Kyseinen runo on avausrunona Lassi Nummen kokoelmassa Kaksoiskuva (Otava 1982). Se sisältää vain nuo kaksi säettä, paitsi että siinä liekki hulmahtaa eikä leimahda. Runolla ei ole erillistä nimeä, hakemistossa nimenä on alkusanat eli Tulppaanin liekki.
Yrjö Kilpisen teosluettelosta ei löydy täsmälleen "Iltalaulu"-nimistä sävellystä, joten aivan varmasti en pysty selvittämään, mistä laulusta on kysymys, tuskin kuitenkaan "Illalla"-laulusta, sillä se ei ole harras ja on vaikea kuvitella sitä laulettavan yhteislauluna. Yrjö Kilpisen laajasta laulutuotannosta löytyy kuitenkin useita lauluja, joiden nimessä on sana ilta. (Pdf-muotoisesta teosluettelosta voit etsiä ne Etsi-toiminnolla.) Luettelosta löytyy esim. Einari Vuorelan runoihin sävelletyt "Kulkurin polska", josta käytetään myös nimeä "Kulkurin iltalaulu", ja "Odottava", josta käytetään myös nimeä "Iltalaulu".
Teosluettelossa mainitaan myös opusnumeroton yhteislaulu "Iltavirsi", josta käytetään myös alkusanojen mukaista...
Fono.fi-tietokanta sisältää tiedot Yle Arkiston kokoelmiin hankituista musiikkiäänitteistä ja tietokannan tiedot ovat Yleisradion tuottamia. Jos tiedoissa on korjattavaa, voit antaa palautetta Yleisradiolle: https://asiakaspalvelu.yle.fi/s/?language=fi .
Yleisradio ei hanki kaikkia kotimaisia äänitteitä, vaan tämä tehtävä kuuluu Kansalliskirjastolle, jonka Viola-tietokantaan on tallennettu tiedot kotimaisista äänitteistä vuodesta 1901 ja nuoteista vuodesta 1977.
Yleisradion Fono-tietokanta fono.fi: http://www.fono.fi/
Fono.fi:n esittely: http://www.fono.fi/Esittely.aspx?
Kansalliskirjaston kansallisbibliografiapalvelut: https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut#kansallisbibliografiapalvelut
Kysymykseen on vastattu Kysy kirjastonhoitajalta palvelussa vuonna 2018 seuraavasti:
Osa kirjastojen asiakkaista on allergisia koirille. Siksi Helsingin kaupunginkirjasto on pyrkinyt takaamaan, että osassa kirjastoista voi asioida ilman pelkoa allergisista reaktioista. Kirjastot on valittu siten, että niitä olisi tasapuolisesti ympäri kaupunkia. Apulaisoikeusasiamies on osoitteesta https://www.oikeusasiamies.fi/fi/ratkaisut/-/eoar/4595/2015 löytyvässä ratkaisussaan pitänyt menettelyä ”toisaalta allergisten asiakkaiden oikeuksien ja toisaalta myös asiakkaiden koirien läsnäolon suhteen riittävinä ja oikeasuhtaisina”.
Kirjasto joutuu tässä – niin kuin monissa muissakin asioissa – tasapainottelemaan kahden asiakasryhmän toisistaan...
Kyseinen ötökkä on todennäköisesti sarvikuonokas, joka kuuluu Euroopan kookkaimpiin kovakuoriaisiin. Aikuinen kuoriainen on noin 30–50 mm pitkä.
Lisätietoa:
Wikipedia
Ötökkätieto
1. Ensin on selvitettävä, onko nuotti tekijänoikeuden suojaama vai ei. Nuotin harvinaisuudella ei ole tekijänoikeudellisesti merkitystä, ainoastaan sen sisältämän musiikin säveltäjien ja sanoittajien kuolinvuosilla. Jos näiden henkilöiden - kaikkien - kuolemasta on kulunut 70 vuotta, kirjastossa voidaan vapaasti kopioida nuotti ja lähettää se paperimuodossa tai digitaalisena skannauksena asiakkaalle.
2. Jos nuottien sisältämä musiikki ei ole tekijänoikeudellisesti vapaata (ks. edellä), kirjastolla ei ole edes asiakkaan pyynnöstä oikeutta tehdä kopiota ja toimittaa sitä asiakkaalle. Syynä on tekijänoikeuslain 12§, joka sallii meidän tehdä valokopioita asiakkaan toimeksiannosta melkein kaikesta muusta, mutta ei sävellys- ja elokuvateoksista...
Mahdollisuudet päästä työllistetyksi tai oppisopimukseen Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastoon ovat valitettavasti hyvin pienet. Työllistetyksi päästäksesi ensiaskel on ottaa yhteyttä Helsingin työ- ja elinkeinotoimistoon: http://www.mol.fi/toimistot/helsinki/
Maanpuolustuskorkeakoulun kirjaston yleisistä rekrytointiasioista vastaa kirjastonjohtaja Tiina Järvinen, puh. 0299 530 170, e-mail. tiina.jarvinen [at] mil.fi .
Det har inte hittats en dikt som börjar exakt så. Kunde den vara nogåndera av de här:
- Artur Lundkvist, Emigranter. Den börjar: ”De kom från karga bygder…” (diktsamlingen Vit man, 1932
- J. L. Runeberg, Högt bland Saarijärvis moar börjar ” Högt bland Saarijärvis moar bodde
bonden Paavo på ett frostigt hemman,…” (Dikter, 1830):
http://runeberg.org/runeberg/0_15_25.html
Kirjastojen koneille ei voi ladata erillisiä ohjelmia. Jotkut "tee kirja omista valokuvista" -palvelut toimivat kuitenkin selainohjelmina. Niiden käyttö kirjastossa on mahdollista.
