Teoksessa Ylioppilasaineita 1976 on näyteaineita kevään 1976 aineista. Sisällysluettelona on aiheiden otsikoita. En pysty takaamaan, että se on täydellinen lista, mutta varsin useita erilaisia otsikoita siitä löytyy. Lohjalla ei ole kirjaa, mutta Hyvinkään kollega ystävällisesti skannasi sisällysluettelon tänne. Saat se sähköpostiisi.Jos haluat lukea aineet, voit tulla kirjastoon kaukolainaamaan sen. Kaukolainaustoiminta on maksullista.
Sukunimet-teoksen mukaan "Paavilainen on savolais-karjalainen sukunimi. 1500-luvun puolen välin tienoilta lähtien on nimestä runsaasti tietoja Karjalankannakselta [..]", sittemmin mm. Kiteeltä, Tohmajärveltä ja Parikkalasta. Savossa Paavilaisia on on asustellut esimerkiksi Juvan, Pellosniemen ja Vesulahden pitäjissä.Sukunimet. Mikkonen, Paikkala. Otava, 2000.
Tietoa tästä kilpailusta ja sen tuloksista löytää Pasilan kirjaston mikrofilmeiltä. Hs julkaisi kilpailun uusille kirjoittajille (Lehtijutut tai julkaisu jossain antologiassa eivät estäneet osallistumista) 28.12.1986 . Palkinnot olivat muhkeat, 100 000mk 1. palkinto, 75, 000mk 2. palkinto ja 3. palkinto 75 000.Kilpailun järjestivät Wsoy ja Uudet kirjat kirjakerho.Kilpailun lopputuloksesta HS uutisoi 19.9.1987 eli Waltarin syntymäpäivänä. Voittajia olivat Jyrki Tuularin "Musta", Klaus Oeschin "Fenix" ja Jarmo Ojasen "Sulanutta lunta". Pekka Tarkka arvosteli voittaneet teokset Helsingin Sanomissa 25.11.1987. Wsoy ja Uudet kirjat ilmoittivat julistavansa uudet MW-kilpailut parin vuoden välein. Toisen kilpailun käsikirjoitusten...
Mors lilla Olle on suomenkieliseltä nimeltään Ollin marjamatka. Se löytyy teoksesta Suuri lastenlaulukirja / Toimittaneet Olli Heikkilä, Virpi Kari ; Nuottipiirrokset Maija Ödner.
Vaasan kaupunginkirjaston kokoelmista ei ainakaan vielä löydy kyseisen laulun nuotteja. Katsoin myös Seinäjoen kaupunginkirjaston kokoelmatietokannasta, enkä löytänyt niitä sieltäkään. Laulun nuotit ovat ainakin julkaisussa Soi 3-4 (Rami-Jussi Ruodemäki et al.). Tätä teosta on ainakin Turun ja Porvoon maakuntakirjastoissa, joista se voidaan kaukolainata. Kaukolainaus voidaan tehdä oman lähikirjaston kautta täyttämällä kaukolainahakemus.
Jotta voit uusia lainasi netin kautta, tarvitset nelinumeroisen pin-koodin. Pin-koodi on sama, jota käytetään lainattaessa lainausautomaatilla. Uusiaksesi lainasi kirjaudut Venny-verkkokirjastoon (http://verkkokirjasto.vaasa.fi/vaasa) ja valitset vasemmalta Lainat. Asiakastunnuksesi on kirjastokortin numero (on kirjastokortin takapuolella) ja salasanasi on nelinumeroinen pin-koodisi. Voit uusia kerralla kaikki lainasi tai valita lainoista ne, jotka haluat uusia.
Mikäli sinulla ei vielä ole pin-koodia, saat sen käymällä jossain Vaasan kaupunginkirjaston toimipisteessä.
Kyllä on. Teos löytyy HelMet-kirjastojen kokoelmista erilaisista Koskenniemen kokoomateoksista, ja niiden saatavuuden kirjastoista voit tarkistaa HelMet-aineistohausta esimerkiksi alla olevan linkin kautta. Napsauta kunkin teoksen nimeä, jotta saat tarkemmat tiedot esille.
http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin/t?SEARCH=nuori+anssi&searchscop…
Ivan Southallin (1921-2008) teoksista on ilmestynyt suomeksi Pakkolasku pimeään 1969 (To the Wild Sky), Pensaspalo 1970 ( Ash Road), Päästä pallo lentoon 1970 (Let the Balloon Go) ja Kaupunki on meidän 1973 (Chinaman’s Reef is Ours). Kirjojen kustantaja on Otava ja ne julkaistiin sarjassa Otavan nuortenkirjoja.
