Armas J. Pulla (1904–1981) tunnetaan ennen kaikkea kirjailijana, joka käsitteli teoksissaan usein historiaa, tapoja sekä Ranskan ja Suomen kulttuuria. Sekä kauno- että tietokirjallisuudessa on aikojen saatossa käytetty lukuisia erilaisia viittaustapoja, ja valitettavan usein tarkat lähdetiedot saattavat myös olla virheellisiä tai puuttua kokonaan. Vanhoissa teoksissa olevien tietojen alkuperän selvittäminen onkin usein varsinaista salapoliisityötä.
Teoksissa Ihana kausi 1900 (1959) ja Tammikuun ensimmäinen 1900 (1981) esiintyviä tietoja kannattaa ryhtyä selvittämään esimerkiksi tutustumalla Armas J. Pullaa käsittelevään kirjallisuuteen. Niistä saattaa selvitä, mitä lähteitä Pulla on mahdollisesti käyttänyt tarinoidensa taustana....
Sanastokeskuksen TEPA-termipankissa englanninkielisen termin photovoltaic effect suomenkielinen käännös on valojänniteilmiö, photo-electric effect characterized by the production of an electromotive force.
Sanastokeskus TSK ry (entinen Tekniikan Sanastokeskus ry) on riippumaton asiantuntijaelin, joka tuottaa erikoisalojen sanasto-, luokitus-, ontologia- ja käsitemallinnustyöhön liittyvää tietoa ja asiantuntijapalveluja http://www.tsk.fi/tsk/fi.
TEPA-termipankki on erikoisalojen sanastojen ja sanakirjojen kokoelma https://termipankki.fi/tepa/fi/.
Muistamasi elokuva voisi olla Eric Toledanon ja Olivier Nakachen ohjaama ranskalainen elokuva Samba. Elokuvassa senegalilaistaustainen maahanmuuttaja Samba ihastuu Aliceen, hermoromahduksen saaneeseen ranskalaiseen liikenaiseen. Elokuva on kylläkin uudempi, vuodelta 2014. Alla linkki elokuvan esittelyyn Elokuvauutiset-sivustolla:
https://www.elokuvauutiset.fi/site/dvd-arvostelut/ulkomaiset/6288-samba…
Yrjö Kilpisen teosluettelosta ei löydy täsmälleen "Iltalaulu"-nimistä sävellystä, joten aivan varmasti en pysty selvittämään, mistä laulusta on kysymys, tuskin kuitenkaan "Illalla"-laulusta, sillä se ei ole harras ja on vaikea kuvitella sitä laulettavan yhteislauluna. Yrjö Kilpisen laajasta laulutuotannosta löytyy kuitenkin useita lauluja, joiden nimessä on sana ilta. (Pdf-muotoisesta teosluettelosta voit etsiä ne Etsi-toiminnolla.) Luettelosta löytyy esim. Einari Vuorelan runoihin sävelletyt "Kulkurin polska", josta käytetään myös nimeä "Kulkurin iltalaulu", ja "Odottava", josta käytetään myös nimeä "Iltalaulu".
Teosluettelossa mainitaan myös opusnumeroton yhteislaulu "Iltavirsi", josta käytetään myös alkusanojen mukaista...
Casino Royale -elokuvassa Bond myrkytetään digoksiinilla. Digoksiini (digitalis) on alun perin rohtosormustinkukasta (Digitalis purpurea) eristetty aine. Digitalisglykosidit kuuluvat vanhimpiin käytössä oleviin sydänlääkkeisiin. Digoksiinin liika-annostelu on vaarallista. Seurauksena voi olla pulssin liiallinen hidastuminen, muut vakavat rytmihäiriöt, pahoinvointi ja oksentelu, sekavuus ja näköhäiriöt.
Rohtosormustinkukan maanpäälliset osat ovat hyvin myrkyllisiä. Sen väitetään olevan sydämen toimintaan voimakkaimmin vaikuttava kasvi ja voi pieninäkin määrinä aiheuttaa pahan myrkytystilan, jopa kuolemaan johtavan kammiovärinän. Toisaalta kasvin sisältämillä digitalisglykosideilla on sijansa lääketieteessä: kukinta-aikaan kerättyjä lehtiä...
