Verkosta Google-haulla löytyneiden kuvien ja ohjeiden perusteella kääntäisin sen viipaleiksi tai suikaleiksi. Eli tässä tapauksessa viipaloituja tai suikaloituja ruusukaaleja.
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannasta löytyi Kyösti Wilkunan teos "Suomalainen linnanneiti, josta tuli kuningatar". Tietokannassa teosta on kuvattu näin:
Eletään vuoden 1464 joulun aikaa. 18-vuotias Kristiina on Raaseporin linnan voudin Aabrahamin tytär. Joulun aikaan on tapana tehdä taikoja, joiden avulla nähdään tuleva puoliso. Myös Kristiina haaveilee uljaasta ritarista. Tulee tieto, että kuningas Kaarlo Knuutinpoika on jälleen syösty vallasta. Hänen haltuunsa on annettu myös Raaseporin linna, jonne hän saapuu seuraavana keväänä. Vähitellen Kaarlo ja Kristiina kiintyvät toisiinsa ja kun Kaarloa jälleen kutsutaan ottamaan valtaistuin haltuunsa, lähtee Kristiina mukaan. Kolme vuotta myöhemmin Kaarlon ollessa kuolinvuoteellaan hänet...
En löytänyt Kalevi Ollin säveltämästä "Ainut armahin" -kappaleesta muuta levytystä kuin ennakkotiedon, että se sisältyy Petrus Schroderuksen tulossa olevalle albumille "Rakkauden voima". Kappale on jo kuunneltavissa Petrus Schroderuksen Facebook-sivulla nimellä "Ainut armahain".
Petrus Schroderuksen Facebook-sivu:
https://fi-fi.facebook.com/tenorpetrus/
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirjan mukaan Hakulinen on yksi niistä sukunimistämme, jotka pohjautuvat muinaisskandinaaviseen nimeen Haakon. Nykyisin Haakonin pohjalta kehittyneet sukunimet jakautuvat alueellisesti suurin piirtein niin, että Hakula on pääasiassa lounaissuomalainen, Hakuli kaakkoissuomalainen, Hakulinen savolainen ja karjalainen, Haakana karjalainen ja Hookana pohjalainen.
Hei,
Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) Suomen murteisen sanakirja (https://kaino.kotus.fi/sms/) sanoo seuraavasti:
"talon entisen palkollisen vierailusta t. morsiamen käynnistä vihkimisen jälkeen kotonaan: ”mennä (tulla) hiiriä päästämään”".
Sen enempää sanonnan taustaa ei sanakirja kerro, mutta vahvasti agraariseen Suomeenhan tuo sanonta viittaa.
Valitettavasti en löytänyt valmista listaa, jossa näkyisi suoraan henkilöautojen leveys. Voit ehkä suoraan etsiä tiedon verkosta automallien mukaan. Voit käydä automalli kerrallaan läpi verkossa. Autojen verkossa olevista tiedoista näet myös leveyden.
Vuosittain ensirekisteröidyt autot
https://www.aut.fi/tilastot/ensirekisteroinnit/henkiloautojen_vuosittaiset_merkki-_ja_mallitilastot
Yhden tutkimuksen asiasta löysin. Joel Knaapi on vuonna 2017 tehdyssä opinnäytetyössään selvittänyt Suomessa myytävien henkilöautojen fyysisiä ominaisuuksia.
Suomessa tarjolla olevan henkilöautokaluston analysointi
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/132519/Knaapi_Joel.pdf?sequence=1
Työssä on listattu myös (silloiset) kapeimmat...
Lotta Svärd -järjestö sai nimensä J.L. Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoista. Yhdessä runossa kerrotaan miestään sotatantereelle seuranneesta naisesta, jonka nimi oli Lotta Svärd. Lisää tietoa mm. nimen käyttöönotosta järjestön nimeksi löytyy esimerkiksi perinne.fi -sivustolta. Suora linkki nimeä käsittelevään osioon on https://perinne.fi/lotta-svard-jarjesto/lisatietoa/lotta-svard-nimi/.
Lauri Pohjanpäällä on runo nimeltä Vanha kirkko, joka alkaa rivillä Suviyön on kirkas valo mailla.Ensimmäiset tiedot runosta löytyvät vuodelta 1929, jolloin runo on julkaistu teoksessa Suomen kirkon elämää.https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/851463?term=Vanha%20kirkko&term=Pohjanp%C3%A4%C3%A4&page=5Sittemmin runon on voinut lukea esimerkiksi Lauri Pohjanpään valituista runoista.https://finna.fi/Record/lumme.2385313?sid=4829143928
Runo, johon kysymyksessä viitataan, lienee Oksasen (August Ahlqvist) Sotamarssi vuodelta 1889. Marssi julkaistiin vuonna 1891 Savokarjalaisen osakunnan juhlalehdessä Koitar ja 1898 Oksasen Säkenien viidennessä ja laajennetussa laitoksessa. Näissä Porrassalmen taistelun (1789) muistoksi kirjoitetun runon alkusäkeet kuuluvat seuraavasti: "Syttynyt on sota julma, / Vihan liekki leimuaa; / Punainen on Pohjan kulma, / Verta, tulta ennustaa."Julkaistu Sotamarssi kuitenkin poikkeaa SKS:n arkistossa säilytetystä käsikirjoituksesta jonkin verran. Huomattavin poikkeama on se, että alkuperäisversion "punainen on kaakon kulma" oli painetussa tekstissä muutettu muotoon "punainen on Pohjan kulma". Samoin säe "vieras valta täältä pois" oli saanut asun "...