Elokuvasovitus on tehty kirjasta Päästä pallo lentoon vuonna 1976. Elokuvan ohjasi Oliver Howes. Southallin teoksesta Hills End on myös tehty televisiosarja.
Nuorisotiedon kirjasto on se kirjasto, jonka kanssa voit asioida:
http://www.nuorisotiedonkirjasto.fi
Tämä kirjasto tekee yhteistyötä Nuorisopsykiatrisen yhdistyksen kanssa: http://www.nuorisopsykiatrinen-yhdistys.org/
Voit lainata kirjaston kokoelmista paikan päällä tai tilata kirjan kirjan/kirjat kotiisi suoraan.
Nuorisotiedon kirjaston sivuilla on käyntiosoite ja tiedot miten menetellä, jos haluaa kirjan kotiin: sivuston yläpalkin kohta Kirjastoinfo. Silloin pitää ottaa yhteyttä kirjastoon ja he opastavat sinua edelleen: sinun pitää mm. antaa yhteystietosi kirjastoon.
Kirjaston yhteystiedot ym. löytyvät samasta sivuston yläpalkista, siellä on myös linkki ” Haku tietokantaan”, josta voi hakea aineistoa kirjaston kokoelmista....
Tarkoittanet ePress-palvelua, jossa voi lukea suoraan verkosta suomalaisia sanoma- ja aikakauslehtiä näköisversiona heti niiden ilmestyttyä. Kyseistä palvelua voi käyttää vain kirjaston tiloissa joko kirjaston omilta koneilta tai mukana olevalta läppäriltä, tabletilta tai kännykästä. Etäkäyttö kotoa/muualta ei ole mahdollista.
Ohessa kopio ePress-palvelusta www.helmet-fi-sivustolta: "ePress tarjoaa yli 200 kotimaista paikallis- ja maakuntalehteä näköislehtinä luettaviksi heti niiden ilmestyttyä painosta. Palvelua voi käyttää kirjaston asiakaskoneilla tai langattomasti omilta tai kirjaston mobiililaitteilta kirjaston langattomassa verkossa. Palvelussa voi kerrallaan olla rajallinen määrä yhtäaikaisia käyttäjiä."
Ensimmäisenä tarjokkaana etsityksi kirjaksi tulee mieleen Christopher Fowlerin Varjomaailma (Karisto, 1990), olkoonkin, että se sijoittuu Lontooseen eikä New Yorkiin.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_4055
On tavallisempaa, että suomennos tehdään teoksen alkukielisen julkaisun pohjalta, johon myös suomennoksessa bibliografisesti viitataan (julkaisun nimi, kustantaja ja julkaisuvuosi). Jos tällaista alku- tai muunkielistä julkaisua ei ole käytetty, sekin ilmaistaan kysyjän mainitsemalla tavalla.
Merkintä on tekninen. Itse käännöksen kannalta asialla ei ole välttämättä mitään merkitystä, joskin varsinkin aikaisemmin käsikirjoituksesta kääntäminen saattoi merkitä työskentelyä käsin kirjoitetun tekstin parissa.
Heikki Poroila
Esko Rekola (1919-2014) toimi Wikipedian mukaan Liberaalisen Kansanpuolueen ministerinä viidessä eri hallituksessa, mutta esimerkiksi kansanedustajana hän ei missään vaiheessa ollut. Myöskään mitään merkittäviä luottamustehtäviä hänellä ei puolueessa ollut. Voitaneen silti sanoa, että lähinnä hän edusti virkamiehenäkin Liberaalista Kansanpuoluetta.
Heikki Poroila
Kirjaudu Kyyfi.Finnaan kirjastokortin numerollasi ja tunnusluvulla. Valitse oma tili-valikosta omat tietosi ja klikkaa sieltä tee osoitteenmuutospyyntö. Sen alta löytyy myös kohta, jossa voi ehdottaa uutta varaustunnusta.