Tutkimus löytyy Lapin maakuntakirjaston kokoelmista. Jos on olemassa kirjastokortin lisäksi myös salanumero, kirjan voi myös varata itse osoitteessa http://www.lapinkirjasto.fi
HelMet-kokoelmaohjelman mukaan kirjastot ottavat lahjoituksina vastaan harkinnan mukaan sellaista tarvitsemaansa aineistoa, jota niillä ei ole omissa kokoelmissaan. Henkilöt, jotka haluaisivat lahjoittaa vanhempaa aineistoa, voivat ottaaa yhteyttä Pasilan seudulliseen HelMet-kirjavarastoon.
Ensimmäiseksi kannattaa soittaa lähimpään kirjastoon ja kertoa minkälaisia kirjoja haluaa lahjoittaa.
Sähköisen eräpäivämuistutuksen lainojen erääntymisestä saat milloin tahansa kirjastosta. Ota mukaan kirjastokorttisi ja jokin, millä voit todistaa henkilöllisyytesi (ajokortti, passi, henkilötodistus). Saat saman tien oikeuden eräpäivämuistutukseen.
Muistathan jatkossa ilmoittaa kirjastoon, jos sähköpostiosoitteesi vaihtuu. Pidä myös huolta, että sähköpostilaatikkosi ei ole täynnä eikä roskapostisuodattimesi estä kirjaston ilmoituksia.
Kirjasto ottaa lahjoituksena vastaan tarpeelliseksi katsottua aineistoa. Päätalon kirjoja on luettu paljon, saattaa hyvinkin olla, että kirjaston kappaleet ovat jo kuluneita ja voisimme vaihtaa parempikuntoisia tilalle.
Lahjoituksia voi tuoda Lahden pääkirjaston tietopalveluun.
Mikäli ajattelit lahjoittaa kirjat Orimattilaan, sinun kannattaisi ottaa sinne yhteyttä suoraan.
Yhteystiedot:
Lahdentie 65,
16300 Orimattila
puh 044 781 3568,
sähköposti:
orimattilan.kirjasto(at)
orimattila.fi
Ota yhteys aluksi vaikkapa aikidoliittoon ja iaidoliittoon, joista varmasti saat lisätiedot alueesi harjoittelusta. Aikido on moderni budolaji, jossa kilpailun ja kamppailun ajatellaan tapahtuvan itsen kanssa. Aikidoseuroissa harjoitellaan aikidoa sekä sen aseettomien että aseellisten (puumiekka, puukeppi) harjoitusmuotojen avulla. Ks. Suomen Aikidoliiton yhteystiedot https://www.aikidoliitto.fi/yhteystiedot
Iaidossa harjoitellaan miekanvedon liikesarjoja harjoitusmiekalla. Edistyneemmät harjoittelijat voivat käyttää myös terävää miekkaa harjoitellessaan.
Suomen Iaidoliiton kotisivut yhteystietoineen ks. http://iaido.fi/
Bluefire Readerin nettisivujen (http://www.bluefirereader.com/windows-app.html) mukaan sovellus toimii vain seuraavilla Windows-versioilla: Windows 8.1, Windows 8, Windows 7 SP1. Eli käytännössä asiakas voi vain odotella, että sovelluksen tekijä päivittää sen tukemaan myös Windows 10 -versiota.
Teosta ei ole Hämeenlinnan seudun yleisissä kirjastoissa, joten voit kaukolainata sen hintaan kahdeksan euroa. Näin saat sen sieltä mistä se saadaan sinulle nopeiten tilattua. Näen että teosta on tällä hetkellä ainakin neljän maakuntakirjaston kokoelmissa. Kaukolainatilauksen voi tehdä suoraan lomakkeelle Hämeenlinnan seudun kirjastojen Vanamo-verkkokirjastossa(https://vanamo.verkkokirjasto.fi). Klikkaa etusivulta A-Ö-listaa, sitten K-kirjaimen kohdalta "kaukolainatilaukset", ja vielä siitä "Kaukolainatilaus Hämeenlinnan kaupunginkirjaston asiakkaille". Täytä lomake ja klikkaa "Tilaa". Tilauksen voi myös laittaa sähköpostilla kaukopalvelu@hameenlinna.fi. Teoksen voi mahdollisesti saada myös ehdottamalla sen hankintaa kirjaston kokoelmiin (...
