Helmet-kirjastoista lainattua aineistoa voi palauttaa kaikkiin Helmet-kirjastoihin.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Helmetkirjaston…
Tarkoitatkohan lukuvalmenaja palvelua? Se on edelleen voimissaan. Lukuvalmentaja
Helmet haku ohjaa myös haluamallasi tavalla. Kun haet esiin jonkun kiinnostavan kirjan ja klikkaat tietueen auki, löydät sivun alaosan hakusanoja käyttämällä muita samantapaisia kirjoja. Esim. Vadelmavenepakolainen Asiasanoina: huumori, ironia, kansallinen identiteetti, kansalaisuus, satiiri... esim. Kansallinen identiteetti ja huumori -haku.
Voit myös kysyä kirjaston tiekiltä, osaisiko henkilökunta suositella jotain uutta luettavaa.
Tässä joitakin vinkkejä aikalaisromaaneista:
Maria Jotuni: Arkielämää (1909)
Arvid Järnefelt: Veneh'ojalaiset (1909)
Kianto, Ilmari: Punainen viiva (1909)
Selma Lagerlöf: Jerusalem (1902); Peukaloisen retket villihanhien seurassa (1906-1907)
London, Jack: Erämaan kutsu (1903)
Uudempia, 1900-luvun alkuun sijoittuvia romaaneja:
A. S. Byatt: Lasten kirja
Tracy Chevalier: Pudonneet enkelit
Robert Harris: Upseeri ja vakooja
Pertti Lassila: Kovassa valossa
Märta Tikkanen: Emma ja Uno
Jaakko Salon Ilkamat-sarjaan säveltämä groove- ja soul jazz-tyylinen tai "go-go"-tyylinen musiikki ei koskaan päätynyt levylle asti. Tuohon aikaan 1960- ja 1970-luvuilla julkaistiin kuitenkin joitain kotimaisia levytyksiä, joissa on samanlainen tunnelma, esim:
Jaakko Salo Orchestra: Koskis-à-go-go (Scandia, 1970)
Helmet -- Koskis à go go / Jaakko Salo Orchestra
Jaakko Salo Orchestra: Sauna-à-go-go (Scandia, 1972)
Jaakko Salo Orchestra – Sauna-À-Go-Go (1972, Vinyl) - Discogs
Jaakko Salon säveltämässä Uuno Turhapuro-elokuvamusiikissa on samanlaista Salo-Ilkamat-groovea.
Helmet -- Uuno on numero yksi! : Jaakko Salon musiikkia Uuno Turhapuro -elokuviin 1973-1998
Varhaisempaa Jaakko Salon tuotantoa TV-käyttöön on Amer-tupakan TV-...
Tieyhteys Säynätsalosta mantereelle avattiin 5.4.1947.
Ennen pengertietä Säynätsaloon liikennöi lossi, joka aloitti toimintansa vuonna 1930. Ensimmäinen auto saapui Säynätsaloon kuitenkin jo vuonna 1919, jäätietä pitkin, ajajana itse tehtailija Parviainen.
Lähde: Matti Rautjoki (toim.): Päivät seutuvilla Päijänteen: säynätsalolaisten kirja. (1994)
Kiasma-kirjastosta ei voi lainata kirjoja. Kirjasto on kaikille avoin ja ilmainen lukemista ja työskentelyä varten.
Kirjastoaineistoja on mahdollista skannata omalle muistitikulle tai omaan sähköpostiosoitteeseen ilmaiseksi, valokopioista joudumme laskuttamaan.
Lähteet:
Kiasma-kirjasto
https://www.kansallisgalleria.fi/fi/Kirjasto
Taskukirjastossa on tilapäinen ongelma, jota selvitellään. Asiasta on maininta Helmet-palvelusivustolla, etusivun ylälaidassa.
Pahoittelen ongelmasta aiheutuvaa haittaa.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Kyseessä on Helvi Juvosen runo Lumottu kevät kokoelmasta Kääpiöpuu (1949). Runo sisltyy myös Helvi Juvosen koottujen runojen kokoelmaan Aukea ei koskaan metsään ovi (toim Mirkka Rekola ja Liisa Enwald, 2009, s. 31).
