Geneanet-tietokanta osaa kertoa jotain Ruth Hannulan vanhemmista ja sisarista, joista Wikipedian lyhyt artikkeli ei mainitse mitään. Isä oli Edvard Hannula (1859-1931), Porvoon kirkkoherra, äiti Porissa syntynyt Ellen Palmgren (1861-1939), joka oli säveltäjä Selim Palmgrenin isosisko. Hannulalla oli kolme sisarta ja kaksi veljeä, Karin, Dora, Edith, Bror ja Joose.
Oskar Merikanto on tosiaan säveltänyt kaksi Hannulan runoa, Vågen, op. 96, nro 2 ja Min älskade, op. 96, nro 3. Laulut ovat syntyneet todennäköisesti kesällä 1918, sillä kustannussopimus tehtiin 25.9.1918, vaikka laulut painettiin oletettavasti levottomien aikojen takia vasta marraskuussa 1919. Merikanto sai näistä lauluista palkkiota 110 ja 120 markkaa.
Suosittelen kysyjää...
Helmet-kirjastojen kirjastokortin myöntämiseen tarvitaan Suomessa oleva osoite. Kirjastokortin ja tunnusluvun saat mistä tahansa Helmet-kirjastosta ilmoittamalla osoitteesi ja esittämällä kirjaston hyväksymän voimassaolevan henkilötodistuksen, jossa on valokuva ja henkilötunnus. Alle 15-vuotias tarvitsee kirjastokortin saamiseen huoltajan kirjallisen suostumuksen.
Tervetuloa kirjastoon!
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_ja_lainaaminen(37)
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kysymyksestä ei voi varmuudella päätellä, kysytäänkö teknistä neuvoa painetun tekstin siirtämisestä tekstinkäsittelyohjelmaan vai juridista neuvoa siihen, saako näin tehdä, joten yritän vastata molempiin.
Tekstintunnistusohjelmat (OCR eli Optical character recognition) perustuvat skannerilla tehdyn kuvan ohjelmalliseen tulkintaan. Monissa kaupallisissa skannereissa on mukana tulevassa ohjelmistossa myös jokin OCR-ohjelma. Ilmainen, mm. Googlen tukema OCR-ohjelma on esimerkiksi Tesseract. Jokaiselle ohjelmistolla on oma tapansa toteuttaa tunnistus, mutta yhteistä niille on, että yleensä tunnistus ei onnistu täydellisesti vaan sitä täytyy oikolukea.
Tekstin kopiointi omaan käyttöön on tekijänoikeuslain mukaan sallittua. Kopioitua tekstiä...
Uutiskatsauksen amerikansuomalainen näyttelijätär lienee jatkosodan aikana Aunuksen teatterissa toiminut Olivia Gebhard. San Franciscossa vuonna 1897 syntynyt Gebhard oli Yhdysvaltoihin muuttaneen suomalaispariskunnan ainoa eloon jäänyt lapsi. Hän muutti Suomeen viisivuotiaana äitinsä Marian kanssa; isä-Johan seurasi perässä paria vuotta myöhemmin.
https://www.naistenaani.fi/olivia-gebhard/
http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_large&lang=FIN&imgid=7aa7d2256a254615aca99fedf80e489c&docid=7aa7d352216b0553;&ddocid=7aa7d352216b0553&archive=
http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_large&lang=FIN&imgid=7aa7d22264214c14ad31e08412cfca06&docid=7aa7d352216b0553;&ddocid=7aa7d352216b0553&archive=
Molemmat sitaatit ovat kirjasta Viisi sarjaa nopeasti virtaavasta elämästä (Arthouse, 1987), sarjasta II:
8.
Politiikka, mahdollisen tekemistä
lopulta mahdottomaksi.
14.
Suurvallat huutavat, tuskasta, aseihinsa
kahlehdittuina.
Aseet estävät niitä käymästä sotaa.
Kollegat eri kirjastoissa vinkkasivat seuraavia kirjoja:
Tuula Kallioniemi: Verkot
Venla Saalo: Sateenvarjotarina
J. Pekka Mäkelä: Karsta
Wolf Kankare: Kettujumala pakenee
Gerry Birgit Ilvesheimo: Lykantropia
Hip, Hoi, musisoi : Musica 0 -kirjan Pääsiäislaulu on kansansävelmä, johon sanat on tehnyt Anne Lindeberg Piiroinen.
Lähde:
Hip hoi, musisoi! : Musica 0 (Marja Hongisto-Åberg, Anne Lindeberg Piiroinen, Leena Mäkinen ; toim. Päivi Kerola, Fazer Musiikki, 1991)
Rossin kirja, josta runo Tervehdys Tiedonantajan lukijoille uutena vuotena 1973 löytyy, on hänen vuonna 1974 julkaistu kokoelmansa Soi, kivinen lanka.
" -- koskaan ei ystäväsi ole ollut niin vahva kuin nyt, / koskaan ei kapitalismi ole pelännyt sinua ja ystävääsi niin kuin nyt, / sillä kaikkialla maailmassa sirppi ja moukari rakentavat rauhaa / ja torjuvat kuolemaa, -- " (s. 15)
Oppimistyylien yleisen kolmijaon: auditiivinen, visuaalinen ja kinesteettis-taktiilinen lisäksi on muitakin jaotteluja.