Kirjaston kautta ei pääse netissä lukemaan vanhoja Melody Maker -lehtiä mainitsemasi sivun kautta tai muutenkaan.
Kuopion Varastokirjastossa lehtiä on vuosilta 1975(vajaa), 1983 (vajaa), 1984 (koko vsk.), 1985,1986 (vajaat), 1987-2000 (koko vsk:t). Varastokirjastosta lehtiä lainataan kaukolainaksi kirjastosi kautta.
Eesti rahvakalender -verkkosivulla (http://www.folklore.ee/erk/exhibits/show/jaagupipaev/item/48680) tarjotaan seuraavanlaisen selityksen sanonnan alkuperälle: "Vanad inimesed ütlesid, et jakobipäevast läheb must mees põesasse. [---] Must mees põesas on vari, mis õhtul põesa alla tuleb, kui juba päevad lühemaks ja ööd pikemaks lähevad." Työkaverini pikainen käännös selityksestä kuuluu: Vanhat ihmiset kertoivat, että jaakonpäivän jälkeen musta mies menee pusikkoon. -- Musta mies pusikossa on varjo, joka tulee illalla pusikon alle, kun päivät muuttuvat lyhyemmiksi ja yöt pitemmiksi.
Eli eestiläisessä sananparressa musta mies tarkoittaa varjoa. Suomesta vastaavaa sanontaa ei ilmeisesti tunneta.
Kuka pelkää mustaa miestä -leikin mustan...
Kiitos hauskasta huomiosta: ehkäpä tosiaan nallekarhut ja muut pehmoeläimet ovat hyvin edustettuina kirjastojen nettisivuilla. Tapahtumista tiedottaminen vaatii aina jotain mukavaa kuvitusta, ja sellaisen löytäminen on oma työnsä. Jos ei halua käyttää netin kuvapankkien valmiita kuvia, toinen vaihtoehto on itse ottaa tilanteeseen sopiva kuva. Tiedottaja on meilläkin muutaman kerran lavastanut kirjaston pehmot kirjaa lukemaan tai elokuvaa katsomaan. Lisäksi monissa kirjastoissa huomioidaan kansainvälinen nallepäivä erilaisin tapahtumin, tämäkin voi vaikuttaa kuvitukseen. Karhu saattaa myös olla lastenkirjojen suosituimpia eläinhahmoja.Tuntemissamme kirjastoissa ei kuitenkaan ole karhua virallisena...
En voi vastata Kansalliskirjaston puolesta, mutta todennäköisesti selitys on yksinkertaisesti se, että Neva ei ilmestynyt Suomessa vaan Pietarissa. Digiarkiston etusivulla sen kattavuus ilmaistaan näin: "Kansalliskirjasto on digitoinut kaikki Suomessa vuosina 1771-1929 ilmestyneet sanomalehdet, ja ne ovat käytössä tämän palvelun kautta." Palvelu ei siis sisällä kaikkia suomenkielisiä lehtiä ainakaan vielä. Etusivun vihreän PALAUTE-napin kautta voi aina tehdä ehdotuksia julkaisuista, jotka näyttävät puuttuvan. Tälläkin hetkellä osa kausijulkaisuista löytyy vain Doria-palvelusta (esimerkiksi kirjallinen joululehti Nuori Suomi), koska jokaisen lehden kohdalla on tehty päätös, onko se kausijulkaisu vai ei. Rajatapauksissa julkaisu on...
Tietoja yliopistotutkinnon suorittaneista aiemman koulutuksen mukaan löytyy Opetushallinnon tietopalvelu Vipusesta: https://vipunen.fi/fi-fi/yliopisto/Sivut/Aiempi-ja-my%C3%B6hempi-koulutus.aspx. Tohtorintutkintojen osalta tieto löytyy parhaiten tästä taulukosta valitsemalla suodattimeen ”Koulutusaste, taso 2” tohtorintutkinto. Valitettavasti aikasarja yltää vain 2010-luvun alkuun.
Lisäksi on syytä huomioida, että viime vuosina tohtorintutkinnon suorittaneista reilu viidesosa on ollut ulkomaan kansalaisia, ja luonnollisestikaan heistä läheskään kaikilla ei suomalaista ylioppilastutkintoa ole. Edellä mainituissa Vipusen taulukoissa tietoa kansalaisuudesta ei valitettavasti ole käytettävissä.
