Sirkka Törrösen kirjan ”Varsinais-Suomen tuberkuloosipiiri” (Varsinais-Suomen tuberkuloosipiirin kuntainliitto, 1983, sivu 9) mukaan Turun kunnallissairaala hoiti tuberkuloosipotilaita vuodesta 1892 nk. Fridolf-Paulinen osastolla. Täten potilastietoja voisi tiedustella Turun yliopistollisen keskussairaalan potilaskertomusarkistosta: http://www.vsshp.fi/fi/yhteystiedot/Sivut/arkistot.aspx
Potilastiedot ovat kuitenkin melko tiukasti salassa pidettäviä, ja lähiomaisillekin tietoja luovutetaan yleensä vain potilaan suostumuksella. Myös potilaan kuoleman jälkeen tiedot ovat suuressa määrin salassa pidettäviä. Lisätietoja ja lomakkeita löytyy Tyksin sivuilta: http://www.vsshp.fi/fi/potilaille-ja-laheisille/potilasasiakirjat/Sivut/default.aspx
Tietoa myyntiajoista EU-alueella löytyy Euroopan alkoholipolitiikkaa käsittelevästä raportista vuodelta 2016, sivulta 9. Käytännöt ovat hyvin kirjavia. Raportti on nähtävissä Ehyt ry:n sivuilla osoitteessa http://www.ehyt.fi/fi/tutkittua-tietoa#Tietopankki_alkoholi
Leonardo da Vincin syntymän 15.4.1452 aikaan oli käytössä juliaaninen kalenteri.
Mikäli haluat laskea syntymäajan gregoriaanisen kalenterin mukaan, esimerkiksi Juhlakalenteri sivustolla on tietoa kalentereiden erosta http://www.juhlakalenteri.fi/lisatietoja/ajan_laskusta_ja_kalentereista…;
Laskureita juliaanisten ja gregoriaanisten päivämäärien vertailuun löytyy netistä. Juliaainen päivämäärä 15.4.1452 muutettuna gregoriaaniseksi on 24.4.1452.
https://planetcalc.com/7083/
Ainakin alla olevissa väitöskirjoissa on käytetty määrällisia menetelmiä. Tosin niissäkin on hyödynnetty myös kvantitaavisia tutkimusmenetelmiä.
Jylhä, Virpi. Information management in health care : a model for connecting information culture and patient safety. University of Eastern Finland, 2017. http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-61-2384-4/urn_isbn_978-952-61-2384-4.pdf
Palojoki, Sari. The understanding and prevention of technology-induced errors in electronic health records : a path toward health information technology resilience. University of Eastern Finland, 2017. http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-61-2460-5/urn_isbn_978-952-61-2460-5.pdf
Holmström, Anna-Riia....
Helsingin Sanomien aikakoneella löytyi uutinen, jossa kerrottiin Lindholm Oy:n höyläämön ja puutavaravaraston palosta. Juttu ilmestyi keskiviikon 13.7.1977 lehdessä. Uutisjutun mukaan: "Nopeasti kahlitsemattomaksi levinnyt suurpalo tuhosi tiistaina aamupäivällä Lindholm Oy:n höyläämön ja sen yhteydessä olleen puutavaravaraston Espoossa." Palo syttyi siis 12.7.1977.
Paljon sanomatta jää -nuotti on esim. seuraavissa teoksissa:
Suuri toivelaulukirja. 11
Kuoppamäki, Jukka: Kerran vielä palaan : lauluja
Suomipopin helmiä. 10, Rakkauslauluja Romanssista Kolmeen pieneen sanaan.
