Laulun Se kolmas J. H. Erkon sanoihin on säveltänyt Oskar Merikanto. Laulu on opusnumerolla 19.
Laulun nuotti sisältyy esimerkiksi nuottijulkaisuihin Suomen nuorison laulukirja (toim. P. Puhakka, Johannes Laine, J. H. Hakulinen, 1901), joka kuuluu Helmet-kirjastojen kokoelmiin.
https://www.heikkiporoila.fi/hp/wp-content/uploads/2020/11/978952687118…
Turun yliopiston kirjaston Volter-tietokannasta ei löytynyt ko. kaivauksista julkaisuja. Netistä paras artikkeli löytyi Yleltä, muttei ehkä ole syvyydeltään kysyjän toivoma https://yle.fi/a/3-5796915
Ylen artikkelissa haastateltu tutkija Hanna-Maria Pellinen näyttää kuuluvan edelleen Turun yliopiston henkilökuntaan. Sivustolla ei ole hänen yhteystietojaan, mutta jos kysyjä saisi ne laitoksen johtajalta selittäessään asiansa.
https://www.utu.fi/fi/yliopisto/humanistinen-tiedekunta/arkeologia/yhte…
En onnistunut löytämään ihan noin rajatusta aiheesta runoja, kuin nuorena ja yllättäen isoäidiksi tulemisesta. Isoäitiyttä yleisesti käsitellään ainakin esimerkiksi seuraavissa runoteoksissa:
Tuula Korolainen: Mummola: runoja mummoista, vaareista ja lapsista (Kirjapaja, 2022)
Anja Porio: Tule mummi leikkimään (Kirjapaja, 2013)
Isovanhemmuutta yleisemmin ja isoisän näkökulmasta on runoissaan paljon käsitellyt esimerkiksi Pertti Nieminen, ainakin teoksissaan:
Kuusi silmää, kuusi korvaa: Idylliä ja arkipäivää Reetan ja Ainon elämästä (Otava, 1981)
Maailma pitäisi aloittaa alusta (Otava, 2009)
Myös Lassi Nummen runokokoelmassa Olemassa toisillemme (Otava, 2003) käsitellään isovanhemmuutta.
Olisiko...
Anja Snellmania pidetään yleisesti varsin meritoituneena kirjailijana. Ura alkoi jo 1980-luvun alussa, silloin nimellä Anja Kauranen.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Anja_Snellman
Kirjasampo mainitsee Snellmanin saamat neljä kirjallisuuspalkintoa.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175909987784
Kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon ehdokkaana hän on ollut vuonna 1993 (Anja Kauranen -nimellä). Usein hänet on myös mainittu palkintoehdokkaita spekuloitaessa. https://fi.wikipedia.org/wiki/Finlandia-palkinto
Snellmanin/Kaurasen kirjailijantyötä käsitellään ainakin seuraavissa teoksissa:
Miten kirjani ovat syntyneet. 4 : Virikkeet, ainekset, rakenteet / toimittanut Ritva Haavikko (WSOY, 2000)
Kotimaisia...
Hei, Metallican nimi tulee Rumpali Lars Ulrichin ystävältä Ron Quintanolta. Hän oli perustamassa fanzinea/lehteä joka keskittyy metallimusiikkiin.
Lehden nimeksi oli ehdolla Metal Mania ja Metallica. Ulrich ehdotti, että Quintano kutsuu fanzinea Metal Maniaksi, koska hän halusi Metallica-nimen bändilleen.
Itse nimi Metallica on väännös sanasta Metal, eikä nimellä ole varsinaisesti sen selkeämpää merkitystä.
Toki se näyttää ja kuulostaa hyvältä ja bändin suosio huomioiden nimivalinta oli varsin onnistunut.
Tuunanen ja Tuunainen ovat saman suvun nimiä, Tuunainen edustaa vanhempaa kirjoitusasua. Nimeä esiintyy 1600-luvulla Laatokan ja Pohjois-Karjalassa ja Itä-Savossa. Nimen tarkkaa merkitystä ja alkuperää ei varmuudella tiedetä.
Lisätietoja: Mikkonen, Pirjo: Sukunimet (2000)
Hei,
Traficomin tietokannan mukaan (Liikennekäytössä olevat henkilö- ja pakettiautot merkeittäin ja malleittain 31.12.2022) Wartburg 353-merkkisiä on rekisterissä 35 kpl ja Wartburg 353W 17 kpl.
