Verkkonäyttelyn valokuva-aineisto kuuluu Oulun yliopiston kirjaston erikoiskokoelmiin. Voit lähettää kysymyksesi esimerkiksi osoitteeseen kirjasto.kokoelmat@oulu.fi
http://www.oulu.fi/kirjasto/node/6855
Hei!
Teoksesta, jota ei ole Hämeenlinnan kirjaston kokoelmassa, voi tehdä hankintaehdotuksen kirjaston nettisivun ylälaidan hakemiston A-Ö kohdasta hankintaehdotus,
terv. Ulla Hämäläinen-Pelli
Tätä kyseistä teosta ei suomalaisissa kirjastoissa näyttäisi olevan, mutta kansainväliset verkkokaupat myyvät Kanadassa 1999 julkaistua englanninkielistä versiota noin 60 eurolla.
Saman tekijän kaksiosainen teos "Michael Wittmann and the Waffen SS Tiger commanders of the Leibstandarte in World War II" (Stackpole Books 2006) on Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastossa.
Turun seudun kirjastojen kokoelmia voi selata osoitteessa https://www.vaskikirjastot.fi.
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
Hei!
Pin-koodin olet saanut silloin, kun sinulle on tehty kirjastokortti. Jos olet unohtanut sen, voisit käyttää pin-koodin uusimistoimintoa, jos asiakastiedoissasi olisi voimassa oleva sähköpostiosoite. Pin-koodin uusimislinkki nimittäin lähetetään juuri siihen sähköpostiosoitteeseen, joka asiakastietoihin on tallennettu.
Et kertonut kirjastokorttisi numeroa, mutta ainakin nimesi perusteella asiakasrekisteristä katsottuna näyttää siltä, että lainaajatietoihisi ei ole tallennettu sähköpostiosoitetta.
Tällaisessa tapauksessa uuden pin-koodin saa ainoastaan käymällä paikan päällä jossakin HelMet-kirjastossa. Ota mukaan kirjastokortti ja kuvallinen henkilötodistus. Samalla voidaan tarkistaa muiden asiakastietojesi ajantasaisuus ja tallentaa...
Kehräämiseen liittyvää materiaalia kannattaa hakea termillä "kehruu". DVD-elokuvia löytyy niukasti. Frank-monihaku osoittaa, että kaukolainaksi maakuntakirjastosta voi kysyä mm. seuraavia:
Elettiin sitä ennenkin: Talomuseo, Tahvonen Aatto, 2011 (Seinäjoki - Seittikirjastot)
Sompion kirjaston videoarkisto [Videotallenne] 77 : Perinnepäivä 26.7.1987, Seita-säätiö, 2009 (Rovaniemi - Lapin kirjasto)
Perinnetaidot talteen, Juuka-seura, 2006 (Joensuu - Vaara-kirjastot)
Frankiin pääsee myös kotikoneelta. Valitse Maakuntakirjastot-välilehti ja Valitse kaikki
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Kaukolainpyyntö tehdään omassa kirjastossa tai verkkokirjaston kautta, Keski-Suomessa
https://www.keskikirjastot.fi/web/arena/kaukolainat
Onneansa voi kokeilla...
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston valikoimista löytyvät esimerkiksi seuraavat teokset:
James päällä joka säällä: ajankuva 1960-70-luvuilta sekä Mattisen Teollisuus Oy:n ja James-farkkujen historiaa
Vienonen, Mikko: Koit ny rauhottu! : tositarinoita pop-villitysten tulosta pikkukaupunkiin
Pop - rauha - rakkaus: 1960- ja 70-lukujen elämää ja ilmiöitä
Sarantola-Weiss, Minna: Reilusti ruskeaa : 1970-luvun arkea
Gothic & Lolita / photograps by Masayuki Yoshinaga; foreword by Katsuhiko Ishikawa
Haye, Amy De La: Surfers soulies skinheads & skaters : Subcultural style from the forties to the nineties
Burda-lehden vuosikerta 1998
Reed, Paula: Fifty fashion looks that changed the 1990s.
1990-luvun muotia voi muistella myös esimerkiksi...