Kuka keksi rakkauden? : suomalaisten suosikit
Voit tarkistaa nuottikirjojen saatavuuden Eepos-verkkokirjastosta
Sanakirja Svenska Akademiens ordbok selittää sanontaa käytettävän "om mjuka, lättsmälta, behagligt verkande födoämnen, ss. gröt o. d., men äfv. om tilldragelser m. m. som verka behagligt på sinnet" Eli sanontaa on käytetty pehmeästä, helposti sulavasta ruoasta, esim. puurosta, mutta myös helpoista mukavista asioista, jotka kuvainnollisesti asettuvat sydämeen kuin pumpuli. Sanonta on ilmeisen vanha, esimerkit ovat 1700- ja 1800-luvuilta. Sanakirja ja selitys löytyvät alla olevasta linkistä:
https://www.saob.se/artikel/?unik=B_3723-0174.8ic9&pz=3
Vuoden 2020 lainatuimpien PS4-pelien lista näyttää Helmet-kirjastojen osalta tältä:
FIFA 20
Minecraft
FIFA 19
Red Dead Redemption II
Spider-Man
Horizon Zero Dawn
Yooka-Laylee
God of War
Cars 3: Driven to Win
Lego Star Wars: The Force Awakens
Varatuimpien PS4-pelien lista taas on seuraavanlainen:
Death Stranding
Star Wars Jedi: Fallen Order
Call of Duty: Modern Warfare
Days Gone
Control
Doom Eternal
NHL 20
Need for Speed Heat
Minecraft
Life is Strange 2
Tarkkaa ja kattavaa listausta Konsta Hietasen tekemistä jälkiäänityksistä eli dubbauksista ei valitettavasti löydy verkosta. Hänen elokuvatuotantoaan pystyy tarkastelemaan esimerkiksi Kansallisen audiovisuaalisen instituutin Elonet-palvelussa. Elonet-palvelusta pystyy etsimään tietoa Suomen kansallisfilmografiasta, johon sisällytetään kaikki kotimaiset pitkät elokuvat. Näet Hietasen tekijätiedot Elonet-palvelussa täältä.
Konsta Hietasen radio- ja televisioesiintymisistä voi etsiä tietoa esimerkiksi Radio- ja tv-arkiston Ritva-tietokannasta, johon tallennetaan keskeisten radio- ja tv-kanavien ohjelmia ja niiden tekijätietoja. Konsta Hietasen tekijätiedot Ritva-tietokannassa näet täältä.
Näiden lisäksi voit etsiä tietoa Hietasen...
"Hei Kollega kävi arkiston kortistojen äärellä ja löysi oheiset toisinnot:
Ensimmäisestä löytyi neljä toisintoa: ”Missä nauriit kasvaa puussa taikka maassa” Uskela, 1909. (Varsinais-Suomi) ”(Kaupunkilaisen hienostumista pilkataan:) Ei enää tiär mis nakrik kasva puus vai maas vai katotem pääl.” Yläne, 1914. (Varsinais-Suomi) ”Miss nakrit kasvaa puuss’ vai maass’ vai kattoten pääll’?” Kokkola (Hämeenlinnan alakansakouluseminaari), 1943. (Etelä-Pohjanmaa) ”Miss nauriit kasvaa puuss’ vai maass’ vai kattoiten pääll’ko?” Huittinen (Hämeenlinnan alakansakouluseminaari), 1944. (Satakunta)
Toisesta kaksi: ”Niin kauan kun me elämme täällä, pitää olla paita housujen päällä.” Laukaa, 1938 ”Nii kauvan kuin me eläm tääl pitäkää paita housujen pääl,...
Estonia-laivan haaksirikosta löytyy montakin kirjaa, esimerkiksi Keskikirjastojen verkkokirjastosta (https://keski.finna.fi) yksinkertaisella haulla "onnettomuudet estonia". Jos omassa kirjastossasi ei ole haluamaasi teosta, voit tehdä seutuvarauksen omaan kirjastoosi.
Tässä muutama esimerkki:
Aula, Jorma: Estonia: se uppoaa joka yö
Aula, Jorma: Estonia: taistelu elämästä
Saari, Matti: Estonia
Ellermaa, Einar: Estonian ihmiset
Pihlajamaa, Terttu: Emme voi unohtaa Estoniaa
Kyseinen runo löytyy kokoelmasta Hengitys yössä, 1995 sekä kokoelmasta Seitsemän kirjaa : runot 1978 - 1995.
Runo alkaa sanoilla "Hiljainen kumina syvällä ylläni. Kaukana ylläni".
