Etsitty Larin-Kyöstin runo on Mahorkka-Mikon lohdutus, joka ilmestyi alun perin kokoelmassa Pilan pippuria ja ivan suolaa (Gummerus, 1921). Tämän lisäksi se sisältyy mm. Larin-Kyöstin runojen valikoimaan Lausujan runoja (Gummerus, 1948) ja suomalaisen huumorin antologiaan Hymyjen kirja (Otava, 1942).
Ilman tarkempaa kuvaa/kuvausta on vaikea tietää varmaksi.
Juuresmaassa multa on yleensä hyvin muokattua, muhevaa ja lannoitettua. Siellä kasvavat mielellään monenlaiset kukat. Ja kaikki lähellä kasvavat kasvit ovat voineet siemeninä kulkeutua kasvimaalle.
Kenties kukka on juuresmaan edellisten istutusten itsekylväytynyt kukka? Juurenten kukkia löytyy esim. osoitteesta https://www.puutarha-artikkelit.fi/artikkelit/juuresten-kukat/
Tai oletko harrastanut vuoroviljelyä? Hyötykasvi yhdistyksen sivuilta löytyy luettelo hyvistä ja huonoista kumppaneista erilaisille juureskasveille. https://hyotykasviyhdistys.fi/puutarhatieto/sekaviljely/
Monet myös istuttavat kasvimaalle kukkia myyriä karkoittamaan esim. Keisarinkruunuja. ...
Armas J. Pulla (1904–1981) tunnetaan ennen kaikkea kirjailijana, joka käsitteli teoksissaan usein historiaa, tapoja sekä Ranskan ja Suomen kulttuuria. Sekä kauno- että tietokirjallisuudessa on aikojen saatossa käytetty lukuisia erilaisia viittaustapoja, ja valitettavan usein tarkat lähdetiedot saattavat myös olla virheellisiä tai puuttua kokonaan. Vanhoissa teoksissa olevien tietojen alkuperän selvittäminen onkin usein varsinaista salapoliisityötä.
Teoksissa Ihana kausi 1900 (1959) ja Tammikuun ensimmäinen 1900 (1981) esiintyviä tietoja kannattaa ryhtyä selvittämään esimerkiksi tutustumalla Armas J. Pullaa käsittelevään kirjallisuuteen. Niistä saattaa selvitä, mitä lähteitä Pulla on mahdollisesti käyttänyt tarinoidensa taustana....
Novelleista ja lyhytproosasta voisi löytyä sinulle hyviä kirjoja. Teksti on tiivistä ja kuvailee yleensä tiettyä tapahtumasarjaa. Kiinnostavia novellikokoelmia voisivat olla vaikka Tuomas Kyrön, Petri Tammisen, Rosa Liksomin ja Sinikka Nopolan novellit. Jännityskirjoista novelleja on esim.kirjoissa Joulutarinoita (Leena Lehtolainen, Liza Marklund, Henning Mankell ja muita kertojia) ja Helsinki noir (toimittanut James Thompson) , joihin on koottu useiden kirjailijoiden jännitysnovelleja, Lyhytproosaa kirjoittavat mm. Henriikka Rönkkönen (Bikinirajatapaus ja muita sinkkuelämän iloja ja Mielikuvituspoikaystävä ja muita sinkkuelämän perusasioita) ja Annie Proulx (kertomuksia Wyomingista 1-3)
Kannattaa tutustua myös kirjastojen...
Koodi 67 viittaa hammasvikoihin (Morbi, caries dentium).
Lähde:
Emmi Koiviston kokoama lista sodanaikaisista lääketieteellisistä diagnoosikoodeista. Lista pohjautuu vuoden 1943 lääkärintarkastusohjesääntöön.
https://diagnoosikoodit.blogspot.com/2017/04/s-euraavassa-on-luetteloitu.html?spref=fb
Kittilän nimiä on v. 1984 kerännyt Marketta Harju-Autti. Nimilipussa on nämä tiedot: ”Kuiva kuusikkomaa Kapsajoen länsipuolella, Päivänhohtovuoman eteläosassa. Nimen määriteosalle ei ole selitystä.” (Määriteosa on siis tuo Siengalais-.) Lisäksi viitataan nimeen Siengalaiset. Nimilipussa Siengalaiset sanotaan näin: ”Hanhimaan talojen vanhat niittypaikat Kapsajoen varrella Poutamukan alapuolella. Nimestä ja sen alkuperästä ei ole mitään selitystä.” Siengalaisten länsipuolta on sanottu myös Iso-Siengalaiseksi ja itäpuolta Pikku-Siengalaiseksi.
