Lienee kysymys laulusta Sieniset
Tääll' on herra Sieninen tuolta vaaran takaa.
Vast' on vieras eilinen hattuherra vakaa.
Hattu kellan kirjava, hälle sangen sopiva.
Niin hän herra Sieninen sieltä vaaran takaa.
Tääll' on rouva Sieninen keltahamosessaan.
Hän on pyöree, pikkuinen, päivä katsehessaan.
Aina häärii kiireissään, tuskin lepää yölläkään.
Sievä rouva Sieninen keltahamosessaan.
Tääll' on lapset Sieniset, veitikkaiset somat.
Sienimyssyt keltaiset kullakin on omat.
Onnellisna huorivät, leikeissänsä pyörivät
nämä lapset Sieniset, veitikkaiset somat.
Pienet Sienilapsoset niittyvillaa kantaa.
Siitä sukat pakkaseen äiti kutoo, antaa.
Isä hakkaa halkoja, äiti poimii marjoja.
Pienet Sienilapsoset niittyvillaa kantaa.
Pöllömuorin koulua...
Toivo Honkosen säveltämä ja sanoittama "Seitsemänkymppisen humppa" sisältyy nuottiin Honkonen, Toivo: "Toivo Honkosen uusia pelimanni-säveliä", osaan 15. Nuotissa on laulun melodianuotinnos, sointumerkit ja sanat. Nuotti on Toivo Honkosen omakustanne noin vuodelta 1997 ja lainattavissa Tampereen kaupunginkirjastosta.
Teknillisen korkeakoulun kirjaston TEPA- termipankki sisältää rakennusalankin sanastoa viidellä kielellä. www.tsk.fi/tepa
Lisää tekniikan sanastoa löytyy termisanastosta osoitteesta www.cs.tut.fi. luokasta 6, johon sisältyy rakennustekniikka.
"Ihmisen lähtö on kuin laiva, jolle satamassa vilkutetaan kyynelsilmin: tuolla se menee. Vastarannalla odottaja ilahtuu ja vilkuttaa: tuoltahan se jo tulee."
Sitaatti on mainittu Heikki Tervosen kirjassa Martti Lindqvist - Matkalaukkueetikko. Kirjapaja 2005.
Nyrkkisääntönä irronneita sivuja ei kannata teipata vaan liimata. Teippiä kannattaa käyttää vain silloin, kun sivu on revennyt. Meillä kirjastossa tulee koko ajan kirjoja, joiden sivut ovat irronneet ja joita joku asiakas on hyvässä tahdossa teipannut. Teippi ei kuitenkaan kestä, ja teipin irrottaminen sivuista liimaamista varten on usein aikamoista tuskaa.
Yksittäiset tai muutamat irronneet sivut kannattaa liimata kirjaan käyttämällä jotakin sopivaa liimaa. Niitä kannattaa katsoa esimerkiksi tavarataloista tai askartelutarvikkeita myyvistä kaupoista. Käytän itse kirjaston kirjojen korjaamisessa RX Original -liimaa, jota saa Clas Ohlsonilta. Se on kätevässä pullossa, josta sitä on helppo annostella liimattavaan kohtaan, joskin liima on...
Seth (tai Set) on Vanhassa testamentissa Aatamin ja Eevan neljäs poika. Nimen heprealainen muoto Schet tulee verbistä schat: asettaa, suoda, korvata.
Seth-nimi esiintyy myös egyptiläisessä mytologiassa, jossa Seth on kuolleiden valtakunnan jumalan Osiriksen veli ja vihollinen. Ylä-Egyptissä Seth oli myrskyn jumala ja kaiken pahan ruumiillistuma.
Seth-nimi on ollut Suomen almanakassa vuosina 1705-1889, Set 1890-1928. Nimi on esiintynyt myös muodossa Seet. Kristikunnan kalentereissa nimi viittaa raamatulliseen esikuvaan.
(Lähteet: Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja WSOY 2001, Cotterel, Arthur: Maailman myytit ja tarut WSOY 1996)
Entisiä par avion -merkkejä, joilla kirjelähetys ohjattiin toimitettavaksi lentopostina, ei enää ole käytössä. Nykyisin niiden tilalla on merkki, jossa lukee "priority". Tällaisella tarralla merkitty kirje toimitetaan nopeammin, lentopostina, ja se on kalliimpi kuin kirje, jossa ei merkkiä ole. Nykyisin on käytössä myös economy-lähetys, joka toimitetaan pintateitse ja on siis hitaampi ja halvempi.
Mikäli kuoressa ei ole mitään merkintää, posti toimittaa lähetyksen sen mukaan, minkä arvosta kuoreen on kiinnitetty merkkejä. Tämä hidastaa toimitusta, sillä tällöin postin pitää selvittää, toimitetaanko lähetys priority- vai economy-lähetyksenä.
