Periaatteessa elokuvatallenteen kansikuvan käyttämiseen tarvittaisiin lupa, mutta vallitseva käytäntö on pitkälle sellainen, että jos kyseessä on ns. laillinen PR-käyttö, kukaan ei erikseen vaivaudu eikä oikeudenhaltija pahastu.
Tapahtumajulisteessa tehdään alkuperäisestä kannesta kopio, joka ei kuulu sinänsä kirjastojen oikeuksiin. Mutta vaikka kyseessä on muodollisesti tekijänoikeusrikkomus, siihen tuskin kukaan puuttuu. Tilanne voisi olla toinen, jos kansikuvaa käytettäisiin esimerkiksi piraattikopioiden mainostamiseen.
Tekijänoikeuslainsäädäntö on ajalta, jolloin nettiä ei ollut edes mielikuvituksessa olemassa. Monet modernin maailman tiedotuskäytännöt edellyttävät lupia, joiden saaminen käytännössä on työlästä kaikille osapuolille....
Suutarin sijasta ehdottaisin ihan kirjansitomoa, koska sellaisessa varmaankin osataan korjata myös kuvaamasi kaltainen vika.
Kirjansitomoja löytyy googlaamalla sanalla "kirjansitomo":
https://www.google.fi/?gws_rd=cr&ei=6ziXUrzELoL9ywOI6YDABQ#q=kirjansito…
Ehdottaisin sinulle Haruki Murakamia, Ian McEwania ja Paul Austeria, science fictionia kirjoittavaa Alastair Reynoldsia, kotimaisista Kari Hotakaista, Turkka Hautalaa ja Petri Tammista, ja dekkaristeista vielä Arnaldur Indriðasonia.
Astianpesukoneen täyttämisen aloittaminen edestä tai takaa liittyy ennen kaikkea henkilökohtaisiin mieltymyksiin ja tottumuksiin. Pesutulokseen sillä ei tiettävästi ole vaikutusta.
Toisaalta kun useampi henkilö käyttää ja täyttää samaa tiskikonetta, voivat erilaiset tavat aiheuttaa ristiriitoja. Tällä perusteella täyttämisjärjestyksellä on merkitystä. Joillekin järjestelmällisyys on tärkeämpää kuin toisille. Toinen haluaa edetä systemaattisesti esimerkiksi takaosasta lähtien, kun taas toinen asettaa astiansa lähimpään vapaaseen paikkaan.
Lisäksi astianpesukoneiden korien muotoilu vaikuttaa siihen, miten konetta kannattaa täyttää. Tiskikoneen käyttöohjeesta voi saada tähän ohjeistusta.
Työtehoseuran tiedote antaa yleisiä ohjeita koneen...
Saat uuden kirjastokortin varastetun tilalle mistä tahansa Helmet-kirjastosta. Varaa mukaasi voimassa oleva henkilötodistus, passi, ajokortti tai kuvallinen kela-kortti. Sinun kannattaa ilmoittaa kortti kadonneeksi vaikkapa soittamalla mihin tahansa Helmet-kirjastoon.
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__ongelmatilanteet(953)
Valitettavasti tällä kertaa ei kuvausta vastaavaa sarjaa löytynyt. Erilaisia haltijoita/henkiä on kyllä esiintynyt ainakin piirrosanimaatiossa nimeltä Sillon ko Mettänviepä, joka on lähetetty ensimmäisen kerran 21.3.1984 (ks. https://rtva.kavi.fi/program/details/program/22652980).
Turun kaupunginkirjastossa on skanneri pääkirjaston uutistorilla (uudisosa 1. krs.) ja musiikkiosastolla (vanha rakennus 2. krs.). Ohessä esimerkkinä pääkirjaston palvelut listauksena https://vaski.finna.fi/OrganisationInfo/Home#85141
Etsitty kirja saattaisi olla Michael Faberin Lihaa ja verta (Tammi, 2001). Kirjan päähenkilön nimi on Isserley, mikä saattaisi selittää tuon "Esserlichin". Isserleyn tehtävänä on hankkia miesten lihaa ravinnoksi ulkoavaruudessa eläville lajitovereilleen. Puoleensavetävältä naiselta näyttävä Isserley operoi Skotlannin ylänköteillä ja poimii kyytiinsä yksinäisiä miehiä, jotka sitten kuljettaa syrjäiselle maatilalle "kypsytettäviksi".