Chopperit ovat muunneltuja moottoripyöriä, joita rakennetaan usein Harley-Davidsoneiden ja Triumphien runkoihin. Tuunatessa pyöriin vaihdetaan kevyempiä ja pienempiä osia. Ominaista niille on mm. pitkä etuhaarukka, korkea ohjaustanko ja matala ajo-asento.
Lähteet ja lisälukemista:
Helmet
Chopper (moottoripyörä) – Wikipedia
Helsingin Sanomat 14.7.2013: Kytkin vaikka kattokruunusta
Lastuja-kokoelmista ei Syntymäpäiväni-nimistä lastua löytynyt. Kirjasampo kertoo kuitenkin, että Ahon kirjoittama Syntymäpäivä-niminen novelli/lyhytproosa on ilmestynyt kokoelmassa Punapukuinen tyttö ja muita lastuja sekä Rudolf Koivun lukukirjassa. Tarkistimme, että kyseessä on sama tarina.
Lähteenä käytetty Kirjasampoa, linkki Syntymäpäivä-tekstin sivulle: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au1d663c7a-25ed-4ae8-8a4d-2…
Lisäksi selattu Juhani Ahon teosten digitointeja Project Gutenbergin sivuilla: https://www.gutenberg.org/ebooks/author/1773
Linnut kykenevät tuottamaan hedelmöittymättömiä munia. Mikäli koirasta ei ole saatavilla, kun naaras on pesimävireessä, se voi munia hedelmöittymättömiä munia. Pöntössä olevat kuoriutumattomaksi jääneet munat voivat kuitenkin olla myös hedelmöittyneitä, mutta poikanen ei ole kehittynyt jostain syystä.
Lähteet ja lisätietoa
Uudenkaupungin Sanomat: Lintujen lemmenleikit https://www.uudenkaupunginsanomat.fi/2019/03/lintujen-lemmenleikit/
HS Lasten tiedekysymykset: https://www.hs.fi/tiede/art-2000005852527.html
Kysy luonnosta: https://suomenluonto.fi/uutiset/peppupusu/
Yle: Kymmenen erikoista faktaa munista https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/03/23/kymmenen-erikoista-faktaa-munista
Etsimäsi satu on italialais-amerikkalaisen kirjailija Leo Lionnin alun perin vuonna 1968 julkaisema "Frederik", joka löytyy Frederikin satukirjasta. Sadussa Frederik ei kerää muiden hiirien tavoin ruokaa talvivarastoon, mutta muut hiiret oppivat pitkän ja pimeän talven aikana arvostamaan niitä tarinoita ja muistoja, joita Frederik on kesän aikana ruoan sijasta kerännyt.
Hei,Kyseeessähän ei ole mikään ainutlaatuinen tapaus. Säännöllisen epäsäännöllisesti hankimme kirjoja muualta kuin kirjanvälittäjiltä tai kirjakaupasta (jossa myös kirjat ovat ihan vastaavalla tavalla mainostuote). Vastaavasti rajoitetulla jakelulla on ilmestynyt mm. uusia yritysten kanssa yhteistyössä julkaistuja käsityökirjoja ja -lehtiä sekä esimerkiksi Kirjan ja ruusun päivän kirjakauppojen ostoksien yhteydessä jaettava pieni kirja tunnetulta kirjailijalta.Lähtökohtaisesti kirjan tekijä/kustantaja valitsee jakelukanavan ja kirjastossa punnitsemme voimmeko hankkia sen sitä kautta vai onko kyseessä lähinnä yksityisasiakkaille tarjottava tuote. Samoin se onko kyseessä sellainen, jolla on kysyntää ja soveltuuko tuote kirjastokäyttöön....
