Maljakko saattaa olla Eino Vännin (tai Wännin) suunnittelema Liekki-maljakko. Kyseistä maljakkoa on valmistettu Kumelan lasitehtaalla 1970-luvulla. Maljakkoa löytyy myynnistä useista alan verkkokaupoista hyvin vaihtelevaan hintaan, n. 15 eurosta 125 euroon.
Toisaalla taas saman näköisen maljakon kerrotaan olevan Pentti Sarpanevan suunnittelema ns. kultaseppämalli (esim. Kaisa Koiviston kirja Suomalaisia lasimaljakoita, ISBN 978-951-0-37039-1).
Esimerkiksi antiikkiliikkeet ja huutokauppakamarit tunnistavat esineitä ja arvioivat niiden arvoa. Tällainen palvelu on usein maksullista, mutta maksutontakin palvelua löytynee. Lasiesineen hintaan vaikuttavat monet seikat, mm. lasin väri ja esineen kunto sekä mahdollinen signeeraus...
Vähänlaisesti löytyy Pekka Parkkisesta tietoja, mutta jotain kuitenkin. Pekka Kustaa Parkkinen (1940 Helsinki - 1992 Helsinki) oli kirjailija-kääntäjä, jonka tuotannon laajuus lukuisine romaaneineen ja runoteoksineen, saa hieman ihmettelemään kirjailijan tuntemattomuutta. Jarkko Tontti mainitsee kirjailijasta seuraavasti:'Kohosen ja Rantalan Suomalaisia kirjailijoita (Otava, 2004) tietää, että hän oli ”kommentoiva yhteiskuntakriitikko, arjen kuvailija ja tuntija.”'
Jarkko Tontti. Unohdettuja runoilijoita I.
Kirjasampo.fi. Parkkinen, Pekka.
Wikipedia.fi. Pekka Parkkinen.
Voit soittaa mihin tahansa Helmet-kirjastoon ja varmistaa, onko vanha korttisi vielä voimassa vai onko se jo poistettu rekisteristä. Rekisteristä poistetaan sellaiset kortit ja asiakastiedot, joita ei ole käytetty kolmeen vuoteen ja joihin ei liity selvittämättömiä asioita, esimerkiksi maksamattomia maksuja. Varaudu kertomaan puhelimessa kirjastokorttisi numero. Näin on todennäköisesti sinulle tapahtunut. Kirjastojen puhelinnumerot löydät Helmet.fi-sivustolta kirjastojen yhteystiedoista.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Uutta Helmet-kirjastokorttia ei voi saada käymättä kirjastossa. Voit tehdä esirekisteröinnin etukäteen, kuten olet ilmeisesti tehnyt, mutta kortin saa vain kirjastossa esittämällä henkilöllisyystodistuksen....
Tietoa tästä kilpailusta ja sen tuloksista löytää Pasilan kirjaston mikrofilmeiltä. Hs julkaisi kilpailun uusille kirjoittajille (Lehtijutut tai julkaisu jossain antologiassa eivät estäneet osallistumista) 28.12.1986 . Palkinnot olivat muhkeat, 100 000mk 1. palkinto, 75, 000mk 2. palkinto ja 3. palkinto 75 000.Kilpailun järjestivät Wsoy ja Uudet kirjat kirjakerho.Kilpailun lopputuloksesta HS uutisoi 19.9.1987 eli Waltarin syntymäpäivänä. Voittajia olivat Jyrki Tuularin "Musta", Klaus Oeschin "Fenix" ja Jarmo Ojasen "Sulanutta lunta". Pekka Tarkka arvosteli voittaneet teokset Helsingin Sanomissa 25.11.1987. Wsoy ja Uudet kirjat ilmoittivat julistavansa uudet MW-kilpailut parin vuoden välein. Toisen kilpailun käsikirjoitusten...
Liitekuvan lukolliset tolpat ovat pohjaveden havaintoputkia.
"Pohjavesiesiintymään asennettavien havaintoputkien avulla voidaan selvittää pohjavedenpinnan korkeusasemaa ja tarkkailla siinä tapahtuvia muutoksia toistuvien mittausten avulla. Eri pisteisiin sijoitetuista havaintoputkista saatavien korkeustasotietojen perusteella voidaan määrittää pohjaveden virtaussuunnat. Havaintoputkista otettavien vesinäytteiden avulla voidaan tutkia pohjaveden laatuominaisuuksia. Putkiin asennettavien mittalaitteiden avulla voidaan jatkuvatoimisesti mitata pohjaveden virtauksia sekä seurata pohjaveden laatua."
"Pohjaveden havaintoputki koostuu maanpinnan yläpuolisesta putkiosuudesta ja siihen liittyvästä kansirakenteesta sekä maanpinnan alapuoli...