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_6572
Paras tietämys lienee pyöräliikkeissä. Ainakin allaolevat liikkeet myyvät sähköpyörän akkuja:
https://www.bikester.fi/sahkopyoraopas/akut.html
https://www.greencycle.fi/category/2/akut-ja-laturit
https://hollandbikeshop.com/fi-fi/polkupyoran-osat-sahkopyoraan/sahkopyoran-akut-ja-osat/sahkopyoran-akku/
Talvisodan jälkeen ruskealalaiset evakuoitiin ensi vaiheessa Itä-Hämeen, Sysmän, Hartolan, Joutsan, Leivonmäen ja Luhangan pitäjiin. Pika-asutuslain tultua voimaan kesäkuussa 1940 maataloussiirtoväen sijoituskunniksi määriteltiin Iisalmi ja sen maalaiskunta, Kiuruvesi, Vieremä ja Pielavesi.
Lähteitä:
Hasunen, Reijo. Yleistietoa Ruskealasta. Karjala-lehden n:o 15 liite 23, 1972.
Hietanen, Silvo. Siirtoväen pika-asutuslaki 1940: asutuspoliittinen tausta ja sisältö sekä toimeenpano. Hki: Suomen historiallinen seura, 1982.
Suomalainen paikannimikirjakaan ei tuntenut Maukari -nimeä. Kotuksen sivustolta sen sijaan löytyi pieni maininta Maukari-nimestä, hakemistossa paikkainnimiä ja paikallistarinoita 1879-1882, Maukarista on maininta Ylivieskan kohdalla ja nimi näyttäisi merkinneen tiettyä, paikallista niitty- ja korpialuetta:
http://kaino.kotus.fi/korpus/nimet/pnpt/viite/Y.php
http://kaino.kotus.fi/korpus/nimet/pnpt/kuvat/0082.jpg
Tämä vuonna 1921 ilmestynyt kirja on muutamissa kirjastoissa eri puolilla Suomea, ei kuitenkaan Kuopion alueen kirjastoissa. Sen voi saada kaukolainaan oman lähikirjaston kautta. Alla linkki hakupalvelu Finnan sivuille, josta näkyvät ne kirjastot, joiden kokoelmissa kirja on:
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=Krenat%C3%B6%C3%B6rien+retket+&type=AllFields&dfApplied=1&limit=20
Valtionarkistolla tarkoitat oletettavasti nykyistä Kansallisarkistoa, jonka nimi oli Valtionarkisto vuosina 1869–1994. Kansalliskirjaston aineistoihin voi tutustua ja niitä voi etsiä Kansallisarkiston verkkosivuilla. Kansallisarkistolla on myös digitoituja aineistoja, jotka koostuvat pääasiassa kaikkein käytetyimmästä aineistosta ja mikrofilmeistä. Digitoituihin aineistoihin voi tutustua Digitaaliarkistossa.
Tein useita hakuja Kansallisarkiston VAKKA-arkistotietokannasta, Astia-verkkopalvelusta sekä Digitaaliarkistosta, mutta en onnistunut löytämään tätä nimenomaista asiakirjaa "ränteriräkning i Kexholms fästningsräkenskaper”. Asiakirja viitannee veronmaksuun Viipurin voutikunnassa/Käkisalmen läänissä. Löysin Astia-verkkopalvelusta kaksi...
