Ymmärrän kysymyksesi tavoitteen, mutta näin yleisesti muotoiltuna siihen ei voi kukaan vastata kunnolla. Tulevaisuudesta ei kukaan tiedä mitään ja opinnäytteiden eräs tarkoitus lienee saada tekijä itse pohtimaan mahdollisia tulevaisuuden vaihtoehtoja tosiasioiden pohjalta. Yritän siksi jotenkin vastata nykyisyyttä koskevaan puoleen, vaikka en ole amk-kirjastojen musiikkipalveluiden erityistuntija (siltä osin ota yhteyttä Jaska Järvilehtoon). Jätän myös tarkemmin pohtimatta, miten monesta näkökulmasta voidaan käsitettä "asema" lähestyä. Sitäkin kannattaisi tekijän vähän problematisoida. Käsitteen sisältö kun riippuu ratkaisevasti siitä, käyttääkö sitä päättäjä, työntekijä vai asiakas ja tarkastellaanko asiaa kulttuurisesti vai...
Tätä versiota ei löydy kirjastoista, sitä on ilmeisesti lähettänyt sekä Yle että Mtv, joten Yleltä tai Mtv:lta voisi yrittää kysyä, https://palaute.yle.fi/ ja https://www.mtv.fi/ota-yhteytta ja Kansallisesta audiovisuaalisesta instituutistakin voisi kysyä neuvoa, https://kavi.fi/fi/kansallinen-audiovisuaalinen-instituutti/lakisaatein… . Löysin blogin, jonka kirjoittaja tuntuu tuntevan sisällöt hyvin http://lastenkulttuuria.blogspot.com/2017/03/pinocchio-pikorio-no-boken…
IMDb:ssä on sarjasta kuvaus ja mahdollisuus lisätä "watchlist"-iin eli näyttäisi siltä, että rekisteröityneet käyttäjät pystyisivät sitä täällä katsomaan, mutta kieli näyttäisi olevan saksa https://www.imdb.com/title/tt0204102/
Yritin sosialististen maiden arkielämää kuvaavasta kirjallisuudesta löytää vahvistusta kysymyksessä esitetyille väitteille, tässä kuitenkaan onnistumatta. Jos sosialistista kulttuuria tarvitsee luonnehtia karkein yleistyksin, mielestäni totuudenmukaisimmalta tuntuu Timo Laineen kirjasta Torakoita ja panssarivaunuja : silminnäkijänä hajoavassa neuvostoimperiumissa (Tammi, 2014) vastaani tullut huomio: "Vähitellen minulle selvisi, että Venäjällä on kaikki hieman rempallaan eikä pikkuasioiden kanssa olla turhan tarkkoja." (s. 31) Laineelta löysin myös yhden maininnan rakennusten lämpöeristyksestä, joka sopii yhteen edellisen toteamuksen kanssa: "Kuvittelin, että siperialaiset olisivat olleet kylmyyden ammattilaisia, jotka...
Kyllä löytyy. Ainakin tällaisia opinnäytetöitä on tehty:
- Svenskpåverkade sammansättningar i den finska sydösterbottniska dialekten / Talonen Eero (pro gradu, Oulun yliopisto, 2003)
- Keskipohjalaisten murteiden ruotsalaiset lainasanat / Kyngäs Anne (lisensiaatintyö, Itä-Suomen yliopisto, 2000)
- Praatata och pruukata. En studie över svenska lånord i sydösterbottnisk dialekt / Heikkilä Hanna, Jouppila Sari (pro gradu, Oulun yliopisto, 1999)
- Kultaknapit ja knaffolit - ruotsalaisperäisistä sanoista Oulun murteessa / Huhtala Paula (julkaisussa XXVII kielitieteen päivät Oulussa 19.-20.5.2000, s. 108-115) Tämä artikkelikokoelma on luettavissa myös verkossa:
http://jultika.oulu.fi/files/isbn9514259653.pdf
Alla linkki hakuun, joka...
Sukunimi "Calamnius" on latinaa matkiva suomalainen sukunimi, joka lausutaan "Kalamnius". Latinankielen c-kirjain lausutaan aina k-kirjaimena.
1500-luvulta peräisin olevan Calamnius-suvun kantaisä oli Kalajoen kirkkoherra, rovasti Petrus Michaelis (Petter) Arctophilacius (1575–1647), alkuperäiseltä nimeltään Pieti Mikonpoika Mattila. "Calamnius" viittaa siis Kalajokeen, jota jotkut suvun myöhemmät edustajat ovatkin käyttäneet. Tunnetuin Calamnius eli Ilmari Kianto otti suomenkielisen sukunimensä suomussalmelaisen järven nimestä Kianta.
Heikki Poroila
Mary Shelleyn klassikkoromaanille alkusysäyksen antoi kesällä 1816 Genevejärven rannalle kesänviettoon kokoontuneen brittiseurueen saksasta ranskaksi käännettyjen kummitusjuttujen parissa viettämä aika, joka innoitti lordi Byronia ehdottamaan, että heistä kukin kirjoittaisi oman kauhutarinansa. Runoilijan itsensä lisäksi paikalla ehdotusta kuulemassa olivat Shelleyn pariskunta, Maryn sisarpuoli Jane Clairmont sekä Byronin sihteeri ja henkilääkäri John Polidori.
