Äestyksessä maata pehmennetään ja hienonnetaan traktorin perässä vedettävällä äkeellä. Äkeessä on terävät piikit tai "kynsillä" varustetut pyörivät levyt, jotka rikkovat maan pinnan ja kääntävät maata. Äes ei käännä maata yhtä syvältä kuin kyntöaura. Äkeitä on useita eri tyyppejä. Äestyksellä pyritään tekemään maata kuohkeammaksi ja tasaisemmaksi kynnön jäljiltä, poistamaan rikkaruohoja tai luomaan matalia vakoja, joihin puiden taimia voidaan istuttaa. Lähteet:Äes – WikipediaMAAN MUOKKAUS JA KYLVÖTunnetko jo maanmuokkaus-menetelmät? - Stora Enso Metsä
Tähän kysymykseen on vaikea vastata, koska tempomerkintänä adagio on yleisnimi. Pitäisi vähintään tietää, mille instrumentille/instrumenteille ko. teosta haetaan. Adagio-osa voi myös
olla jonkin laajemman sävellyskokonaisuuden osa.
Olisiko kuitenkin kyseessä Albinonin Adagio g-mollissa? Siitä löytyy kyllä sovituksia useissa kokoelmissa ja yksittäisinäkin nuotteina.
Hei!
Itä-Karjalan pakolaisista säilytetään tietoja Valtion pakolaisavustuskeskuksessa. Tieto löytyi kirjoittamalla Google-hakuun Itä-Karjalan pakolaiset. Yhtenä vastauksena tuli Valtion pakolaisavustuskeskus - Portti. Tältä sivulta pääsee myös laajempaan arkistolaitoksen sivuun.
Jos tarkoitat kirjastokorttiin liitettyä nelinumeroista PIN-koodia, sen uusiminen edellyttää jossain HelMet-järjestelmän kirjastossa asioimista henkilöllisyyden todistavan asiakirjan kanssa. Kirjastossa voidaan poistaa vanha PIN-koodi, minkä jälkeen asiakas tekee uuden. Kirjastossa ei tiedetä asiakkaan PIN-koodia, se voidaan vain lisätä ja poistaa.
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
Hei!
Vaikea sanoa, mikä ongelma levyn hakemisessa oli, sillä kokeilin kyseisen levyn hakemista sekä HelMet-haulla (http://haku.helmet.fi/iii/encore/?lang=fin) että ns. perinteisellä HelMet-haulla (http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin/), ja se löytyi ongelmitta molemmilla hakujärjestelmillä. Tässä linkit hakutuloksiin:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1921391__Sbeatles%20in%20m…
http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin?/Xbeatles+in+mono&searchscope=0…
Paketti on siis lainattavissa ja varattavissa.
Kirjastoille tarjotaan hyvin paljon monenlaista aineistoa. Kaikista tarjolla olevista aineistoista kirjastot pystyvät ottamaan kokoelmiinsa vain hyvin pienen osan. HelMet-kirjastot eli Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kirjastot valitsevat aineistot kukin omien kriteeriensä mukaisesti. Voit esittää hankintaehdotuksen haluamallesi kirjastolle HelMetistä löytyvällä lomakkeella: http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Hankintaehdotus .
Raisiosta vastattiin, että kirjastossa on kottikärry johon on kerätty kirjaston kokoelmista poistettuja kirjoja vapaasti vietäväksi. Kottikärryyn voi myös tuoda omia kirjojaan ns. vaihtoon.
Bengt Pohjasen "Jokos lorut lapoit lophuun": neljä laulua Kalevalasta meänkielelä (Barents Publisher, 2007) löytyy useista Suomen kirjastoista, myös oman alueenne kirjastokimpan kokoelmista. Voitte siis tilata sen lähikirjastoonne lainattavaksi.
Mikäli korttiinne on liitetty pin-koodi, voitte tehdä varauksen verkossa. Muussa tapauksessa voitte tehdä varauksen kirjastossa käydessänne.
Viimeisin Kouvolan pääkirjastossa oleva Soundi on 6/2018. Viimeistä numeroa ei lainata kotiin mutta on luettavissa kirjastossa ja lainattavissa kunhan seuraava numero ilmestyy. Toki tämänkin lehden voi varata jo nyt.
Teidän tulee käydä jossain kirjastossa, jolloin asiakastietonne päivitetään. Me emme saa tietoa osoitteen, puhelinumeron tai sähköpostiosoitteen muutoksista muuten.