Oculus Rift -virtuaalilaseja sai kokeilla Pasilan kirjastossa viime vuoden syksyllä Pelikulma-tapahtuman ajan. Sen jälkeen niitä on voinut käyttää joidenkin kirjastojen tapahtumien yhteydessä. Seuraavat tapahtumat ovat Jakomäen kirjastossa (kirjaston avajaiset) la 4.10. klo 12-16: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Jakomaen_kirjasto/Tapa… ja Pukinmäen kirjastossa pe 17.10. klo 14-16.
Jorma Mattssonin ja Yrjö Teeriahon artikkeli Vuotson sodanaikaisen saksalaiskartan entisöinti sisältää kuvan v. 1944 tehdystä saksalaisesta kartasta Rieston soista 1:100 000. Alue on nykyisin lähes kokonaan Lokan tekojärven alla. Sitä ei liene merkitty karttaan.
http://www.maankaytto.fi/arkisto/mk409/mk409_1315_mattsson.pdf
Artikkeli perustuu seuraavaan Maanmittauslehden artikkeliin
Pillewizer Wolfgang & F.Rudolf Jung 1953. Eräs kartoitustyö Pohjois-Suomessa. Maanmittaus 1952: 3–4. 128–137 + liitekartta 1:100 000 Rieston suot
Sotilaskartoitusta käsittelevät myös
Suomen sotilaskartoitus / Jyri Paulaharju. 1983 (saksalaisten kartoitukset s. 84–88)
Sotilaat kartoittavat : Suomen sotilaskartoituksen historia Jyri Paulaharju 1997
Vantaa hankkii muovinsa suoraan tuottajalta eli Pelloplast Oy:ltä. Yhteyshenkilö siellä on Ellamari Lassila (ellamari.lassila@pelloplast.fi). Jollain muulla kirjastolla voi olla muita kanavia, mutta täältä sitä ainakin saa - tosin vain melko isoina rullina eli muutaman kirjan päälle ei kannata sieltä lähteä tilaamaan.
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
Jos korttia ei käytetä useampaan vuoteen, se poistetaan kirjaston rekisteristä. Ilmeisesti sinulle on käynyt näin.
Asia saadaan kuntoon missä tahansa HelMet-kirjastossa. Tule käymään kuvallisen henkilöllisyystodistuksen kanssa.
Tervetuloa takaisin kirjaston asiakkaaksi!
Valitettavasti tällaista jakelupalvelua ei ole olemassa, mikään taho ei rupea postittamaan 200 kappaletta omalla kustannuksellaan ilman painavaa syytä. Myymätön varasto ei sinänsä riitä perusteeksi. Joskus takavuosina BTJ Kirjastopalvelu saattoi ottaa jonkin lahjoituksen mukaan kirjastoille meneviin kirjalähetyksiinsä, mutta vähän epäilen, ettei tällainen anteliaisuus ole enää voimassa. Asiaa voi kuitenkin tiedustella sähköpostitse osoitteesta asiakaspalvelu@btj.fi.
Kirjastot ottavat vastaan lahjoituksia, mutta pidättävät itsellään oikeuden päättää, mitä sijoitetaan kokoelmaaan, mitä ei. Kirjastoilla ei siis ole velvollisuutta ottaa kokoelmaan lahjoitettua materiaalia.
Heikki Poroila
Uusi kirjastolaki sanoo yleisten kirjastojen henkilökunnan pätevyysvaatimuksista:
http://valtioneuvosto.fi/paatokset/paatos?decisionId=0900908f8050b29d
17 §
Osaaminen ja johtaminen
Yleisellä kirjastolla tulee olla riittävä määrä kirjasto- ja informaatioalan koulutusta saanutta ja muuta henkilöstöä. Asiantuntijatehtävässä toimivalta edellytetään soveltuvaa korkeakoulututkintoa,jollei tehtävän luonteesta muuta johdu. Kunnan kirjastolaitosta johtavalta vaaditaan virkaan tai tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto,johtamistaito ja hyvä perehtyneisyys kirjastojen tehtäviin ja toimintaan.
Parhaiten löydät tietoa kirjastoalan koulutuksesta Opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilta:http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoalan_koulutus/?...
Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan Søren Ulrik Thomsenilta ei ole suomennettu yhtään kokonaista teosta.
Lahden runotietokannasta löytyy tieto, että Thomsenilta on suomennettu ainakin yksi runo, joka on suomeksi saanut otsikon "Olen niin kyllästynyt rockmusiikkiin". Runon on suomentanut Senta Terässalmi ja se on luettavissa antologiasta "80-90 : pohjoismainen antologia" (Laatusana, 1990). Runo on teoksesta Nye digte (1987), mutta runon alkukielistä nimeä ei tietokannassa mainita.
https://finna.fi
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
http://www.litteratursiden.dk/forfattere/soeren-ulrik-thomsen
https://finna.fi/
Herttoniemen kirjasto ja nuorisotalo sekä Herttoniemenrannan nuorisotalo ovat saamassa uudet tilat Herttoniemen metroaseman läheisyyteen valmistuvasta lähipalvelukeskus Hertsistä. Uusiin tiloihin siirrytään niiden valmistuttua, arviolta syksyllä 2019. Siihen asti kirjasto toimii nykyisissä tiloissaan.
Lähteet:
https://dev.hel.fi/paatokset/asia/hel-2015-009664/ryja-2017-1/
http://kettutie.munstadi.fi/2017/02/24/tiedote-nuta-kirjasto-saavat-uud…