Suomessa on käytössä alunperin saksalaisen kielialueen tapa merkitä sävelten nimiä. Muita saksalaista tapaa käyttäviä maita ovat Itävalta, Tsekki, Saksa, Tanska, Viro, Unkari, Norja, Puola, Serbia, Slovakia, Slovenia ja Ruotsi (1990-luvulle asti)
Wikipedia: Sävel (https://fi.wikipedia.org/wiki/S%C3%A4vel)
Wikipedia: Ton (https://sv.wikipedia.org/wiki/Ton)
Wikipedia: Musical Note (https://en.wikipedia.org/wiki/Musical_note)
Song for a dark-haired woman on Seppo "Paroni" Paakkunaisen sävellys. Yleisradion kantanauhoilta löytyvä tallenne kappaleesta on sittemmin julkaistu CD-levyllä Radiojazzia. 1, 1969-1974 (Yleisradio, 1989). Sopraanosaksofonisolisti on Juhani Aaltonen. Säestyksestä vastaa Radion tanssiorkesteri Jukka Kortelaisen johdolla; sähköpianoa soittaa Matti Konttinen.http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?kappale=dark-haired&ID=1fed2ce4-5d73-4599-a18a-76e45e778542http://www.fono.fi/Dokumentti.aspx?id=1fed2ce4-5d73-4599-a18a-76e45e778542&culture=fi
Wallvik-nimistää paikkakuntaa emme onnistuneet löytämään, mutta Vallvik-niminen taajama on Ruotsissa, Söderhamnin kunnassa:
https://sv.wikipedia.org/wiki/Vallvik
Myös Suomessa on Vallvik. Se on kylä Mustasaaren (Korsholm) kunnassa:
https://www.mustasaari.fi/koe-ja-nae/liikunta/liikuntapaikat/hiihtoladu…
YLE Areenan ohjelmia saa jakaa sosiaalisessa mediassa silloin, kun siihen on tarjottu erikseen mahdollisuus omalla jakopainikkeellaan.
Lisätietoja Yleisradion sisältöjen tekijänoikeuksista.
Verkkolehtien artikkeleita on sallittua jakaa samanlaisella periaatteella käyttämällä lehtien tarjoamia omia jakopainikkeita tai linkkejä.
Lisätietoja esimerkiksi Uutismedian liiton tekijänoikeussivulta.
Tässä joitakin vinkkejä aikalaisromaaneista:
Maria Jotuni: Arkielämää (1909)
Arvid Järnefelt: Veneh'ojalaiset (1909)
Kianto, Ilmari: Punainen viiva (1909)
Selma Lagerlöf: Jerusalem (1902); Peukaloisen retket villihanhien seurassa (1906-1907)
London, Jack: Erämaan kutsu (1903)
Uudempia, 1900-luvun alkuun sijoittuvia romaaneja:
A. S. Byatt: Lasten kirja
Tracy Chevalier: Pudonneet enkelit
Robert Harris: Upseeri ja vakooja
Pertti Lassila: Kovassa valossa
Märta Tikkanen: Emma ja Uno
Hei,
Aloittelevan kirjailijan ura on usein hankala ja oikeaa tietoa kirjoittamisesta ja kirjojen kustantamisesta voi olla vaikea saada. Suosittelen, että tutustut Suomen kirjailijaliiton sivuihin. Sieltä saa perustietoa ja vinkkejä kirjailijana olemiseen ja kustannussopimusten tekemiseen. Voit olla myös suoraan yhteydessä Suomen kirjailijaliiton työntekijöihin esimerkiksi sähköpostilla ja saada sitä kautta tarkempaa tietoa kirjojen kustantamiseen liittyvissä asioissa.
Sivustolla on muun muassa Suomen Kirjailijaliitto, Suomen tietokirjailijat ja Suomen Kustannusyhdistys yhdessä laatimat hyvät käytännöt ja muistilista kustannussopimusneuvotteluihin. Molemmilla on tarkoitus edistää kirjailijan ja kustantajana välistä sujuvaa...