Joitakin Pariisinleivosten reseptejä löytyy. Lieneekö oikea leivonnainen, ei aivan vastaa kuvaustasi. Alla linkit ohjeisiin:
https://kotiliesi.fi/resepti/pariisinleivokset/
https://www.dansukker.fi/fi/resepteja/pariisinleivokset.aspx
Ainakin Koivulan leipomo näyttää valmistavan ja myyvän sitä:
https://www.foodie.fi/entry/koivulan-pariisinleivos-140g-2kpl/6436700007027
Välitimme kysymyksesi edelleen, kirjastoammattilaisten valtakunnalliselle sähköpostilistalle, jos joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi kyseisen runon! Ilmoitamme mikäli vain saamme sieltä vastauksen! Vai muistaisikohan joku lukijoistamme kyseistä runoa?
Lehdessä Länsi-Suomi tiistai 29.8.1944 s.2.: "Muistokiven paljastus Rauman hautausmaalla viime sunnuntaina. Rauman Sos.dem. Työv.yhd. on hankkinut v. 1918 tapausten yhteydessä surmansa saaneiden haudalle muistokiven, jonka paljastustilaisuus pidettiin viime sunnuntaina. Yleisöä tilaisuudessa oli n. kolmisensataa henkilöä. ---" Tilaisuus pidettiin siis sunnuntaina 27.8.1944
Kaarlo Reunasen veistämän muistomerkin viereen liitettiin nimipaasi, joka paljastettiin syyskuussa 1972 ja jossa on 147 sisällissodassa ja vankileireillä menehtyneen raumalaisen nimet. (Heino, Ulla: Rauma: Idylliä ja tehokkuutta 1875-2000, 2002, s.274)
Säkeet kuuluvat P. Mustapään (Martti Haavio) runoon Jäähyväiset Arkadialle vuonna 1945 ilmestyneestä samannimisestä kokoelmasta. Ensimmäinen ja toinen säkeistö ovat väärässä järjestyksessä, joitain yksittäisiä säkeitä puuttuu ja pari sanamuotoa poikkeaa hieman Mustapään alkuperäisestä tekstistä, mutta lähes kokonaisuudessaan ja lähes sellaisenaan runo tässä on.
Kirjasarja on Anne Leinosen ja Eija Lappalaisen Routasisarukset.
Routasisarukset. WSOY 2011
Hiekkasotilaat. WSOY 2012
Konejumalat. WSOY 2013
2300-luvulle sijoittuvassa kirjasarjassa päähenkilö Utulla on kyky ymmärtää muinaisia koneita. Hän lähtee etsimään Marras-nimistä veljeään, joka on paennut suojatusta kotilaaksosta dystooppiseen Eurooppaan.
Kysymykseen on vastattu Kysy kirjastonhoitajalta palvelussa vuonna 2018 seuraavasti:
Osa kirjastojen asiakkaista on allergisia koirille. Siksi Helsingin kaupunginkirjasto on pyrkinyt takaamaan, että osassa kirjastoista voi asioida ilman pelkoa allergisista reaktioista. Kirjastot on valittu siten, että niitä olisi tasapuolisesti ympäri kaupunkia. Apulaisoikeusasiamies on osoitteesta https://www.oikeusasiamies.fi/fi/ratkaisut/-/eoar/4595/2015 löytyvässä ratkaisussaan pitänyt menettelyä ”toisaalta allergisten asiakkaiden oikeuksien ja toisaalta myös asiakkaiden koirien läsnäolon suhteen riittävinä ja oikeasuhtaisina”.
Kirjasto joutuu tässä – niin kuin monissa muissakin asioissa – tasapainottelemaan kahden asiakasryhmän toisistaan...
Kirjaa Pipa päässä olisi nyt paikalla esim. Pääkirjastossa, Rikhardinkadulla ym. Muut kirjastot näet aineistohaulla osoitteesta: http://www.lib.hel.fi/plussa
Soittamalla voit varata kirjan itsellesi.
Maarit ja Maaret ovat peräisin Margareta-nimestä. Nimi tulee persian kielestä kreikan välityksellä ja merkitsee helmeä. Nimeä Riku on käytetty lyhennelmänä useista nimistä esim. Fredrikistä, Rikhardista ja Ristosta. Alkuaan se on merkinnyt mahtavaa ja lujaa, mutta "kovaa hallitsijaa".
Nimi Osku on kutsumamuoto Oskarista tai Osmosta. Jälkimmäinen nimi merkitsee Kalevalassa nuorta miestä. Oskari-nimi on alunperin lähtöisin nimestä Osgar. Tämä muinaisenglantilainen nimi merkitsee suomeksi "Jumalan keihästä".
Nämä tiedot löytyvät seuraavista Pentti Lempiäisen nimikirjoista: Nimipäiväsanat ja Suuri etunimikirja. Lisätietoa löytyy muista nimikirjoista, joita on kirjoittanut mm. Kustaa Vilkuna.