Ensin perusasia: Kalevala-eepos on Elias Lönnrotin lukuisten eri kansanrunotoisintojen pohjalta luoma teos. Näihin eri kansanrunotoisintoihin voi tutustua lukemalla vanhaa moniosaista teossarjaa Suomen Kansan Vanhat Runot (SKS). Saadaksesi tietää, miten Lönnrot Kalevalan kokosi, kannattaa tutustua Väinö Kaukosen teoksiin Lönnrot ja Kalevala (SKS 1979) sekä Lönnrot ja Kanteletar (SKS 1989).
Suomen kirjallisuus I (Otava 1963) sisältää Matti Kuusen artikkelit Esisuomalainen runous, Varhaiskalevalainen runous ja Sydänkalevalainen epiikka ja lyriikka. Niihin kannattaa tutustua, samoin samasta teoksesta löytyvään Lauri Hongon artikkeliin Itkuvirsirunous. Muita vanhoja tutkimuksia ovat mm. Martti Haavion Kansanrunojen maailmanselitys (WSOY 1955...
Mahdatko tarkoittaa kolmiosaista kirjasarjaa Suomen maatalouden historia? Suomen maaseudun historia -nimistä sarjaa ei löytynyt. Suomen maatalouden historia -sarja on Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran julkaisema. Muut julkaisutiedot ovat tällaiset:
Rasila, Viljo & Jutikkala, Eino & Mäkelä-Alitalo, Anneli: Suomen maatalouden historia 1-3
Julkaisusarja: SKS:n toimituksia (SKST) 914, (2003).
ISBN 951-746-480-0
Pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyvät osat 1 ja 2, kolmas osa ei ole vielä kirjastoihin ehtinyt.
Voit varata haluamasi cd-levyn lähikirjastoosi. Varausmaksu on 50 senttiä/nide (esim. levy tai kirja). Jos levy tulee Helsingin kaupunginkirjastosata, sen matkassa menee pari päivää.
Voit tehdä varauksen HelMetin Omissa tiedoissa tai puhelimitse (kirjastokortin numero). Olet myös tervetullut kirjastoon, jossa voimme auttaa sinua varauksen teossa.
Kyseistä kirjaa ei löydy HelMet-kirjastoista, mutta voit tilata sen kauttamme kaukolainaksi.
http://finna.fi
Kirja on huonosti saatavilla, mutta sen voi myös yrittää ostaa: http://www.booky.fi/kirja/tasca_bob/you_will_be_satisfied/9780887308598
Ikävä kyllä kyseisestä aiheesta ei löydy enempää tietoa lähteistämme, kuin aiemmassa vastauksessamme teille annoimme. Suosittelen, että käännytte Vaasan opetus- ja kasvatusviraston puoleen. Toivottavasti heiltä löytyy aiheesta paremmin tietoa.
Fennica-tietokannassa on ennakkotieto, jonka mukaan Punainen Jättiläinen -niminen kustantamo julkaisee suomennokset teoksista All You Need Is Kill 1 ja All You Need Is Kill 2 tämän vuoden aikana. HelMet-tietokannassa on jo mahdollisuus tehdä näihin varauksia ( http://luettelo.helmet.fi/record=b2188584~S9*fin ja http://luettelo.helmet.fi/record=b2188583~S9*fin). Tarkka julkaisuaika ei ole tiedossa, mutta mahdollisesti jo toukokuussa.
Heikki Poroila
HelMet-kirjasto
"Majamaa-nimiset paikat ovat voineet saada nimensä paitsi nuotta- ja kalamajoista myös karja tai metsämajoista. Kankaanpäässä on Majamaan talo ollut Majalahden torppana, toinen samanniminen on lohkottu Majamäestä. Talon- ja sukunimenä Majamaa on satakuntalainen, joskin nimeä esiintyy jonkin verran muuallakin. Esim. Thomas Majama 1794 Suodenniemi, Henric Majama 1824 Hämeenkyrö, Thomas Majamaa 1850 Alavus. Satakuntalainen on myös Majanmaa (53), esim. Matts Majanmaa 1794 Ikaalinen, Israel Majanmaa 1824 Parkano."
Uusi suomalainen nimikirja, 1988, s. 528.
Suomessa on kirjastoissa jäljellä suurempia LP-levyjen kokoelmia lähinnä HelMet-kirjastojen musiikkivarastossa Tikkurilassa ja Kuopion varastokirjastossa. Kummassakin on tosin sama ongelma, erittäin suuri määrä muista kirjastoista aikoinaan tulleita LP-levyjä, joita ei ole ehditty viedä luetteloihin. Isoista kaupunginkirjastoista mm. Jyväskylä on myös pitänyt LP-kokoelman itsellään, mutta sekään ei pääosin ole verkossa selattavana. Yksityiskokoelmissa toki levyjä on, mutta niihin ei tätä kautta voi ketään ohjata. Yleisradiolla on myös iso LP-kokoelma, mutta sieltä ei saa lainaksi mitään.
Kysymyksen suurempi ongelma liittyy siihen, mitä teoksia kysyjä oikeastaan etsii ja onko tarpeessa olennaisinta levytysaika, esittäjä vai jokin tietty...
Esine, jota epäillään muinaisesineeksi, toimitetaan Museovirastoon tai lähimpään maakuntamuseoon.
Museoviraston sivuilla on ohjeet kuinka toimia, kun on löytänyt irtaimen muinaisesineen, osoitteessa:
http://www.nba.fi/fi/tietopalvelut/esinekokoelmat/arkeologiset_esinekok…