Nimien Siengala(is)-osa vaikuttaisi kyllä siltä, että se voisi olla saamelaisperäinen. Kaaresuvannosta Ruotsin puolelta onkin nimiarkistossa pari tietoa vastaavista nimistä. Eira Söderholm on v....
Vesi leijuu pilvessä erittäin pieninä pisaroina tai jääkiteinä. Pilven sisällä olevat pienet pisarat ja jääkiteet ovat matkalla alaspäin, mutta hyvin hitaasti, koska ilman vastus on suuri ja ne ovat hyvin pieniä. Samaan aikaan pilven kohdalla oleva ilma nousee ylöspäin, mikä on syy pilven syntyyn. Ilman sisällä pisarat siis putoavat alaspäin, mutta samaan aikaan koko ilmamassa liikkuu ylöspäin nopeammin kuin pisarat ehtivät pudota. Pilvessä vesipisarat ja jääkiteet törmäilevät toisiinsa ja kasvavat vähitellen suuremmiksi.Kun ne ovat kasvaneet riittävästi, painovoima voittaa ilmanvastuksen vaikutuksen
Pilvet ovat norsuja https://yle.fi/uutiset/3-5766136
https://www.ts.fi/teemat/1074203472/Taivaalla+voi...
Hei!
Valitettavasti hakemaasi käännöstä ei löydy. Lahden kaupunginkirjastolla on käännösrunotietokanta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi, johon on kerätty käännösrunoutta laajalti. Siellä ei ollut kyseistä runoa. Omasta rekisteristämme löytyivät samat viitteet Lahden kanssa, eli Heredialta on suomennettu vain muutama runo (suosituin lienee Uinti). Googlaamalla en myöskään löytänyt kyseistä runoa käännettynä suomeksi enkä englanniksi.
Hei!
Hämeenlinnan seudun, Riihimäen tai Hyvinkään kirjastoista teosta ei löydy. Frank-monihaulla (kirjastot.fi -sivulla) haettaessa näyttää, että teosta on vain tieteellisissä ja yliopistojen kirjastoissa. Teoksen voi kaukolainata tekemällä sähköisen kaukolainapyynnön, joka löytyy Hämeenlinnan kirjaston sivun asiointi-otsikon kohdasta lainaaminen, uusiminen ja kaukolainaus.Kaukolainamaksu on 6 €/teos.
Terv. Ulla Hämäläinen-Pelli
Turtiaisen kokoelmista ei löytynyt mainitsemaanne säettä. Lähinnä sitä oli kokoelmassa Laulu kiven ja raudan ympyrässä, Tammi 1945. Runon nimi on Toinen hautalaulu ja ensimmäinen säkeistö kuuluu näin:" Minä tein työni hyvin. / En pyrkinyt valtaan. / En ahnehtinut omaisuutta."
Vaikka kirjan nimi ei sisällä sen paremmin sanaa takaisin kuin paluutakaan, tekisi mieleni ehdottaa Nelson DeMillen jännäriä Syvälle viidakkoon (Tammi, 2002).
Puolustusvoimain tutkija, entinen Vietnamin veteraani Paul Brenner matkustaa Vietnamiin etsiäkseen käsiinsä 30 vuoden takaisen amerikkalaisen luutnantin murhan todistajan. Saigonissa Brenner tapaa Susan Weberin, joka tarinan edetessä osoittautuu CIA:n agentiksi.
Voit toki halutessasi pitää Helmet-kortin itselläsi ja käyttää sitä käydessäsi Helsingissä tai muualta käsin esimerkiksi Helmet-kirjastojen e-kirjapalveluita. Silloin pitäisi kuitenkin uusi osoite vaihtaa asiakastietoihisi. Sen pystyt tekemään kirjautumalla kirjastokorttisi numerolla ja pin-koodilla osoitteessa http://www.helmet.fi.
Jos taas uskot, ettet tule Helmet-korttia enää tarvitsemaan, voit pyytää, että tietosi poistetaan asiakasrekisteristä. Sen jälkeen voit heittää kortin pois, mielellään palasiksi leikattuna. Jos korttia ei käytä, se myös poistetaan noin kolmen vuoden kuluttua viimeisestä kortilla tehdystä tapahtumasta eli esimerkiksi lainaamisesta.