Kirja on Katherine Allfreyn Delfiinikesä, jonka on suomentanut Kaija Pakkanen ja kustantanut Otava. Kirjasta on kaksi painosta: vuoden 1978 ja 1963 painokset, ja näistä tuo jälkimmäinen on kuvaamasi ohut ja punakantinen nidottu versio. Kansikuvan näkee mm Kirjasammon sivulta
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/delfiinikes%C3%A4
Päähenkilö on Andrula-tyttö, joka asuu kauniilla ja köyhällä Kalonysoksen saarella. Kirjan takakannen juoni vastaa muistikuvaasi.
Ajankohdan Helsingin Sanomien uutisoinnin mukaan koulut aloittivat syyslukukautensa torstaina 14.8.1986.
Helsingin Sanomat 8.8.1986, Helsingin Sanomat 13.8.1986
Helsingin yleisistä kirjastoista suurin yksittäinen kirjakokoelma löytyy Pasilan kirjastosta. Kirjaston avokokoelman lisäksi samoissa tiloissa sijaitsee myös kirjavaraston kokoelma.
Tieteellisistä kirjastoista suurin kokoelma on Kansalliskirjastossa.
Digi- ja väestötietoviraston Nimipalvelussa voi tutkia eri nimien yleisyyttä: https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/.
Etunimien lukumäärissä ovat mukana kaikki Väestötietojärjestelmään tallennetut voimassaolevat etunimet sekä kuolleiden henkilöiden osalta kuolinhetkellä voimassaolleet nimet. Tilastoissa ovat mukana ensimmäisten etunimien lisäksi muut annetut etunimet. Yksityisyydensuojan turvaamiseksi palvelussa ei näytetä etunimien tarkkaa lukumäärää eriteltynä, jos nimiä on vähän.
Mario-nimiä on joinakin vuonna annettu niin vähän, että määrä ilmoitetaan vain tarkkuudella "alle 5". Siksi yhteenlaskettu määrä ei ole tarkka, vaan ilmaistaan muodossa "alle 1316".
Mario-nimeä ei ole suomalaisessa nimipäiväkalenterissa.
Mikäli tarkoitit Tommy Tabermannin runoa ”Pieni laulu ihmisestä”, niin se on julkaistu alun perin teoksessa ”Maa: runoja matkalle epätoivon tuolle puolen” (1987) ja löytyy sivulta 63. Runo löytyy myös esimerkiksi Tabermannin parhaita runoja kokoavasta teoksesta ”Runot 1970–2010” sivulta 369.
Maija Konttisen runo "Repo-Mikon rangaistus" alkaa: "Pupu-Jussin tylleröinen, pieni, näpsä Nöpöstiina kivikuppi kainalossa metsätietä tallusteli oman äidin asialle."
Runo sisältyy esimerkiksi Satu Koskimiehen toimittamaan "Eläinrunojen kirjaan" (Kirjayhtymä, 1997), vuonna 1931 julkaistun "Kodin ja koulun ensimmäisen kirjan" kahdennentoista uudistetun painoksen näköispainokseen (Otava, 1994) ja kirjaan "Pieni aarreaitta. 3, Runoaitta" (WSOY, 1993).
Lisää lähteitä voit etsiä Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannasta:
https://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/onnet-tietokanta
Olisikohan tässä merkittävin tekijä kuitenkin se, että käännettäessä englanninkielistä alkuperäiskappaletta (YMCA) suomeksi on M-kirjaimen lausuminen ("em") siirtynyt alkuperäisesityksestä kotimaiseen tulkintaan sellaisenaan, jolloin myös N on ollut luontevinta lausua "en".Toisaalta, NMKY-lyhenteen lausumiseen tuntuu aina liittyneen kysymyksen esiin nostama kahtiajako "en"- ja "än"-versioiden välillä, eikä se välttämättä selity edes ruotsinkielisyydellä: joillekin se on en-em-koo-yy, toisille än-äm-koo-yy. Kyse saattaa olla jopa kontekstuaalisesta seikasta: ehkä normaalipuheessa edeltävä sana vaikuttaa siihen, kumpi tapa tuntuu paremmalta – kenties Pieksämäen NMKY houkuttelee käyttämään en-em-koo-yytä (-mäen en-), kun taas Mäntsälän NMKY...