Postista saatavat priority- ja economy-merkit voi korvata kirjoittamalla itse kuoreen, kumman...
Entinen sana on yleinen sananparsissa jonkun nimeltä mainitsemattoman henkilön attribuuttina, tarkoittaa samaa kuin eräs, muuan.
Lähde: Suomen murteiden sanakirja II. s.75
Katsoin netistä ja sen mukaan Mannerheimin lastensuojeluyhdistykset vuokraavat turvaistuimia. Kannattaa kysyä Oulun paikallisyhdistykseltä http://www3.mll.fi/paikallisyhdistysten_sivut/?PNUM=30317&num=66719&tit… .
Samoin If-vakuutusyhtiöllä näyttäisi olevan turvaistuimia vuokrattavana, mutta vain omille asiakkaille http://www.if.fi/web/fi/henkiloasiakkaat/NeuvotjaVinkit/IfTurvaistuin/P… .
Myös jotkut lastentarvikeliikkeet vuokraavat istuimia. Esimerkiksi Anton & Ninan -liikkeen kotisivuilla oli maininta vuokrauksesta http://www.antonnina.com/FI/lastentarvikkeet.html
Loton virallinen alkamisvuosi Suomessa on 1971, vaikka ensimmäisen lottokierroksen myynti alkoikin jo 11.12.1970.
Lottokuponkien tarkastus tapahtui alusta alkaen koneellisesti. Itse asiassa lottoa ei olisi voitu aloittaa ilman Veikkauksen siirtymistä manuaalisesta koneelliseen kuponkitarkastukseen 1960-luvulla. Loton myötä kasvavaa kuponkimäärää ei millään olisi ehditty tarkastaa viikoittain.
Automaattisen tietojenkäsittelyn aloitusvuodeksi voidaan nimetä vuosi 1963 siinä mielessä, että silloin otettiin käyttöön ICL-merkkiset reikäkorttikoneet. 1967 tulivat optiset lukijat voittojen etsintään ja vuonna 1969 Gamma 10-merkkinen tietokone.
1960-luvun lopulla yksi kupongintarkastuskone pystyi käsittelemään noin 36 000 veikkauskuponkia tunnissa...
Kirjastot ottavat vastaan kirjalahjoituksia valikoiden. Asiaa kannattaa kysyä ensin kustakin kirjastosta. Keskustakirjasto Oodi ei ota vastaan aineistolahjoituksia lainkaan. Osassa kirjastoja on kirjakierrätyspisteitä, joihin voi tuoda pieniä määriä kerrallaan.
Suomen Punaisen Ristin Kontti ottaa vastaan kirjalahjoituksia, samoin kierrätyskeskukset.
SPR:n Kontti
https://sprkontti.fi/lahjoita
Kierrätyskeskukset
https://www.kierratyskeskus.fi/lahjoita_tavaraa
Kirjalahjoitukset kirjastoon
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__aineist…
Kirjastojen kirjakierrätyspisteet löytyvät täältä
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Heljä on Helenan suomalainen muunnos, eli nimen taustalta löytyy merkitys ”loistava”. Toisaalta Heljää voidaan pitää myös itsenäisenä nimenä, sillä yleiskielessä heljä merkitsee ”heleää”. Almanakkaan Heljä tuli vuonna 1950.
Toisin kuin monet muut Helenasta saadut naisennimet, Heljä ei ole koskaan saavuttanut kovin suurta suosiota. Viime vuosisadalla sen sai parituhatta suomalaista ja eniten sitä annettiin vuosisadan puolivälissä. 2000-luvun alussa Heljä oli harvinainen nimivalinta.
Saarikalle: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön. 2007.
Kuormaajan kaltaiset koneet luokitellaan ajoneuvolain (1090/2002) 15 §:ssä moottorityökoneiksi. Traktorit ovat laissa oma ajoneuvoluokkansa. Sekä traktoreita että moottorityökoneita (max 60 km/h) saa ajaa traktorikortilla (T-kortti). Traktorin voi varustelulla muuttaa moottorityökoneeksi.