Yksi tällaisista jaotteluista on peräisin henkilöltä nimeltä David Kolb, joka jakaa oppimistyylit neljään ryhmään:
- konvergentti (pragmaatikko, käytännön toimija)
- divergentti (pohtija)
- assimilatiivinen (teoreetikko)
- akkomodatiivinen (toimija)
Kolbin syklimallia on esitelty mm. täällä: https://www.tenviesti.fi/oppimistyylienkuvaus.htm
Tässä artikkelissa lisää aiheesta myös: http://www.oppi.uef.fi/uku/vopla/tiedostot/Laatukasikirja/verkkokurssi/opiskelutaidot/oppimaan4.pdf
Oppimistyylien kolmijaosta on lisätietoa tässä artikkelissa: http://www.oppi.uef.fi/uku/vopla/tiedostot/...
Lottopalloina käytetään tavallisia pöytätennispalloja https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000372281.html
Pöytätenniksessä pallon paino on lajin sääntöjen mukaan 2,7 grammaa. https://www.sptl.fi/sptl_uudet/wp-content/uploads/SPTL_s%c3%a4%c3%a4nn%…
Ainakin Sanoma-yhtiön lehdissä on aiheesta ollut juttuja seuraavasti:
Helsingin Sanomat 8.9.1995
Iltasanomat 8.9.1995
Helsingin Sanomat 29.6.1997
Helsingin Sanomat 18.2.1999
Helsingin Sanomat 3.9.2005
Helsingin Sanomat 7.9.2005
Kirjoittelun aiheuttajana on myös ollut Anssi Auvisen v. 1997 tarkastettu väitöskirja (Tampereen yliopisto)
Cancer risk from low doses of ionizing radiation
Säteilyturvakeskus on myöhemmin pyrkinyt selvittämään asiaa, sen tutkimusraportin pääkohdat voi lukea osoitteessa
http://www.stuk.fi/tutkimus/terveyshaitat/fi_FI/lento/. Tämän tutkimuksen tekijä oli Katja Kojo.
Säteilyturvakeskuksen sivuilta löytyy runsaasti tietoa säteilyn terveysvaikutuksista ja niistä kirjoitetuista artikkeleista http://www.stuk.fi/.
Kirjoja, joissa kerrotan vanhuksista löytyy HelMet-järjestelmän kautta hakusanoilla vanhukset kaunokirjallisuus. Työhösi sopivia kirjoja olisivat esim. Saara Finni: Suruvaippa, Anja Kauranen:Ihon aika, Sisko Istanmäki: Yöntähti , Heikki Hietamies: Koiran yö ja Anna Krogeruksen näytelmä Kuin ensimmäistä päivää.
http://www.helmet.fi
Nämä kasetit ovat ilmeisesti Harjulan omakustanteita, joista ei ole kappaleita eksynyt edes Kansalliskirjaston tai Jazz Pop Arkiston kokoelmiin. Käytännössä tällaiseen äänitteeseen käsiksi pääseminen on äärimmäisen hankalaa ja sattumanvaraista. Suomen äänitearkisto ei lainaa tallenteitaan, mutta ehkä kannattaa ottaa yhteyttä äänitearkiston puheenjohtaja Timo Wuoreen (tw@tiwuori.pp.fi, p. 040-5141315). (Heikki Poroila)
Suomen yliopistokirjastoista näyttäisi löytyvän vain vuosien 1992 ja 1999 laitoksia, joissa tekijöiksi on mainittu David G. Cotts ja Michael Lee. Katso tarkemmin Lindasta:
http://finna.fi
Sen sijaan muualta maailmasta kirjastoista kyllä löytyy myös teoksen kolmas laitos vuodelta 2010, ja siinä näyttävät olevan tekijöinä nuo mainitsemasi David G Cotts, Kathy O Roper ja Richard P Payant. Katso tarkemmin WorldCatista:
http://newfirstsearch.oclc.org/WebZ/FSFETCH?fetchtype=fullrecord:sessio…
Voit tilata teoksen kaukolainaksi oman kirjastosi kautta.
Jyväskylän kaupunginkirjastossa on lautapelejä sekä lasten- että aikuistenosastolla. Aikuisten kaikki pelit on lainattavia, lasten peleistä lähes kaikki. Valikoimaan voi tutustua verkkokirjaston puolella hakutermillä lautapelit
www.keskikirjastot.fi
Jos hakuun tulee lautapeleistä kertovia kirjoja, voi rajaustermiä esine klikkaamalla sulkea kirjat pois. Hakutermit lautapelit aikuiset tuo näkyviin aikuistenosaston lautapelit. Niitä on 15. Loput ovat lasten pelejä.
Seuraavissa teoksissa on lyhyesti perustietoja fennomaniasta ja kielikiistasta:
- Suomen kulttuurihistoria 2 : tunne ja tieto (s. 255 alkaen Fennomania)
- Suomen kulttuurihistoria 3 : oma maa ja maailma (s. 144-152 Kansa ja sen kaksi kieltä)
- Suomi : outo pohjoinen maa : näkökulmia Euroopan äären historiaan ja kulttuuriin. s. 118-137 Tuija Pulkkinen: Kielen ja mielen ykseys
- Uudet ja vanhat liikkeet, s. 59 alkaen Ilkka Liikanen: Fennomania pohjoisena liikkeenä
Vanhempi teos kulttuurihistoriasta
- Suomen kulttuurihistoria 2 : autonomian aika (s. 86- Fennomaanit, Snellmannin kansallinen uudistusohjelma, Kysymys Suomen kielen virallisesta asemasta jne)
Fennomaniasta ja kielikiistasta Oulussa on kirjoitettu esimerkiksi:
- Saarenheimo, Eino:...