Kyllä sota-aikana oli jo kärpäspaperia. Tanglefoot-nimisessä yhtiössä keksittiin 1880-luvulla laittaa risiiniöljyä, hartsia/pihkaa ja vahaa kärpäspaperiin, jolloin se toimi hyvin kärpäspyydyksenä. Aikaisemmat paperit olivat olleet huonosti toimivia, koska ne olivat joko liian kuivia tai liian märkiä.
https://www.tanglefoot.com/more-130-years-history
Ohessa erilaisia kärpäspaperipakkauksia 1900-1940-luvuilta suomalaisista museoista Finna.fi -hakupalvelusta:
https://finna.fi/Record/musketti_tmk.M20:TMM19051:75
https://finna.fi/Record/yo-museo_ah.M011-1476486
https://finna.fi/Record/yo-museo_ah.M011-1503458
Jaakko Salon Ilkamat-sarjaan säveltämä groove- ja soul jazz-tyylinen tai "go-go"-tyylinen musiikki ei koskaan päätynyt levylle asti. Tuohon aikaan 1960- ja 1970-luvuilla julkaistiin kuitenkin joitain kotimaisia levytyksiä, joissa on samanlainen tunnelma, esim:
Jaakko Salo Orchestra: Koskis-à-go-go (Scandia, 1970)
Helmet -- Koskis à go go / Jaakko Salo Orchestra
Jaakko Salo Orchestra: Sauna-à-go-go (Scandia, 1972)
Jaakko Salo Orchestra – Sauna-À-Go-Go (1972, Vinyl) - Discogs
Jaakko Salon säveltämässä Uuno Turhapuro-elokuvamusiikissa on samanlaista Salo-Ilkamat-groovea.
Helmet -- Uuno on numero yksi! : Jaakko Salon musiikkia Uuno Turhapuro -elokuviin 1973-1998
Varhaisempaa Jaakko Salon tuotantoa TV-käyttöön on Amer-tupakan TV-...
Sporttideodorantin tuoksu on yhdistelmä erilaisia tuoksuja, joista todennäköisesti on mukana joitain näistä:
patsuli
bergamotti ja muut sitrustuoksut
myski
santelipuu
vetiveria
Omasta mielestäni patsulin tuoksu on sport-tuoksun suihkugeeleissä ja deodoranteissa usein aika selvästi esillä, mutta ihmiset toki haistavat asioita eri tavalla ja joku muu ehkä haistaa niissä selvemmin jonkin muun ainesosan.
Kysymykseen energiajuomien tuoksusta ei löytynyt yksiselitteistä vastausta. Internetistä löytyvien epämääräisten tietojen perusteella kyseessä on todennäköisesti synteettinen tuoksu, jota käytetään peittämään energiajuomissa olevien guaranan ja/tai tauriinin makua. Joidenkin tietojen perusteella guaranalla itsellään voisi olla...
Sain apua kollegoiltani:
Olisiko ykkönen Lena Andersonin Myrsky-Mari tai sen jatko-osa Mari ja Märssy-Mikko (yhteisnide Otava 1998)? Taikka sitten Christina Björkin Linnean luontokirja (1983), vaikka ei siinä rannalla olla kuin pari aukeamaa, ja vanhakin se on. Kuvitus on ruotsalaisen idyllinen kyllä.
Voisiko jälkimmäinen olla Evelyn Scottin Neljätoista karhua (Hki : Tammi [1971])?
Hyökkäyssodaksi sanotaan sellaista sotaa, jossa valtio on tehnyt oikeudettoman hyökkäysteon toista valtiota vastaan. Hyökkäyssotaa siis ei käy sellainen valtio, joka puolustautuu hyökkäystekoa vastaan.
YK:n peruskirja on kieltänyt voiman tai sen uhan käytön valtioiden välillä (2 art. 4 mom.).
Kaikkien jäsenten on pidätyttävä kansainvälisissä suhteissaan väkivallalla uhkaamisesta tai sen käyttämisestä minkään valtion alueellista koskemattomuutta tai poliittista riippumattomuutta vastaan tai menettelemästä muulla tavalla, joka on ristiriidassa Yhdistyneiden Kansakuntien päämäärien kanssa.
YK:n yleiskokous on sen jälkeen vuonna 1974 päätöslauselmassa 3314 määritellyt hyökkäysteon tarkemmin. Määritelmä sisältää mm. seuraavia tekoja...
Näin kirjoitti keskiajalla vaikuttanut persialainen mystikko ja runoilija Dzalaladdin Rumi (1207–1273). Joissain lähteissä nimi esiintyy muodossa Maulana Jalaladdin Rumi, ja useita muitakin variaatioita Rumin nimestä länsimainen kirjallisuus tuntee.
Runo, josta kysymyksen sitaatti on peräisin, on englanninkieliseltä nimeltään A community of the spirit: "There is a community of the spirit. / Join it, and feel the delight / of walking in the noisy street, / and being the noise. // -- // Be empty of worrying. / Think of who created thought. // Why do you stay in prison / when the door is so wide open? // Move outside the tangle of fear-thinking. / Live in silence. // Flow down and down / in always widening rings of being." (...