Lähteet ja lisätietoa:
Ajoneuvolaki: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20021090#L2P15
https://ajokortti-info.fi/perustietoa-ajokortista/ajoneuvot-joita-saan-ajaa
https://www.traficom.fi/fi/liikenne/tieliikenne/traktori-varusteltuna-moottorityokoneeksi
Lottamatrikkeleita on ilmestynyt useitakin. Suomen yliopistokirjastojen yhteistietokanta Lindasta löytyi 108 nimekettä. Hain nk. laajennettuna hakuna käyttäen asiasanoja "lotat" ja "matrikkelit". Kirjoja ei välttämättä ole saatavilla pääkaupunkiseudulla, mutta niitä voi pyytää kaukolainaksi muista Suomen kirjastoista. Kaukopalvelumaksu on 4 €/ kirja. Linda-tietokantaa et valitettavasti pääse selaamaan omalta koneeltasi, mutta se on käytettävissä pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen asiakastyöasemilla.
Helmet-aineistotietokannasta löytyvät seuraavat neljä matrikkelia, joissa on tiedoja myös lotista:
"Lotta Svärd : Etelä-Suomi"/ toim. Taito Seila. Hki : Aikakirja, 1973. ISBN 951-9098-03-8
"Jalkaväkirykmentti 56 : 1941-1944" / Kaino Tuokko...
Hei,
Vastasyntyneen poikalapsen elinajanodote (elinaikaodote, jäljellä oleva elinaika) oli vuonna 2009 76,5 vuotta (ennakkotieto) ja tyttölapsen 83,2 vuotta (ennakkotieto).
Vastasyntyneiden elinajanodote 1751 - 2009 löytyy Tilastokeskuksen StatFin-tietokannasta http://pxweb2.stat.fi/database/StatFin/vrm/kuol/kuol_fi.asp
Tämän palvelun arkistossa http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx on joitain nukkekotikirjoihin liittyviä vastauksia, mutta ei sieltä löytynyt tietoa siitä että Suomessa olisi jossain nukkekotikirjoihin erikoistunut kirjasto.
Näkyyhän noita olevan - paljonkin - mm. Lahden, Tampereen ja Oulun kirjastoissa, sen voi itse tarkistaa alla olevia linkkejä seuraamalla.
Tässä ensin linkki nukkekotiwikiin, jos haluat katsoa mitä kirjoja aiheesta on mainittu siellä:
http://nukkekoti.pbwiki.com/kirjat
Frank-monihaun Ammattikorkeakouluhaun tulos (linkki):
http://monihaku.kirjastot.fi/frank/frankcgi.py?view=Ammattikorkeakouluk…
Maakuntakirjastohaun tulos täällä:
http://monihaku.kirjastot.fi/frank/frankcgi.py?view=Maakuntakirjastot&a…...
Kalevalasta löytyy onneksi suorasanaisia versioita, esimekiksi nämä:
Nieminen, Kai: Kalevala 1999. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1999.
Pertti Rajala on kirjoittanut Kalevalan selkokielelle (BTJ Kirjastopalvelu, 2.p. 2008).
Myös Martti Haavio on tehnyt Kalevalasta suorasanaisen version Kalevalan tarinat (WSOY 2.p. 1985)
Kirsti Mäkisen versio Kalevalasta: Suomen lasten Kalevala (Otava, 6.p. 2003).
Kalevala nykysuomeksi / [muokannut] Aulis Rintala. Pilot-kustannus, 2006
Hauska kuulla, että olet tyytyväinen palveluumme!
Hei,
Vanhoja Oulun karttoja ei löydy kovin monta netistä. Toivottavasti alla olevista linkistä voi olla apua. Voit kokeila tehdä Google kuva haku jos et vielä ole kokeilut sitä. Sieltä voi ehkä löytää jotain lisää. Helsingin yliopiston kirjastosta/ Kansalliskirjastosta voi ehkä löytää joku paperiversio Oulun vanhoista kartoista.
http://www.histdoc.net/kaup1902/oulu.gif (Suomen Matkailija-Yhdistyksen Suomi kartasto vuodelta 1902)
http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?o=0 /Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto (kokoelma)
http://personal.inet.fi/koti/jyrki.lehtinen/karttalinkit.htm
http://www.orajarvi.net/karttatekstit/Karttakuvat/kartta_1940.jpg
Etymologisen sanakirjan mukaan poro- on ilmeisesti alkusoinnun kautta syntynyt vahventava partikkeli. Samanlainen vahvennus on esimerkiksi sanassa putipuhdas.
https://kaino.kotus.fi/suomenetymologinensanakirja/?p=qs-article&etym_id=ETYM_3b6641f77d4a47cc210b6fcabd9f060e&word=poroporvari&list_id=1&keyword=poroporvari
Kaivoista löytyy kirjallisuutta osoitteessa http://www.helmet.fi parhaiten valitsemalla sanahaun ja siihen asiasanaksi kaivot. Tietoa voi hakea myös valtion ympäristöhallinnon verkkopalvelusta osoitteesta http://www.ymparisto.fi. Etusivulla on hakemisto, johon voi kirjoittaa kaivot.
