. Saigonissa Brenner tapaa Susan Weberin, joka tarinan edetessä osoittautuu CIA:n agentiksi.
Olen muuttanut Helsingistä toiselle paikkakunnalle helmikuussa. Miten toimin kirjastokorttini suhteen Helsingissä? 470 Voit toki halutessasi pitää Helmet-kortin itselläsi ja käyttää sitä käydessäsi Helsingissä tai muualta käsin esimerkiksi Helmet-kirjastojen e-kirjapalveluita. Silloin pitäisi kuitenkin uusi osoite vaihtaa asiakastietoihisi. Sen pystyt tekemään kirjautumalla kirjastokorttisi numerolla ja pin-koodilla osoitteessa http://www.helmet.fi. Jos taas uskot, ettet tule Helmet-korttia enää tarvitsemaan, voit pyytää, että tietosi poistetaan asiakasrekisteristä. Sen jälkeen voit heittää kortin pois, mielellään palasiksi leikattuna. Jos korttia ei käytä, se myös poistetaan noin kolmen vuoden kuluttua viimeisestä kortilla tehdystä tapahtumasta eli esimerkiksi lainaamisesta.
Asiakas haluasi nuotit kappaleeseen Vanha kurki. 470 Kyseinen kappale on Ahti Kaulasen säveltämä ja sanoittama Vanha kurki. Kappale sisältyy nuottijulkaisuun Vain seitsemän päivää (Ahti Kaulanen , 2006) ja Laululompolo (1994). Nuottijulkaisut sisältyvät muutaman kirjaston kokoelmiin, mutta ovat käytettävissä useimmissa paikoissa vain lukusalissa. Laululompolo näyttäisi kuitenkin olevan tilattavissa kaukolainaan Lapin kirjastojen kokoelmista. Tapio Rautavaaran esittämä kappale Vanha kurki on Gennadi Podelskin säveltämä ja Pauli Salosen suomeksi sanoittama. Se alkaa sanoin "Kauas kurjen vei kaipuu, jätti syntymämaan..." https://finna.fi http://monihaku.kirjastot.fi/fi/ https://koha.lapinkirjasto.fi/cgi-bin/koha/opac-detail.pl?biblionumber=527643 Lasse Erola: Tapsa. Tapio Rautavaaran...
Moro! Minua on jääny vaivaamaan yli kymmenen vuotta sitten viimeksi nähty piirretty elokuva, muistikuvat tähän on erittäin hatarat mutta varmaa on se että… 470 Valitettavasti emme tunnistaneet elokuvaa. Tuntisiko joku lukijoista sen?
En kerta kaikkiaan saa päähäni sivistyssanaa sille "ilmiölle", kun esimerkiksi näytelmän käsikirjoitukseen on napattu otteita kirjallisista teoksista. Kyseessä… 470 Kirjallisuudentutkimuksessa tästä tekniikasta käytetään ilmaisua intertekstuaalisuus. Muiden taiteenalojen yhteydessä puhutaan nykyään usein intermediaalisuudesta. En ole varma, onko esimerkiksi elokuvissa yleiselle tavalle, että ohjaaja viittaa muihin elokuviin tai tunnettuihin televisio-ohjelmiin tavalla, jonka alan harrastajat huomaavat, jokin aivan erityinen sana, ei ainakaan tule mieleen. Nämä enemmän tai vähemmän avoimet viittaukset voivat olla sanallisia, kuvallisia, musiikillisia tai vaikka henkilöllisyyteen liittyviä (elokuvassa puhutaan cameo-rooleista, joissa julkkikset esittävät - yleensä nopeasti ohi kiitävän hetken - itseään). Musiikissa on kautta aikojen harrastettu tällaista tietoista ja alitajuista tyylillistä...
Mistä vanhasta koulukirjasta löytyisi tarina linnuista ja siitä mitä ne oletettavasti "juttelevat" keskenään? Riimimuotoinen tarina on ollut 50-60 luvun… 470 Laurisen ja Valtasaaren Kolmas lukukirjani -koulukirjassa on runo Punatulkku (s. 98-100), jossa punatulkku ja varpuset sanailevat pihlajanmarjojen syömisestä ja toinen toistensa ulkonäöstä.
Mitä tarkottaa ilmoitus "Ei varata"? 470 Osaa kirjaston aineistosta ei voi varata. Tällaista aineistoa ovat Bestseller-kirjat, lainattavat esineet ja joissakin kirjastoissa olevien ns. pokkarihyllyjen aineisto. Aineisto, jossa on merkintä "ei varata", on lainattavaa aineistoa, tosin sen laina-aika on yleensä lyhyempi eikä aineistojen lainoja myöskään voi uusia. https://www.helmet.fi/fi-FI
Mitä lakia Suomessa on valmisteltu kauimmin? 470 Tilastoa lainvalmistelun kestosta ei ole. Osviittaa lainvalmistelun kestoon antaa Eduskunnan verkkosivulla Lainvalmistelun vaiheet -sivu https://www.eduskunta.fi/FI/lakiensaataminen/lainvalmistelu_vaiheet/Sivut/default.aspx  sanotaan näin: Useimpien esitysten käsittely kestää 2–4 kuukautta, mutta suuriin lakihankkeisiin voi kulua vuosia. Vaalikauden päättyessä käsittelemättä olevat hallituksen esitykset ja lakialoitteet raukeavat. Näin yksittäisen lain valmistelu kestää enintään neljä vuotta eli vaalikauden ajan. Jos kuitenkin lakiehdotus koskee perustuslain säätämistä, muuttamista tai kumoamista noudatetaan ns. vaikeutettua säätämismenettelyä. Perustuslakia koskeva ehdotus hyväksytään ensin lain toisessa käsittelyssä...
Haussa Pupu Punninen kirjat Missä olet Pupu Punninen ja Kenen kirje Pupu Punninen. Saakohan niitä enää mistään? 470 Jaana Lapon ja Maria Munsterhjelm-Lingon Pupu Punninen -kirjoja ilmestyi kolme: Missä olet, Pupu Punninen (1989), Kenen kirje, Pupu Punninen (1990) ja Pupu Punninen maalaistalossa (1991). Oman kirjastoalueesi kirjastoissa etsimisiä kirjoja ei ole, mutta ne voi tilata kaukolainaan muualta Suomesta. Mikäli haluat hankkia kirjat itsellesi, sinun kannattaa etsiä niitä nettiantikvariaateista.  https://kansalliskirjasto.finna.fi/