Vastausta tähän kysymykseen voi yrittää etsiä tällä hetkellä lainassa olevasta teoksesta Asko: huonekaluja Lahdesta. Teoksen esittelytekstissä kuvataan kirjaa seuraavanlaisesti: "Lahden kaupunginmuseo julkaisi uutuusteoksen Askon huonekalutehtaan tuotteista. Asko-huonekaluja Lahdesta on laaja kuvateos, joka perustuu museon Asko-kokoelman valokuva- ja arkistoaineistoon. Kyseessä on perusteellinen katsaus suomalaisen kodinsisustuksen historiaan. Kirja on paitsi kertomus eräästä lahtelaisesta yrityksestä myös hakuteos omien perintöhuonekalujensa taustoista kiinnostuneille. Teoksen ovat kirjoittaneet museon kokoelmapäällikkö Sari Kainulainen ja tutkija Päivi Vickholm."Teoksen pääsee varaamaan verkkokirjastosta.Mikäli mainittu kirja ei vastaa...
Hedelmät ovat aina olleet taiteilijoiden suosikkiaiheita, joten lista voi olla pitkä. Näin alkuun ainakin seuraavat taiteilijat ovat maalanneet muiden aiheiden lisäksi hedelmäasetelmia:
Balthasar van der Ast
Balthus
Caravaggio
Gertrude Metz
Giovanni Stanchi
Jan Davidsz de Heem
Jan Frans van Son
Paul Cézanne
Paul Gauguin
Vincent van Gogh
Willem von Aelst
Lisää voit etsiä esimerkiksi kuvahaulla googlaamalla sanat taidemaalarit ja hedelmäasetelmat tai englanniksi painters ja fruit still life.
Kannattaa myös selailla taidekirjoja, joita voit hakea kirjastosta. Helmet.fi https://www.helmet.fi/fi-FI
Ohjelmatietojen löytäminen osoittautui yllättävän vaikeaksi. Ritva-tietokannasta, https://rtva.kavi.fi/, ei löytynyt ohjelmaa Ben Furman eikä myöskään kuvaukseen sopivaa muuta ohjelmaa, jossa Ben Furman esiintyy, https://rtva.kavi.fi/program/searchAjax?search=Ben+Furman. Arkisto-osa löytyy kuitenkin myös hausta (vuodet 1957-2009), mutta sieltä löytyi tällainen tulos, https://rtva.kavi.fi/program/searchAjax?search=Ben+Furman+ARCHIVE%3A+%2….
Kanavan 1 ohjelmisto on löydettävissä vuodesta 2007 alkaen, myös ohjelmaoppaassa, mutta aikaisemmat vuodet puuttuvat vielä, https://rtva.kavi.fi/channel.
Kysyin Kansallisesta audiovisuaalisesta instituutista lisätietoja, sieltä vastattiin Kavin sisäisestä...
Viisumeista, oleskelu- ja työluvista sekä tullimääräyksistä saat tietoa kohdemaan viranomaiselta. Tarvitsemasi ajantasaiset tiedot kysymyksiisi saat Usan Suomen suurlähetystöstä (Embassy of the United States of America, Helsinki),sähköpostiosoite: helsinkiprotocol@state.gov.
Kilotavu.com -sivuston säähavaintoarkiston päivätilastoissa on oma sarakkeensa lumensyvyydelle. Sen mukaan Helsingin Kaisaniemen säähavaintoasemalla oli esimerkiksi vielä 3.4.1986 lumensyvyys 2 cm. Toisaalta vaikkapa 20.4.1986 Kaisaniemen asemalla ei lunta enää ollut maassa.
Toukokuu on tavallisesti Helsingissä jo lumeton, eikä kilotavun tilastojen mukaan myöskään vuonna 1986 lunta toukokuussa Kaisaniemessä mitattu.
https://kilotavu.com/fmi-tilastot.php?paiva=01&kuukausi=05&vuosi=1986
Yle areenan vapun uutislähetyksessä 1986 on runsaasti kuvaa lumettoman Helsingin vapunvietosta https://areena.yle.fi/1-3436445