Kirjasesta "Mennään siniharmailla" (Turun Linja-autoilijain Osuuskunta, 1983) löytyi kuva ja seloste käytössä olleista lipputyypeistä. Ainakin tuolloin 1980-luvun alussa Turussa on ollut mahdollisuus hankkia 50 matkan koululaislippu TLO:n lippumyymälästä. Kuvan perusteella koululaislippu ei ole ollut leimattavaa tyyppiä vaan vihkomallinen.
Finna.fi-palvelusta voit löytää kuvia vanhoista matkalipuista esimerkiksi hakusanoilla "koululaislippu" tai "sarjalippu".
Spes patriae -kirjasarjassa julkaistiin vuosittain uusien ylioppilaiden nimet. Vuoden 1993 kirjaa voi tutkia paikan päällä seuraavissa helmet-kirjastoissa: Kallio, Rikhardinkatu ja Pasila. Teosta ei lainata. Kirjasta löytyvät tiedot ylioppilaista, jotka antoivat suostumuksensa julkaisuun.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1099937__Sspes%20patriae_…
Toinen vaihtoehto olisi ehkä tiedustella asiaa suoraan koulun arkistoista. Vartiokylän lukio sulautui myöhemmin 1990-luvulla Itäkeskuksen lukioon (nyk. Helsingin kielilukio) https://www.hel.fi/fi/kasvatus-ja-koulutus/helsingin-kielilukio/helsing…
Lähetin kysymyksesi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran asiantuntijalle ja sieltä ystävällisesti vastasi suomen kielen dosentti Kirsi-Maria Nummila. Alla hänen vastauksensa:
"Poika olisi esittänyt tervehdyksensä ja kysymyksensä omalla puhekielellään eli paikallisella murteella. Koska nuorten kohtaamispaikka ei ole tiedossa, ei kysymykseen voi vastata tämän tarkemmin. Tervehdyksenä poika olisi kaiketi voinut käyttää esimerkiksi tervehdyksiä Iltaa, ehtoota, päivää tai terve, jotka ovat kaikki vanhoja.
Meillä ei ole juuri olemassa tietoja 1800-luvun alkupuolen tavallisen kansan keskusteluista ja muusta arkisesta kielenkäytöstä. Esimerkiksi tuon ajan kirjoihin tallentunut suomen kieli eroaa siitä. Voidaan kuitenkin ajatella, että...
Vain kahden euron erikoisrahat ovat laillisia maksuvälineitä koko euroalueella.
Kukin eurojärjestelmän jäsenvaltio voi laskea liikkeeseen kaksi kertaa vuodessa 2 euron erikoisrahan (muistorahan). 2 euron erikoisrahojen lisäksi jokainen jäsenmaa voi laskea liikkeeseen keräilykolikoita (juhlarahoja), joiden arvo ei saa olla sama kuin eurokolikkosarjaan kuuluvien kolikoiden arvo. Keräilykolikot ovat käypiä maksuvälineitä vain siinä maassa, jossa ne on laskettu liikkeeseen.
Vain vuonna 2019 julkaistu 2 euron Asterix-erikoisraha on käypä kolikko kaikissa euromaissa. Muut ranskalaiset Asterix-eurokolikot ovat laillisia maksuvälineitä vain Ranskassa.
Lähteet:
Eurokolikot (suomenpankki.fi)
Astérix - Euros or et argent (...
Olli Jalosen romaania Taivaanpallo (2018) ei valitettavasti ole käännetty englanniksi.Suomalaisen kirjallisuuden käännöksiä voi etsiä Suomen kansallisbibliografia Fennicasta ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ylläpitämästä Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannasta.
Internettiä tutkiessa tulee vastaan tietoa, että ainakin toukkia ja siis varmaan myös matoja tai niiden munia voi kyllä ilmetä myös sitrushedelmissä tai banaaneissa. Aina välillähän tulee lehdissäkin vastaan juttuja, missä banaanitertusta on löytynyt jonkinlainen elävä toukka tai hämähäkki. Näyttäisi siltä, että samaan tapaan kuin muitakin hedelmiä, myös sitrushedelmissä ja banaaneissa käytetään hyönteisten torjunta-aineita. Eu on kieltänyt joidenkin aineiden käytön, kun muualla maailmassa esimerkiksi Israelissa (sitrushedelmien tuottaja) voi olla toisenlaiset säädökset torjunta-aineiden käyttöön. Kuluttajat voivat kysyä elintarvikelainsäädännöstä oman kuntansa elintarvikevalvonnasta. Yhteystiedot löytyvät tästä alta.https://www....
Visa ei ole lyhenne mistään sanoista tässä tapauksessa vaan nimi maksuverkostolle ja sen omistavalle yhtiölle. Lähde: What Is A Visa Card? | Bankrate Visa Inc. - WikipediaVisa, Inc - About the Visa Corporation | Visa
Kirja on australialaisen Elyne Mitchellin Thowra, hopeaharja. Se on ilmestynyt suomeksi v. 1982, englanninkielinen alkuteos jo 1958. Englanniksi on tullut useita jatko-osia, mutta näitä ei ole suomennettu.