Mary Shelley on itse kuvannut tapahtumia Frankensteinin vuoden 1831 laitokseen kirjoittamassaan esipuheessa. "Aivan ilmeisesti Mary tässä esipuheessa muuntelee jälkikäteen todellisuutta ja esittää itsensä haluamassaan valossa", huomauttaa Merete Mazzarella Shelley-...
Ilmajoelle perustettiin vuonna 1904 käytännöllistietopuolinen yksivuotinen koulu Peuralaan ja vuonna 1906 samanlainen Havuselaan. Havuselan koulu toimi vuoden 1920 loppuun asti. Sen johtajana toimi koulun perustaja kunnallisneuvos J. E. Anttila aina kuolemaansa saakka vuonna 1920. Havuselan koulun 14 vuosikurssilta valmistui yhteensä 128 karjakkoa. Oppilaat saivat käytännöllisen harjoittelunsa Havuselan, Koskenkorvan ja Västilän tilojen navetassa. Tietopuolinen opetus tapahtui Havuselaan järjestetyssä koulusalissa, opettajana toimi yleensä Mustialan ylemmän meijeriopistonkurssin suorittanut opettaja. (O. Valanne: Etelä-Pohjanmaan maatalouskoulut s. 126-127. Teoksessa Talonpoika V Etelä-Pohjanmaa, 1928)
Etelä-Pohjanmaan...
Etsitty kirja voisi olla Faith Jaquesin Nukkekodin Nelli (Otava, 1981). Nelli on palvelustyttönä nukkekodissa, jossa asuu puunukkeperhe. Hän saa tarpeekseen raatamisesta ja päättää lähteä etsimään itselleen omaa kotia. Hän kapuaa nukketalosta lastenhuoneeseen, sieltä porrastasanteelle ja edelleen eteiseen. Yövyttyään kissankorissa hän tutustuu nallekarhu Elmeriin, joka tarjoutuu auttamaan. Yhdessä Nelli ja Elmeri kiertävät taloa ja koettavat löytää paikkaa, johon Nelli voisi asettua, mutta mikään karhun ehdotuksista ei Nelliä miellytä: takin tasku, kirjahylly, nojatuolin alusta, astiakaappi. Lopulta karhu keksii ehdottaa vanhaa kasvihuonetta pihan perällä. Sieltä löytyy laatikko, joka sopii mainiosti kodiksi Nellille. Elmeri tuo...
Michael Connellyn Tunnelirotta (Black echo, suom. Mikä Tiirinen, Gummerus ) julkaistiin suomeksi vuosina 1998, 1999 ja 2001. Kyseessä on siis sen verran vanha teos, että sitä ei saa enää uutena. Sinun kannattaa etsiä teosta antikvariaateista. Helpoiten se käy nettiantikvariaateista.Googlettamalla teoksen nimellä päädyt helposti nettiantikvariaattien sivuille.
Näyttää siltä, että Tunnelirottaa on tälläkin hetkellä myytävänä nettiantikvariaateissa.
Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan Outi-kirjastojen asiakkaiden käytössä on muutamia e-lehtipalveluja, joista kotimaisia aikakauslehtiä sisältävää eMagz- ja eri maiden sanoma- ja aikakauslehtiä sisältävää PressReader-palvelua voi käyttää kirjaston ulkopuolella kirjastokortin numerolla ja PIN-koodilla. Valitettavasti kotimaisia sanomalehtiä sisältävää ePress-palvelua voi käyttää vain kirjastojen verkossa. Alla linkki kirjaston sivuille, josta löytyy lisätietoa ja linkit kirjautumiseen:
https://outi.finna.fi/Content/ekirjasto
Pääsiäisen päivämäärät löytyvät Yliopiston almanakoista, joita pystyy lukemaan Almanakkatoimiston sivulla, https://almanakka.helsinki.fi/fi/arkisto/yliopiston-almanakat-universit…
Yksittäistä henkilöä maailman ensimmäiseksi pääministeriksi en kyennyt selvittämään, mutta sanan ministeri etymologia antaa jonkinlaista osviittaa. Sana johtuu latinan kielen minus-sanasta, eli vähäisempi, vähemmän. Minister (lat.) olikin palvelija tai apulainen. 1100-luvun Ranskassa nimitystä käytettiin kuninkaan neuvon-antajista. Myös papiston jäsenet käyttivät nimitystä. Myöhempien vuosisatojen aikana sana vakiintui nykymerkitykseensä.
Pääministeri on ministerijoukon pää eli johtohahmo.
https://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/sanojen_alkuperasta/ministeri
-
Hei,
Kyseessä on tämä kirja.
Olipa kerran
Niukkanen, Laila ; Grimm, Jacob ; Grimm, Wilhelm ; Perrault, Charles
Kirjalito 1977.
