Hei,
Tällä hetkellä Raahen kirjastoissa ei ole käytössä ohjelmaa, jolla pystyisi muuttamaan VHS-kasetit DVD:lle. Pääkirjastossa digitointimahdollisuus on joskus ollut ja tätä vanhaa tietoa saattaa löytyä netistä.
Pyhäjoen kirjasto on lähin kirjasto missä voi digitoida omatoimisesti VHS-kasetteja. Kannattaa olla sinne etukäteen yhteydessä ja varmistaa millaisia leyvjä kannattaa ottaa mukaan ja kuinka kauan pitää varata aikaa digitointiin.
Kirjastojen lisäksi internetistä löytyy kaupallisia yrityksiä, jotka digitoivat VHS-kasetteja.
Tässä on linkki Pyhäjoen kirjaston sivuille https://www.pyhajoki.fi/kirjasto/palvelut
Anneli Asplund käsittelee kirjassaan ”Balladeja ja arkkiveisuja” myös ”Euran kirkkomaalta” -arkkiballadia, joka kuuluu euralaisen Frans Juho Järwisen (1857-1918) sepitteisiin. Laulun taustalla on ilmeisesti ollut todellinen tapahtuma, mutta laulu poikkeaa jonkin verran siitä, mitä paikkakunnalla on kerrottu. Asplundin kirjassa on laulusta useita toisintoja, sekä sanoituksia että melodianuotinnoksia.
Euran kirkkomaalla on tiettävästi hauta, josta Järwinen on saanut laulun aiheen. Asplund viittaa tässä kohtaa Savon Sanomien artikkeliin (6.4.1987) ”Maailmalta opittua. Euran viisu”. Eurassa on kerrottu torppari Iisakki Anttilasta ja hänen vaimostaan Fredriikasta. Heidän 16-vuotias tyttärensä Leena Sofia rakastui torpparin renkiin Hermanniin....
Kreivitär du Barry (syntymänimeltään Jeanne Bécu) oli Ludwig XV:n viimeinen virallinen rakastajatar vuodesta 1768 aina kuninkaan kuolemaan vuonna 1774. Ludwig XV:n pojanpojalla Ludwig XVI:lla ei ollut rakastajattaria.
Lähteet:
Château de Versailles -sivusto: https://en.chateauversailles.fr/discover/history/great-characters/madam…
Adams, Christine & Adams, Tracy: The Rise and Fall of the French Royal Mistress (https://ageofrevolutions.com/2021/06/07/the-rise-and-fall-of-the-french…)
Hei!
Kopi Luwak-kahvia näyttäisi löytyvän ainakin Kahvikaveri-nimisen yrityksen valikoimista. Kahvikaverilla on myymälä osoitteessa Ruusulankatu 8, 00260 Helsinki ja lisäksi verkkosivut, jotka löytyvät tämän linkin takaa.
Rasvapolton tarkoituksena on estää ruoan tarttuminen pannuun. Pinnoittamattomassa pannussa ruoka-aineet, erityisesti proteiinit, muodostavat kemiallisia sidoksia pannun metallin kanssa.
Pinnoitettuina myytävissä pannuissa pinnoitteen (esim. Teflon) tarkoitus on estää tämä. Valurauta- tai hiiliteräpannuissa pinnoite luodaan rasvapolton avulla. Kovassa kuumuudessa rasva hajoaa pienemmiksi molekyyleiksi, jotka hapettuvat ja polymerisoituvat eli yhdistyvät uudelleen pitkiksi molekyyliketjuiksi.
Lähteet:
Paistopintaa syvemmältä -blogi: https://paistopinta.net/valuraudan-ja-hiiliteraksen-rasvapoltto/
Sciance of cooking -sivusto: https://www.scienceofcooking.com/why_food_sticks.htm
Kysymäsi elokuva on Paratiisin lapset (1994), joka perustuu Jouni Lompolon samannimiseen novelliin. Elokuvan on ohjannut Rauni Mollberg ja se on toteutettu suomalais-venäläisenä yhteistuotantona. Elonetissa olevassa sisältöselosteessa mainitaan kysymyksessäsi mainituista asioista https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_159410
Plotniekka (tai lotniekka) on kirvesmies. Joillain alueilla se on tarkoittanut myös tervanpolton työnjohtajaa.
