Jesper Söder kertoo Expressen-iltapäivälehden haastattelussa syyskuussa 2021 palanneensa Ruotsiin ja siviilielämään vuoden 2017 loppupuolella. Hän on viime vuosina työskennellyt opettajana, henkilökohtaisena avustajana sekä metallinkierrätyksessä. Lisäksi Söder on luennoinut sotakokemuksistaan kertovasta kirjasta När världen tittade bort (Forum 2016). Aiemmin Ruotsin liberaalipuolueeseen kuulunut Söder pyrkii maltillisen kokoomuksen ehdokkaaksi vuoden 2022 valtiopäivävaaleihin.
Lähteet:
Expressen 10.9.2021: https://www.expressen.se/gt/jesper-overlevde-striderna--mot-is-nara-do-…
Runon Joulupukin kadonneet silmälasit on kirjoittanut Arvid Lydecken, joka käytti myös kirjailijanimeä Arvily.
Runo on siis julkaisusta Pieni joululipas : runosatuja lapsille (1936), mutta se on luettavissa myös monista muista jouluruno- ja tarinakokoelmista.
https://finna.fi/
https://lastenkirjainstituutti.fi/
Ehdottaisin Kafkan novellia Muodonmuutos (Muodonmuutos ja Rangaistussiirtolassa, suom Aarno Peromies, Otava 2007), Flann O'Brienin romaania Kolmas konstaapeli (suom. Kristiina Drews, WSOY 1988), Anu Kaajan novellikokoelmaa Muodonmuuttoilmoitus (Teos,2015), Italo Calvinon mainiota romaania Jos talviyönä matkamies (suom. Jorma Kapari, Tammi 2009) sekä brasilialaisen Clarice Lispectorin romaania Passio: rakkaus G.H.:n mukaan (suom. Tarja Härkönen, Teos 2014).
Alvaro Enriguea ja Leonora Carringtonia ei ole suomennettu, mutta englanniksi löytyy molempia Vaski-kirjastojen kokoelmista. Japanilaisen Haruki Murakamin kirjat ovat kaikki surrealistisia ja usein hiukan epämääräisiä, maagista realismia pullollaan. Kirja Komtuurin surma (suom....
Hei,
Pasilan kirjasto säilyttää sanomalehtiä kuluvan kuukauden ja kolme edellistä kuukautta. Näiden lehtien vanhemmat numerot päätyvät paperinkeräykseen. Mikrofilmattuina Pasilan kirjasto säilyttää pysyvästi suurimman osan Helsingissä ilmestyvistä sanomalehdistä.
Helmet / Kaikki
Suomen Kansalliskirjasto on digitoinut kaikki Suomessa vuosina 1771-1929 ilmestyneet sanomalehdet, ja ne ovat vapaasti käytössä digi.kansalliskirjasto.fi(avautuu uuteen välilehteen) -palvelun kautta. Uudemmat sanomalehdet ovat käytettävissä digitoituina kaikissa vapaakappalekirjastoissa.
Sanomalehdet | Kansalliskirjasto
Terve normaalisti nesteitä nauttiva henkilö muodostaa vuorokaudessa virtsaa noin 1–2 litraa. Viidessä päivässä erittyy siis 5-10 litraa. Vastaus löytyi Duodecimin Terveyskirjastosta, josta löytyy hyödyllisiä artikkeleja ihmisen terveyteen liittyen:
Duodecim Terveyskirjasto® - luotettavaa tietoa terveydestä - Terveyskirjasto
Tiheävirtsaisuus (pollakisuria) ja yliaktiivinen virtsarakko - Terveyskirjasto
Veteen liuennut rauta on pelkistyneessä muodossa. Päästessään kosketuksiin ilman kanssa se hapettuu ja saostuu rautahydroksidiksi. Tätä reaktioita voidaan käyttää hyväksi raudan poistamisessa vedestä.
Lisätietoa raudasta kaivovedessä:
Ympäristö.fi: https://www.ymparisto.fi/fi-fi/rakentaminen/rakennushanke/talotekniset_…
Lisätietoa metallien hapettumisesta:
Peda.net: https://peda.net/p/RiikkaKotiranta/k7uo/kemia-79-v1/V/20/mhjp
Wikipedia: https://fi.wikipedia.org/wiki/Hapetus-pelkistysreaktio
Kysymyksesi on tuollaiseen esitettynä sen verran laaja, ettei siihen pysty vastaamaan. Tieteiskirjoissa on erilaisia juonia. Jos sinulla on koulutehtävä, johon sinun tarvitsisi kertoa jonkun tieteiskirjan juoni, sinun kannattaa tehdä haku sanalla tieteiskirjallisuus Kirjasammossa ja valita kirja, lukea se ja sen jälkeen kuvailla juoni. Silloin on helpointa ensin kertoa, mistä kirjasta on kyse, kuka on kirjailija ja sen jälkeen kuvata tapahtumia etenemisjärjestyksessä. Kirjasammosta löytyy sinulle myös hieman apua sisällön kuvaamisessa.