Ulkoasu
[89] sivua : kuvitettu ; 27 cm
Kansialanimeke: 8 klassillista satua Grimmin ja Perraultin satumaailmasta.
Julkaisija Östersundom : Kirjalito 1977.
suomeksi kertonut Laila Niukkanen
ISBN 951-28-0009-8 sidottu
Kirjaa kannattaa etsiä vaikkapa divareista tai nettikauppapaikoista. Tosin sinne on tallennettu tietoja vaihtelevasti ja Olipa kerran -nimellä voi tulla turhan monta osumaa. Varmaan löytyy paremmin jos lisää tuon kannessa esiintyvän alanimekkeen: 8 klassillista satua Grimmin ja Perraultin satumaailmasta.
Kyse voisi olla syanoosista, jonka Terveyskirjaston lääketieteen sanakirja määrittelee näin:
"cyanosis, sinerrys; happeutumattoman verenpunan runsaudesta aiheutunut ihon tai limakalvojen sinipunerva värisävy, syynä joko yleinen happeutumishäiriö (esim. sydämen vajaatoiminta) tai paikallinen happeutumishäiriö (esim. huulet kylmällä ilmalla)"
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=ltt0…;
Muun muassa Ramblers-orkesterin perustajajäseniin kuulunut muusikko Klaus Salmi kuoli mitä ilmeisemmin vuonna 1987. Erään jazzkonserttiarvioinnin yhteydessä 31.10.1987 mainitsi Helsingin Sanomat "taannoin kuolleen" Klaus Salmen. Samoin jazzrytmit-verkkosivusto kertoo Klaus Salmen uraa koskevassa artikkelissaan: "Uusi kokoonpano pysyi koossa lähes Klasun 1987 poismenoon johtaneeseen sairauteen asti."
Helsingin Sanomat 31.10.1987
https://jazzrytmit.fi/wp/s13-artikkelit/c63-artikkelit/klaus-salmen-ela…
https://fi.wikipedia.org/wiki/Klaus_Salmi
Oliskohan kyse Claes Anderssonin nimeämättömästä runosta, joka alkaa virkkeellä "Det finns en väg som ingen gått / före dig"? Runo on Claes Anderssonin kokoelmasta Dikter från havets botten vuodelta 1993 (s.16).
Saat runon sähköpostiisi.
Valmista perinteistä Lemon Curdia näyttäisi olevan myytävänä K-Citymarketissa ja Tokmannilla. Verkkokaupoista sitä voi tilata esim. delideli.fi ja foodie.fi.
Curd sopii hyvin paahtoleipien päälle, kakkujen täytteeksi tai maustamaan jogurttia.
Netistä löytyy useita ohjeita curdin valmistamiseen ja muitakin makuja voi käyttää kuin sitruunaa.
Työaikaa käsitellään lukuisissa julkaisuissa. Tässä muutamia poimintoja työajan muutoksia käsittelevistä teoksista:
Työelämän suurten muutosten vuosikymmenet (2009)
Anna-Maija Lehto: Uhkia ja mahdollisuuksia: työolotutkimusten tuloksia 1977-2003 (2004) (s. 68-71)
Hanna Sutela; Anna-Maija Lehto: Työolojen kolme vuosikymmentä: työolotutkimusten tuloksia 1977-2008 (2008) Työolotutkimus_2008 netti.pdf (stat.fi)
Hanna Sutela; Anna-Maija Lehto: Työolojen muutokset 1977-2013 (2914) ytmv_197713_2014_12309_net.pdf (stat.fi)
Laura Hulkko: Työajan muutokset (Tilastokeskus, 2003) Sarja Työmarkkinat ISSN 0785-0107; 2003:8
Kari Teräs: Turun työväenliikkeen historia I osa: Paikallisten työmarkkinasuhteiden kausi:...
Voisiko kysymyksessä olla Nelosella vuonna 2011 tullut sarja Meidän isä on parempi kuin teidän isä?
https://www.nelonen.fi/ohjelmat/meidan-isa-on-parempi-kuin-teidan-isa/k…
Casino Royale -elokuvassa Bond myrkytetään digoksiinilla. Digoksiini (digitalis) on alun perin rohtosormustinkukasta (Digitalis purpurea) eristetty aine. Digitalisglykosidit kuuluvat vanhimpiin käytössä oleviin sydänlääkkeisiin. Digoksiinin liika-annostelu on vaarallista. Seurauksena voi olla pulssin liiallinen hidastuminen, muut vakavat rytmihäiriöt, pahoinvointi ja oksentelu, sekavuus ja näköhäiriöt.
Rohtosormustinkukan maanpäälliset osat ovat hyvin myrkyllisiä. Sen väitetään olevan sydämen toimintaan voimakkaimmin vaikuttava kasvi ja voi pieninäkin määrinä aiheuttaa pahan myrkytystilan, jopa kuolemaan johtavan kammiovärinän. Toisaalta kasvin sisältämillä digitalisglykosideilla on sijansa lääketieteessä: kukinta-aikaan kerättyjä lehtiä...