Sisko Istanmäen romaanista Liian paksu perhoseksi on tehty elokuva ja sitä on esitetty myös näytelmänä useissa paikoissa. Lisätietoja http://yle.fi/aihe/artikkeli/2008/05/27/liian-paksu-perhoseksi
Tampereen työväenteatterissa on vuonna 2010 esitetty musiikkinäytelmää Kilon paloina http://www.ttt-teatteri.fi/ohjelmisto/kilon-paloina
Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat ry ylläpitää näytelmäkirjastoa http://www.sunklo.fi/toiminta/n%C3%A4ytelm%C3%A4kirjasto . Heiltä voi myös tiedustella.
Vasen jalkani ja Jonnekin päivästä pois ovat kaksi eri kirjaa, molemmat omaelämäkerrallisia. Vasen jalkani kertoo minä-muodossa Brownin lapsuuden tarinan. Jonnekin päivästä pois on näistä kahdesta romaanimaisempi ja kertoo kirjailijan perheen elämästä 1940- ja 50-lukujen Dublinissa.
Vaikka Pirkanmaan kirjastoista ei löydy Christy Brownia englanniksi, hänen teoksiaan kyllä löytyy muista kotimaisista kirjastoista. Voit helposti saada niistä minkä tahansa luettavaksesi tekemällä siihen omassa kirjastossasi kaukolainatilauksen.
Kirjastojen yhteistietokanta Melindan kautta ei löytynyt suomenkielisiä kirjoja aiheesta. Venäjäksi, saksaksi ja englanniksi kirjoja on, alla linkki Melindaan:
http://finna.fi
Ainakin laajemmista Venäjän ja Neuvostoliiton historiaa käsittelevistä teoksista löytynee jonkin verran tietoa.
Vaski-kirjastojen kokoelmista löytyy runsaasti näihin aihealueisiin liittyvää materiaalia. Tässä muutamia poimintoja 2010-luvulla julkaistuista aineistoista (asiasanat: rekrytointi, henkilöstöhankinta, perehdyttäminen, työnopetus):
Ahokas, Laura (2011). Perehdyttäminen ja työnopastus (CD-ROM). Työturvallisuuskeskus, Helsinki.
Alhanen, Kai (2016). Työnohjauksen käsikirja. BoD, Helsinki.
Kaijala, Markku (2016). Rekrytointi : tehtävään vai yhtiöön?. Alma Talent, Helsinki.
Keltikangas-Järvinen, Liisa (2016). "Hyvät tyypit" : temperamentti ja työelämä. WSOY, Helsinki.
Ketola, Hannu (2010). Tulokkaasta tuottavaksi asiantuntijaksi : perehdyttäminen kehittämisen välineenä eräissä suomalaisissa tietoalan yrityksissä...
Kiitos aiheellisesta palautteestasi.
Olet oikeassa, Asko-koneilta, jollaisella olit työskentelemässä Tapulikaupungin kirjastossa, puuttuu monia ominaisuuksia. Niiden käytössä olevat ominaisuudet on mietitty aikanaan tarkasti ja juurikin sitä varten, mitä yleisissä tiloissa voidaan niillä tehdä. Skypeä niissä ei ole. Skype sen sijaan löytyy Hublet-tableteista, joita suurissa kirjastoissa on tarjolla kirjastossa käytettäviksi. Niitä ei ole tarjolla kaikissa kirjastoissa.
Helsingin Myllypuron mediakirjasto tarjoaa monipuoliset digineuvontapalvelut. Myllypurossa on tarjolla myös tarvitsemasi äänittämismahdollisuus. http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Myllypuron_mediakirjasto
Kirjastojen ja ennen kaikkea Helsingin kaupungin...
Englannin kielessä ja suurimmassa osassa Euroopan kieliä lauseissa käytetään artikkeleja. Niiden tehtävänä on täsmentää ilmaisua. Artikkelittomia ovat slaavilaiset kielet ja suomalais-ugrilaiset kielet. Niissä vastaava täsmentäminen tapahtuu mm. sanajärjestyksen ja sanapäätteiden avulla. Artikkelin tehtäviä on havainnollistettu Wikipediassa.