Tarkoitatko ehkä kappaletta ”Miljoonan markan pakarat”, jonka on levyttänyt Pedro’s Heavy Gentlemen solistinaan Marjo Leinonen? Kappaleen alkuperäinen nimi on ”Black but sweet”, ja sen on säveltänyt Wilmoth Houdini, oikealta nimeltään Frederick Wilmoth Hendricks. Suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Jukka Itkonen. Kappaleesta on muitakin levytyksiä, mutta ainakin tämä esitys on soinut Radio Pookilla:https://biisit.info/kappale/35481/40479/36Pedro’s Heavy Gentlemen -yhtyeen Eucalypso-äänitteen tiedot Discogs-äänitetietokannassa:https://www.discogs.com/release/723309-Pedros-Heavy-Gentlemen-EucalypsoWilmoth Houdini Discogs-äänitetietokannassa:https://www.discogs.com/artist/793452-Wilmoth-Houdini
Hei ja kiitos kysymyksestä!Pääasiassa kirjastovirkailijan työhön kuuluu asiakaspalvelua kirjaston aukioloaikoina ja voittopuolisesti se sisältää vuoroja myös viikonloppuisin ja iltaisin. Ilta- ja viikonloppuvuorot sisältävät kirjaston sulkemisen, joten ilta- ja viikonloppuvuorot kestävät hiukan pidempään kuin mitä kirjasto on auki.Kaikki kirjastot eivät kuitenkaan ole auki viikonloppuisin tai viikonloppuisin kirjastossa ei ole palvelua, aukiolo voidaan hoitaa omatoimikäytöllä. Näin työvuoroja ei ole, ellei niitä tehdä jossain toisessa saman kunnan yksikössä.Kirjastovirkailijalla voi olla myös erityistehtäviä, joita ei hoideta iltavuoroissa tai viikonlopuissa. Nämä ovat hyvin kirjastokohtaisia ja riippuvat paljon kirjastosta, yleinen vai...
Sukunimien hakuoppaista löytyy runsaasti tietoa suomalaisista sukunimistä. Teoksia ja niiden saatavuutta voi hakea pääkaupunkiseudun kirjastojen HelMet -aineistohausta (https://helmet.finna.fi/). Hakusanaksi voi laittaa sukunimet. Esim. teos Sukunimet / Pirjo Mikkonen, Sirkku Paikkala. – Uudistettu laitos. - Otava, 2000.Myös Tuomas Salsteen kokoamasta linkkilistasta voi löytää lähteitä sukunimestä Raikkerus https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/linkit-Raikkerus~raikkerus.
Maunu Harmon teoksen Vihreä idylli : Oulunkylä - Åggelby (Oulunkylä-seura, 1987, s. 24) mukaan Oulunkylän kartano eli Mickelsin tila sijaitsi Mikkolantien varrella vastapäätä Kantakyläntietä. Nykyään paikalla sijaitsee Oulunkylän kuntoutuskeskus. Kartanon paikka näkyy Kantakylän kotikaupunkipolkukartalla https://kaupunginosat.fi/oulunkyla/kantakylan-kotikaupunkipolku/
Kirjaa ei ole Vammalan kirjastossa, mutta Piki-kirjastoista muualta löytyy sitä (Tampere, Ylöjärvi, Nokia) hyllystä.
Voit tehdä ao kirjasta Piki-verkkokirjaston kautta seutuvarauksen kirjastokortillasi ja tunnusluvullasi. Noutopaikaksi voit valita Vammalan kirjaston, jolloin saat teoksen kuljetettuna sinne parissa päivässä. Sinulle tulee ilmoitus kun kirja on Vammalasta noudettavissa.
Seutuvarauksen hinta on 2€/varaus. Voit myös palauttaa kirjan Vammalan kirjastoon ja uusia teosta verkon kautta.
Käsite "post conflict studies" saattaa liittyä useammankin tieteenalan opintoihin, esim. valtio-oppi, kansainvälisen politiikka, kehitysmaatutkimus, sotatieteet, rauhan- ja konfliktintutkimus.
Kirjat eivät ole yhtenäinen sarja, eli ne voi lukea missä järjestyksessä vaan. Ensimmäinen on vuonna 2003 ilmestynyt Suden vuosi, joka sijoittuu yliopistomaailman. Kirjasta on tehty myös samanniminen elokuva. Seuraavana vuonna ilmestyi Alastonkuvia, joka on kuvaus suomalaisesta taide-elämästä 1950-luvulta 1990-luvulle. Romaanissa Kolmastoista lapsi, vuodelta 2005, aiheena on vanhempien ja lasten välinen suhde. Vuonna 2007 ilmestyi Sokkopeli, joka kertoo nuoruudenystävien uudelleen tapaamisesta. Uusin romaani Muistan sinut, Amanda sijoittuu 1970-luvun poliittisiin vuosiin. Kirjojen saatavuustiedot osoitteessa http://www.helmet.fi
Tarkkaa ajankohtaa on valitettavasti mahdotonta sanoa. Osa tilatuista kirjoista on kuitenkin näköjään jo saapunut kirjaston luettelointiosastolle käsiteltäviksi, joten luultavasti niitä alkaa tulla kirjastoihin varsin pian, ehkä muutamien päivien (enintään muutamien viikkojen) kuluttua. Tilannetta kannattaa tarkkailla HelMet-verkkokirjaston kautta; varauksen voi tehdä heti, kun vähintään yksi kirja on tullut johonkin kirjastoon.