Jos haluat lajittelua ja tietoa tieteiskirjallisuudesta, tutustu Kirjasammon Genre-listaukseen. Siellä on myös yleiskuvaus tieteiskirjallisuudesta. Sivun lopussa on kirjasuosituksia.
Juice puhuu : kootut muistelmat -kirjan ensimmäisessä osassa Runebergin tekstiin tehdyn Sotilaspoika-kappaleen yhteydessä Juice mainitsee kyllä säveltäneensä Runebergia, mutta kääntämistä – tai aikomusta kääntää – hän ei mainitse sanallakaan: "Vänrikki Stoolin tarinoita mä oon sävellelly, melkein kaikki." Muistelusten pohjana olevat haastattelut on toki tehty jo vuosina 1989–90, mutta en onnistunut löytämään viitteitä mahdollisista Runeberg-suomennoksista Juicen myöhempien vaiheidenkaan kirjallisia tuotoksia käsittelevistä lähteistä. Juice puhuu -kirjan perusteella ruotsin kieli ei hänelle erityisen läheistä ollut ("Se oli yks kieli muitten joukossa, semmonen jota mä hyvin harvoin tuun tarviimaan mutta on hyvä syystä tai...
Kirjastot yleensä arvioivat omakustanteet ennen kuin ottavat niitä kokoelmiinsa eli jos tällaista itse tehtyä äänikirjaa haluaa tarjota kirjastoon, sitä pitäisi tarjota kirjastoille suoraan. Ongelmana on äänikirjojen suhteen lainaaminen eli se, miten äänikirjat ja myös e-kirjat saadaan lainattua kirjastonkäyttäjille. Siihen tarvitaan alusta ja siksi kirjastot valikoivat pääosin äänikirjat ja e-kirjat näiden palvelujen tarjoajilta, Ellibsin, ja Kirjavälityksen kautta, joten äänikirjaa kannattaa tarjota heille.
Äänikirjan voi myös lukea ja tallentaa esimerkiksi Youtubeen tai LibriVox-sivustolle. Jälkimmäinen on palvelu, johon voi lukea ääneen tekijänoikeusvapaata kirjallisuutta, mutta voisi kuvittella, että ...
Voisiko kyseessä olla The Adventures of Dawdle the Donkey vuodelta 1996? Siinä aasi etsii uutta kotia ja kissahahmo takertuu leijan naruun ja ajelehtii pois.
Keskustelupalstoja kirjoista löytyy kyllä myös suomeksi. Monet niistä saattavat olla melko satunnaisesti keskustelevia tai keskittyvät johonkin tiettyyn aiheeseen. Esim Googlehaulla hakusanana keskustelupalstat + lukeminen tai keskustelupalstat ja kirjallisuus.
Kirjasampo sivuston keskusteluista kannattaa aloittaa. Kirjasampo tarjoaa myös paljon tietoa kirjoista ja omia suosikkeja voi etsiä vaikkapa kansikuvahaulla. Linkki Kirjasampo.fi
Vilkasta kirjallisuuskeskustelua käydään myös Helmet lukuhaasteen Facebook-ryhmässä. Linkki ryhmään
Goodreads suomi ryhmien keskustelut voivat myös olla kiinnostavia. Samalla näkee myös kiinnostavia kirjalistoja. Linkki sivustolle.
Teoksesta Laula kanssamme: joulu on taas:120 kaikkien aikojen joululaulua (1992) löytyy tämän laulun nuotit. Se löytyy myös Vaski-kirjastosta:
Konsta Jylhän joululaulu
Voit soittaa mihin tahansa Helmet-kirjastoon ja varmistaa, onko vanha korttisi vielä voimassa vai onko se jo poistettu rekisteristä. Rekisteristä poistetaan sellaiset kortit ja asiakastiedot, joita ei ole käytetty kolmeen vuoteen ja joihin ei liity selvittämättömiä asioita, esimerkiksi maksamattomia maksuja. Varaudu kertomaan puhelimessa kirjastokorttisi numero. Näin on todennäköisesti sinulle tapahtunut. Kirjastojen puhelinnumerot löydät Helmet.fi-sivustolta kirjastojen yhteystiedoista.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Uutta Helmet-kirjastokorttia ei voi saada käymättä kirjastossa. Voit tehdä esirekisteröinnin etukäteen, kuten olet ilmeisesti tehnyt, mutta kortin saa vain kirjastossa esittämällä henkilöllisyystodistuksen....