Polkupyöräilyn hauskuutta julistavan Rullaan-kappaleen julkaisi v. 2002 Kapteeni Ä-ni, jossa vaikuttivat artistit Nopsajalka ja Jukka Poika sekä tuottaja Bommitommi. Jukka Pojan ja Jenkkarekka-yhtyeen tulkinta kappaleesta tuli pari vuotta myöhemmin.
Kapteeni Ä-nen vuoden 2002 cd-singlellä oli Rullaan-kappaleesta myös "Bommitommi remix" eli Bommitommin (Tommi Tikkanen) muokaama pitempi versio. Tämä voisi olla radioissa soinut kappale. Bommitommi remixiä ei löydy Spotifysta eikä Youtubesta, mutta esim. Yleisradion levystössä se on.
https://www.discogs.com/Kapteeni-%C3%84-ni-Rullaan/release/365106
http://www.fono.fi/Dokumentti.aspx?kappale=bommitommi&id=9126f05d-4aaf-…
Molemmat sitaatit ovat kirjasta Viisi sarjaa nopeasti virtaavasta elämästä (Arthouse, 1987), sarjasta II:
8.
Politiikka, mahdollisen tekemistä
lopulta mahdottomaksi.
14.
Suurvallat huutavat, tuskasta, aseihinsa
kahlehdittuina.
Aseet estävät niitä käymästä sotaa.
Raskolnikovilla tuskin oli puhelinta. Rikos ja rangaistus alkoi ilmestyä jatkokertomuksena vuonna 1866 ja romaanina se julkaistiin seuraavana vuonna. Pietariin saatiin puhelinverkko (yksi Venäjän ensimmäisistä) vasta vuonna 1882, vuosi kirjailija F. M. Dostojevskin kuoleman jälkeen. Dostojevskia oli alettu pitää Venäjällä "mystisenä näkijänä" ja "profeettana" jo tämän viimeisten elinvuosien aikana, mutta puhelimia ei hänkään vielä 1860-luvulla arvannut pietarilaiskoteihin sijoittaa.
https://telhistory.ru/eng/telephone_history/razvitie-telefonnoy-svyazi-v-rossii/first-city-telephone-exchanges-/
Kirsti Ekonen ja Sanna Turoma (toim.), Venäläisen kirjallisuuden historia
Antero Tuomiston teoksessa Suomalaiset sotamuistomerkit (1998) on Ähtärin muistomerkin kohdalla mainittu juuri tämä Viktor Jansson ja paljastuspäivämääränä 26.9.1920. Myös Anna Sirolan teoksessa Puhukoon paatinen pylväs : vuoden 1918 vapaussodan sankarihautojen muistomerkit ja vapaudenpatsaat (2017) vahvistetaan sama tieto. Kirjassa on artikkeli patsaan paljastustilaisuudesta (julkaistu Keskisuomalainen-lehdessä 28.9.1920): "Ähtärin sankaripatsas on -- kivenveistäjä V. Sailon, Tampereelta valmistama ja on se tehty tait. Janssonin piirustusten mukaan Jyväskylän mustasta graniitista."
Vapaussodan perintö -julkaisun numerossa 4/2013 kerrotaan Alpo Sailon osuudesta vapaussotaan. Lehden kannessa on luonnos Vapaudenpatsaasta (vapaussodan...
Finnairin lennolla AY-405 Oulusta Helsinkiin 30. syyskuuta 1978 miehistön jäsenet olivat kapteeni Tauno Rajakangas, perämies Lasse Peltonen ja lentoemännät Marja Ervasti, Helena Suvioja ja Irmeli Ylinen. Koneessa oli 44 matkustajaa, joista 36 vapautettiin yhdessä kahden miehistön jäsenen kanssa koneen laskeuduttua Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Panttivangeiksi jäivät Rajakangas, Peltonen, Ylinen ja kahdeksan naismatkustajaa.
Matkustajien nimet ovat luettavissa esimerkiksi Lauri Puintilan kirjasta Kaappari Lamminparras : Suomen ensimmäisen konekaappauksen tarina (WSOY, 2010), josta myös ylläolevat tiedot ovat peräisin.