Englannin tai muun suuren kielen muuttuminen rakenteeltaan kysytyllä tavalla tuntuu erittäin epätodennäköiseltä. Kielten sanavarasto täydentyy ja muuttuu varsin nopeasti uusien ilmiöiden takia, mutta perusrakenteet muuttuvat hitaasti. Englannin asema maailman yleiskielenä Internet-aikana on niin vahva, että sen malli vaikuttaa muihin kieliin. Syntyperäiselle englannin puhujalle lause "I saw cat"...
Helen Sähköverkolla on ollut useita sähkön jakokaappien maalausprojekteja eri tahojen kanssa. Alla olevasta linkistä näet kaappien sijainnit, ja myös kuvia joistakin kaapeista:
http://hsvanalytiikka.maps.arcgis.com/apps/MapTour/index.html?appid=2041d560b1364f54b54e27a1665e6d78
Kyllä tällaisessa tilanteessa home- tai muun kosteusvaurion riski on olemassa. Alla linkki Ylen uutiseen aiheesta:
https://yle.fi/uutiset/3-7328528
Aiheesta on myös tutkimuksia ja opinnäytetöitä. Alla linkki Evita Ruohosen opinnäytetyöhön nimeltä Sääsuojauksen vaikutukset asuinkerrostalon rakentamiseen:
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/50562/Ruohonen_Evita.pdf?sequence=1
Hei!
Kysymääsi kirjaa on Pirkanmaan kirjastoissa vain yksi kappale, joka löytyy Valkeakosken kirjastosta. Olen ottanut sinne yhteyttä, ja he lupasivat lähettää sinulle vastauksen sähköpostissa mahdollisimman pian, viimeistään ensi viikon alussa. Jos haluat, voit myös tilata kirjan seutulainaksi (2 €).
Asiasta ei näyttänyt löytyvän lähteitä, mutta joitakin selityksiä asialle tulisi mieleen, ja keskustelin asiasta myös työkaverieni kanssa.
Yksi syy raskaisiin oviin voi olla kestävyys. Usein raskaasta materiaalista valmistettu ovi ei kulu helposti runsaassa käytössä, jota kirjastoilla yleensä on. Ulko-oven pitää kestää myös erilaisia sääolosuhteita, esimerkiksi vettä ja kylmyyttä.
Turvallisuus lienee toinen syy. Jykevästä metalliovesta ei murtauduta sisään kovin helpolla, kun taas kevyempi ovi lienee helpompi murtaa. Lisäksi yleensä kirjastojen ovissa taitaa olla sulkimet eli ovipumput, jotka vaativat ovelle jonkin verran painoa, jotta ne toimisivat kunnolla.
Varmasti rakennuksen arkkitehtuurillakin on merkitystä asiassa. Jykevä ovi on...
Ota yhteyttä asuinkuntasi rakennusvalvontaan. Rakennusvalvonta neuvoo ja ohjaa rakentamista ja säilyttämistä sekä edistää viihtyisää asumista ja turvallista ja terveellistä ympäristöä. Sen tehtäviin kuuluvat mm. neuvonta ja ohjaus lupa-asioissa sekä lupamenettelyt.
Helmet-kirjastoissa käytettävä ohjelmisto on nimeltään Sierra. Helsingissä on käytössä kassaohjelmisto Ceepos.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Julkisuuslain_mukainen_tietojarjestelmas(774)
Paavo Cajander suomensi kyseisen kohdan William Shakespearen näytelmästä Othello vuonna 1884 näin:
Häll' oli silmät, kun mun otti hän.
http://www.gutenberg.org/cache/epub/17529/pg17529-images.html
Yrjö Jylhän suomennoksessa vuodelta 1955 sama kohta kuuluu seuraavasti:
[---] valitsihan hän avosilmin minut.
Ja Matti Rossi suomensi rivin vuonna 2013 puolestaan rivin näin:
[---] sillä vaimollani oli silmät päässä, / kun hän otti minut.
William Shakespeare: Othello, Venetsian mauri (suom. Yrjö Jylhä, Otava, 2002, ss. 81 - 82)
William Shakespeare: Othello (suom. Matti Rossi, WSOY, 2013, s. 111)