Löydät Helmet-kirjastojen saksankieliset helppolukuiset kirjat, kun kirjoitat hakukenttää sanat "helppolukuiset kirjat" ja rajaat hakutulosta tämän jälkeen tulossivun vasemmassa laidassa olevilla rajoittimilla saksan kieleen ja aikuisten kokoelmaan. Kirjoja on nelisenkymmentä.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Mäntymetsille ominaisen tuoksun aiheuttaa männyn pihka. Mänty erittää runsaasti pihkaa, ja havupuilla pihkan juokseminen lisääntyy sitä mukaa kuin puun runko lämpenee, mikä selittää sen, että tuoksu on voimakkaimmillaan lämpiminä kesäkuukausina.Kirjallisuutta: Elämän puu Harri Metsälä, PihkaHarri Metsälä, Puukansa Puut puhuvat Vuosilusto 12 : suomalainen metsäsuhde
Teoksessa Ylioppilasaineita 1976 on näyteaineita kevään 1976 aineista. Sisällysluettelona on aiheiden otsikoita. En pysty takaamaan, että se on täydellinen lista, mutta varsin useita erilaisia otsikoita siitä löytyy. Lohjalla ei ole kirjaa, mutta Hyvinkään kollega ystävällisesti skannasi sisällysluettelon tänne. Saat se sähköpostiisi.Jos haluat lukea aineet, voit tulla kirjastoon kaukolainaamaan sen. Kaukolainaustoiminta on maksullista.
"Hiekkakellon muodostaa kaksi ohuen kaulan yhdistämää, sipulinmuotoista lasiastiaa, joista ylemmässä on sopiva määrä hyvin ohutta hiekkaa, niin että kuluu määrätty aika sen vuotamiseen toiseen alempaan." (Suomen kelloseppä, 6/1930)Joissain kirkoissa saarnastuolien yhteydessä olleita tiimalaseja oli vain yksi, joissain kaksi, kolme tai neljäkin. Jos laseja oli enemmän kuin yksi, ne osoittivat eri pituista aikaa: "Saarnastuolilla on -- nuo ennen yleisesti käytännössä olleet tunnin, 1/2 tunnin ja 1/4 tunnin aikaa osoittavat tiimalasit." (Messukylän pitäjä ja sen kirkko. –Tampereen Uutiset, 23.6.1893) – " -- omassa telineessä olivat tiimalasit 4 kappaletta, joista yksi valutti hiekkansa 15 minuutissa, toinen puolessa tunnissa, kolmas 45...
Laululyriikka on oma kirjoittamisen lajinsa, jolla on omat vapautensa. Heikki Salo käsittelee sen ominaisuuksia kirjassaan ”Kahlekuningaslaji : laululyriikan käsikirja” (Like, useita painoksia, esim. 6. täydennetty painos 2014).Laululyriikka yksinään on puolivalmis tuote ilman musiikkia. Laululyriikka kirjoitetaan ensisijaisesti kuultavaksi. Salo tarkastelee musiikin ja tekstin yhteyksiä, esimerkiksi vokaalien ja konsonanttien soivuutta. On tärkeää, millaiseen konsonanttiin tavut päättyvät. Konsonantit d, k, p ja t ovat huonosti soivia. Tämä voi olla yksi selitys sanoittajien valinnoille.
Tarkistin omasta espoolaisen kansakoulun kevättodistuksesta 1973. Syksyllä koulut alkoivat 20.8. Koulut tuntuvat muutenkin alkaneen elokuun lopussa 20.-23.8. Ehkäpä sääntönä elokuun toiseksi viimeinen maanantai? Linkki Päivyri.fi
Paikallisaika, eli keskiaurinkoaika, määräytyy paikan pituusasteen ja sen mukaan, milloin aurinko on korkeimmillaan kyseisessä paikassa. Yleisesti ottaen paikallisaika on se hetki, jolloin kello on kaksitoista päivällä ja aurinko on korkeimmillaan.Ensimmäinen askel on selvittää paikan pituusaste. Esimerkiksi Helsingin pituusaste on noin 24°57’ itäistä pituutta ja Turun noin 22°16’ itäistä pituutta.Aikaeron laskeminen toimii näin:Ensiksi on määritettävä, kuinka kauan yksi pituusaste vastaa ajassa. Maapallo pyörii 360 astetta 24 tunnissa, eli 15 astetta tunnissa (360 astetta / 24 tuntia). Koska tunnissa on 60 minuuttia, jokainen pituusaste vastaa 4 minuuttia ajassa (60 minuuttia / 15 astetta).Tämä tarkoittaa, että kun siirrytään yhden...