"Hei Kollega kävi arkiston kortistojen äärellä ja löysi oheiset toisinnot:
Ensimmäisestä löytyi neljä toisintoa: ”Missä nauriit kasvaa puussa taikka maassa” Uskela, 1909. (Varsinais-Suomi) ”(Kaupunkilaisen hienostumista pilkataan:) Ei enää tiär mis nakrik kasva puus vai maas vai katotem pääl.” Yläne, 1914. (Varsinais-Suomi) ”Miss nakrit kasvaa puuss’ vai maass’ vai kattoten pääll’?” Kokkola (Hämeenlinnan alakansakouluseminaari), 1943. (Etelä-Pohjanmaa) ”Miss nauriit kasvaa puuss’ vai maass’ vai kattoiten pääll’ko?” Huittinen (Hämeenlinnan alakansakouluseminaari), 1944. (Satakunta)
Toisesta kaksi: ”Niin kauan kun me elämme täällä, pitää olla paita housujen päällä.” Laukaa, 1938 ”Nii kauvan kuin me eläm tääl pitäkää paita housujen pääl,...
Aune Tuomikosken suomentama George Eliotin Middemarch ilmestyi vuonna 1966 kahtena niteenä. Teosta on kyllä Helmet-kirjastojen kokoelmissa, mutta osaa yksi yksi kappale ja osaa kaksi kolme kappaletta. Ykkösosasta on tällä hetkellä varausjono.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Kyseessä lienee Helvi Hämäläisen runo, jossa "Jänis ruusu päässä vaeltaa kukkamaassa...". Runon nimi on Runoilijan uni ruusupensaikossa ja se on julkaistu kokoelmassa Voikukkapyhimykset (WSOY, 1947). Runo sisältyy ainakin Hämäläisen Valitut runot -kokoelmiin vuosilta 1981 ja 1987.
Mikäli tarkoitat koko tuotannolla listaa, jossa näkyisi myös yksittäisten runojen nimet, en sellaista listaa löytänyt.
Tämä yksi pop-musiikkihistorian näteimmistä kappaleista kuvaa erään miehen havaintoja Lontoon Waterloon rautatieasemalla perjantaisin tapaavasta kahdesta ihmisestä, Terrystä ja Juliesta. Kappaleella ei varsinaisesti ole mitään selkeää sanomaa eikä se kuvaa yhtä yksiselitteistä tapahtumaketjua, vaan Waterloo Sunset on pikemminkin sarja hajanaisia tunnelmia ja vaikutelmia. Terry ja Julie jäävät lopulta mysteeriksi, kuten jää myös kappaleen kertoja.
Kappaleen säveltäjän Ray Daviesin mukaan Waterloo Sunset oli alkuperäiseltä nimeltään Liverpool Sunset. Davies kuitenkin muutti kappaleen nimen, koska tunsi Lontoon paremmin kuin Liverpoolin.
https://www.loudersound.com/features/the-story-behind-the-song-waterloo-sunset-by-...
Molemmat muodot ovat oikein. Laulutaitelija Minna Talwik/Talvik-Palmgrenin (ent. Talwik-Rikala) virolaisen isän sukunimi kirjoitettiin Talwik. 1900-luvun alkupuolella suomen kielessä v ja w olivat vielä täysin vaihtoehtoisia, kunnes uusi tulokas v alkoi korvata vanhahtavaa w-kirjainta myös erisnimissä. Eroa ei koettu merkittäväksi, kuten näkee laulajaa käsittelevistä 1920-30-luvun sanomalehtijutuista. Säveltäjä Selim Palmgrenin elämäkerrassa puolison nimi esiintyy molemmissa kirjoitusmuodoissa.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?query=minna%20talvik%20talwik&orderBy=RELEVANCE
https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit_artikkelit_ja_esitelmat/kieli-ikkuna_%281996_2010%29/voi_wee%21
https://outi.finna.fi/Record/outi.920503
Vantaan Tikkurilan kirjaston sivuilla kerrotaan, että "tulostus ei ole toistaiseksi käytössä havaitun tietosuojariskin vuoksi." Myöskään Vantaan Myyrmäen kirjastossa ei ole mahdollista tällä hetkellä tulostaa. Muissa Helmet-kirjastoissa tulostus toimii normaalisti.
Juuri tänään (30.9.) klo 18 alkaen päivitetään kirjastojärjestelmän palvelimia. Tämä voi vaikuttaa mm. itsepalvelutulostamiseen:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Kirjastojar…