Lähde
Suomen murteiden sanakirja: https://kaino.kotus.fi/sms/?p=qs-article&sms_id=SMS_cf2ba5cf7641d73722e…
Kyseessä on Lauri Pohjanpään runo Taikalasi, jonka voit lukea esimerkiksi teoksista Kiurun tupa (1946) ja Kaipuu ylitse ajan : valitut runot 1910 - 1954 (1989).
Voit lukea runon myös Kansalliskirjaston digitoimasta Uutta kylvöä -lehdestä vuodelta 1926
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1367171?term=l%C3%B…
Runo, jossa "eräs kundeista kertoo Arskalle miten ihmiset ennen viettivät juhannusta" sisältyy kokoelmaan Minä paljasjalkainen. Sisällysluettelosta se löytyy alkusanojen mukaan: "Ne meni johonkin strantsuun".
Voisikohan kyseessä olla Otto Mannisen runo "Vaatimattomuutta", joka alkaa säkein: "Kukapa kokkona tohti/ kohota päivää kohti?". Runossa käytetään kotkan vanhempaa synonyymiä "kokko". Alunperin runo on julkaistu Otto Mannisen teoksessa 'Säkeitä' (1905). Sittemmin runo on ollut mukana myös uudemmissa kokoomateoksissa Otto Mannisen tuotannosta, esimerkiksi teoksessa 'Kiveen uursi. Otto Mannisen valitut runot' (WSOY, 2022).
Kirja on australialaisen Elyne Mitchellin Thowra, hopeaharja. Se on ilmestynyt suomeksi v. 1982, englanninkielinen alkuteos jo 1958. Englanniksi on tullut useita jatko-osia, mutta näitä ei ole suomennettu.
Sarjan kustantaja Otava vastasi tiedusteluun kolmannen osan ilmestymisestä, että tarkkaa ajankohtaa ei vielä näy, mutta kun aiemmat osat ovat ilmestyneet syksyllä, niin tämänkin kirjan kohdalla asia on luultavasti samalla tavalla.
Islantilaisten nimien aakkostaminen hyllyyn etunimen perusteella johtuu siitä, että harvalla islantilaisella on virallisesti sukunimeä. Islantilaiset nimet koostuvat pääasiassa pelkästä etunimestä ja "isännimestä", joka kertoo kenen tyttö (-dóttir), poika (-son) tai lapsi (-bur) kyseinen henkilö on. Lisätietoja islantilaisista nimistä voit lukea Kielikellon nettisivuilta sekä vuonna 2019 julkaistusta Ylen artikkelista Islannin nimilain muutoksesta.
Jos itselläsi on VHS-kasetin kokoinen adapteri, jonka sisälle tuon 8 mm:n kasetin voi laittaa, Pasilan kirjastosta löytyy VHS-digitointilaite. Adpteria ei kuitenkaan kirjastossa ole. Digitoinnin voi polttaa levylle, joka pitää olla itsellä mukana Laitteen voi varata osoitteesta https://varaamo.hel.fi.
Tässä muutamia kotimaisia kirjailijoita, joiden tuotantoa voisin suositella serkullesi: Virpi Hämeen-Anttila, Sesse Koivisto, Eila Kostamo, Eeva Tikka ja Tuula-Liina Varis. Toivottavasti heistä joku miellyttää!
Hei!
Valitettavasti jotkin kirjastokortit eivät toimi PressDisplay-palvelussa ongelmitta, joten saat maksutta uuden kortin, kun seuraavan kerran käyt kirjastossa.
Valitettavasti Eurajoen historia I –kirjasta löytyy tietoja nimismiehistä, mutta vain vuoteen 1712 asti. Suomen valtiokalenterista 1869- kannattaisi katsoa. Se löytyy Eurajoen kirjastosta. Varminta olisi kysyä Turun maakunta-arkistosta http://www.arkisto.fi/se/turun-maakunta-arkisto/ tai Kansallisarkistosta http://www.arkisto.fi/arkistolaitos/kansallisarkisto/ .
Kyseisessä oppaassa on monia selityksiä, joista osa on osuvampia kuin toiset. Studia Generalia -selitys pyrkii osoittamaan virheelliseksi käsityksen uuden oppimisen vaikeudesta.
Myönnämme syyllistyneemme fraasirikokseen, josta rangaistuksena tutustumme huolellisesti kokoelmissamme oleviin fraasisanakirjoihin ja jätämme puutyöt kapuloineen ja rattaineen niitä paremmin hallitseville.