Kyseinen kappale on Ahti Kaulasen säveltämä ja sanoittama Vanha kurki. Kappale sisältyy nuottijulkaisuun Vain seitsemän päivää (Ahti Kaulanen , 2006) ja Laululompolo (1994). Nuottijulkaisut sisältyvät muutaman kirjaston kokoelmiin, mutta ovat käytettävissä useimmissa paikoissa vain lukusalissa. Laululompolo näyttäisi kuitenkin olevan tilattavissa kaukolainaan Lapin kirjastojen kokoelmista.
Tapio Rautavaaran esittämä kappale Vanha kurki on Gennadi Podelskin säveltämä ja Pauli Salosen suomeksi sanoittama. Se alkaa sanoin "Kauas kurjen vei kaipuu, jätti syntymämaan..."
https://finna.fi
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
https://koha.lapinkirjasto.fi/cgi-bin/koha/opac-detail.pl?biblionumber=527643
Lasse Erola: Tapsa. Tapio Rautavaaran...
Kirjallisuudentutkimuksessa tästä tekniikasta käytetään ilmaisua intertekstuaalisuus. Muiden taiteenalojen yhteydessä puhutaan nykyään usein intermediaalisuudesta. En ole varma, onko esimerkiksi elokuvissa yleiselle tavalle, että ohjaaja viittaa muihin elokuviin tai tunnettuihin televisio-ohjelmiin tavalla, jonka alan harrastajat huomaavat, jokin aivan erityinen sana, ei ainakaan tule mieleen.
Nämä enemmän tai vähemmän avoimet viittaukset voivat olla sanallisia, kuvallisia, musiikillisia tai vaikka henkilöllisyyteen liittyviä (elokuvassa puhutaan cameo-rooleista, joissa julkkikset esittävät - yleensä nopeasti ohi kiitävän hetken - itseään). Musiikissa on kautta aikojen harrastettu tällaista tietoista ja alitajuista tyylillistä...
Laurisen ja Valtasaaren Kolmas lukukirjani -koulukirjassa on runo Punatulkku (s. 98-100), jossa punatulkku ja varpuset sanailevat pihlajanmarjojen syömisestä ja toinen toistensa ulkonäöstä.
Osaa kirjaston aineistosta ei voi varata. Tällaista aineistoa ovat Bestseller-kirjat, lainattavat esineet ja joissakin kirjastoissa olevien ns. pokkarihyllyjen aineisto. Aineisto, jossa on merkintä "ei varata", on lainattavaa aineistoa, tosin sen laina-aika on yleensä lyhyempi eikä aineistojen lainoja myöskään voi uusia.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Tilastoa lainvalmistelun kestosta ei ole. Osviittaa lainvalmistelun kestoon antaa Eduskunnan verkkosivulla Lainvalmistelun vaiheet -sivu https://www.eduskunta.fi/FI/lakiensaataminen/lainvalmistelu_vaiheet/Sivut/default.aspx sanotaan näin: Useimpien esitysten käsittely kestää 2–4 kuukautta, mutta suuriin lakihankkeisiin voi kulua vuosia. Vaalikauden päättyessä käsittelemättä olevat hallituksen esitykset ja lakialoitteet raukeavat. Näin yksittäisen lain valmistelu kestää enintään neljä vuotta eli vaalikauden ajan.
Jos kuitenkin lakiehdotus koskee perustuslain säätämistä, muuttamista tai kumoamista noudatetaan ns. vaikeutettua säätämismenettelyä.
Perustuslakia koskeva ehdotus hyväksytään ensin lain toisessa käsittelyssä...
Jaana Lapon ja Maria Munsterhjelm-Lingon Pupu Punninen -kirjoja ilmestyi kolme: Missä olet, Pupu Punninen (1989), Kenen kirje, Pupu Punninen (1990) ja Pupu Punninen maalaistalossa (1991).
Oman kirjastoalueesi kirjastoissa etsimisiä kirjoja ei ole, mutta ne voi tilata kaukolainaan muualta Suomesta.
Mikäli haluat hankkia kirjat itsellesi, sinun kannattaa etsiä niitä nettiantikvariaateista.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/