Salaman sähkövirta ei nykyoloissa ole teknisesti eikä taloudellisesti järkevästi hyödynnettävissä. Kokeiluja on tehty ainakin Yhdysvalloissa v. 2007, mutta tulokset eivät olleet lupaavia.
Salama sisältää erittäin paljon energiaa, mutta sen valtava hetkellisen virran määrä on suuri haaste teknisille laitteistoille. Lisäksi pääosa energiasta haihtuu salamakanavan eli salaman iskureitin kuumenemisena. Ei myöskään ole ennakoitavissa mihin salama iskee, joten hyvin korkeita mastoja tarvittaisiin tiheä verkosto. Sellaisen rakentaminen ja huoltaminen olisi taloudellisesti erittäin kallista epävarmoihin mahdollisiin tuottoihin suhteutettuna.
Aiheesta suomeksi:
https://www.helen.fi/asiakaspalvelu/...
Mikäli nuo numerot 193 ja 195 viittaavat ompelukoneen sarjanumeroihin, Sewing Online -verkkokaupasta voi tilata maksua vastaan eri ompelukonemerkkien, myös Pfaffin ohjekirjoja pdf-muodossa https://www.sewingonline.co.uk/library/PFAFF-191-196-591-596.html
Sewing Online https://www.sewingonline.co.uk/
Hei
Little Eva levytti laulun vuonna 1962 ja Kylie Minogue vasta vuonna 1987. Tästä löydät listan muistakin artisteista, jotka ovat tehneet version kyseisestä laulusta: https://secondhandsongs.com/performance/1374
Täältä löydät lisää tietoa laulusta: https://www.songfacts.com/facts/little-eva/the-loco-motion
Valitettavasti kappaleen "Na neitralnoj polose" suomennoksesta ei ole julkaistu nuottia. Kappaleen soinnutuksesta löytyy esityksiä netistä:
https://chordu.com/chords-tabs-mika-ja-turkka-mali-ei-kenenk%C3%A4%C3%A…
Myöskään Vysotskin tuotannosta julkaistuista nuottikirjoista ei näytä löytyvän tämän kappaleen nuotinnosta. Kappaleen ruotsinkielisestä versiosta "Ingen mans land (På vår gräns till Pakistan)" sen sijaan löytyy sanat, melodia ja sointumerkit kokoelmassa Vargjakten (Karneval, 2007). Teos kuuluu muun muassa Turun pääkirjaston valikoimaan.
https://www.finna.fi/Search/Versions?id=blanka.21210&keys%5B0%5D=AT%20v…
https://finna.fi/Record/vaski.495448
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/...
Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan Esa Adrianin (1939 - 2007) ensimmäinen suomennostyö oli Tšingiz Aitmatovin Džamilja : punahuivinen poppelini (Džamilja : topolek moj v krasnoj kosynke, 1963). Tätä ennen hän oli osallistunut muutaman kertomusantologian suomentamiseen.
Kertomuskokoelman Kananjumala : uutta venäläistä proosaa (1963) Esa Adrian suomensi yhdessä Markku Lahtelan kanssa.
Voit tarkastella Esa Adrianin koko laajaa käännöstuotantoa Fennicasta kirjoittamalla hakuun "adrian esa". Voit järjestää hakutuloksen ilmestymisvuoden mukaan esimerkiksi vanhimmasta uusimpaan. Fennicasta löytyvät viitetiedot noin puolestatoista sadasta Esa Adrianin suomennoksesta.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
https://www...
Kirja on Katherine Allfreyn Delfiinikesä, jonka on suomentanut Kaija Pakkanen ja kustantanut Otava. Kirjasta on kaksi painosta: vuoden 1978 ja 1963 painokset, ja näistä tuo jälkimmäinen on kuvaamasi ohut ja punakantinen nidottu versio. Kansikuvan näkee mm Kirjasammon sivulta
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/delfiinikes%C3%A4
Päähenkilö on Andrula-tyttö, joka asuu kauniilla ja köyhällä Kalonysoksen saarella. Kirjan takakannen juoni vastaa muistikuvaasi.
Laulu on "Kansan puolesta (SMP:n tunnusmarssi)". Sanat Konsta Jylhän sävelmään on kirjoittanut Pauno Haapamäki.
http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?ID=71694ca0-478a-4662-8c7a-3048…
Levytyksen kappaleesta voi kuulla YouTubesta: https://youtu.be/Gd0wE_r_bws?t=967
Ainakin teksti ja ilmeisesti nuotinnos kappaleesta on julkaistu vihkossa Unohdetun kansan taistelulauluja (P-P-ohjelmakeskus, 1974). Teosta löytyy Kansalliskirjastosta sekä Jyväskylän ja Oulun yliopistojen kirjastoista, mutta niteitä ei voi lainata, ainoastaan tutkia paikan päällä.
https://finna.fi/Record/jykdok.515968
Tässä muutamia muutamia tietoja, jotka Jyväskylä-kokoelmasta vastaava informaatikkomme löysi.
Seinämaalauksen kautta selvisi seuraavaa:
Julkiset taideteokset Jyväskylässä (jkl.fi)
O.H. Wahlström rakennutti talon K.A. Nylundin piirustusten mukaan vuokra-asuintaloksi 1926.
Goodyearin seinämainos, Puistokatu 21
Taiteilija Felix Ojasen vuosien 1929-1930 vaihteessa maalaama Goodyearin mainos on luultavasti Jyväskylän vanhin seinämaalaus. Autonrenkaita mainostava teos paljastui julkisivuremontin yhteydessä 1990-luvulla. Edustavana esimerkkinä oman aikansa mainontatavasta se päätettiin entisöidä. Vuonna 1926 rakennettu talo, jonka seinää maalaus koristaa, on ensimmäinen Puistokadulle rakennettu kerrostalo.
Lähde: Suur-Jyväskylän...
Esine tuo kovasti mieleen öljytuikun tai -lampun, joita on jo antiikin aikoina tavattu koristella vaikkapa uskonnollisilla symboleilla tai ornamenteilla. Tämä on kuitenkin valistunut arvaus.
Tarkempaa arviota esineestä kannattaa kysyä esimerkiksi huutokauppakamareista tai antiikkiliikkeistä.
Öljytuikku. fi.wikipedia.org.
Oil lamp. en.wikipedia.org.
Kappale on nimeltään "Tuhma Dolly". Se alkaa: "Yksin jäin ystäväin". Sävelmä on kansansävelmä, johon sanat on kirjoittanut Pertti Reponen. Muistamassasi kohdassa lauletaan pienestä tuhmasta Dollysta. Kappaleen on levyttänyt Finntrio vuonna 1964. Se sisältyy esimerkiksi Finntrion cd-levylle "Ei koskaan selvin päin", joka on ilmestynyt "20 suosikkia" -sarjassa (Fazer Records, 1996). Sanat sisältyvät nuottiin "Tuhma Dolly" (Westerlund, 1964, REW3655), joka on lukusalikäytössä Kansalliskirjastossa ja Musiikkiarkistossa Helsingissä. Kummastakaan paikasta sitä ei siis saa kotilainaan.
Laulun Se kolmas J. H. Erkon sanoihin on säveltänyt Oskar Merikanto. Laulu on opusnumerolla 19.
Laulun nuotti sisältyy esimerkiksi nuottijulkaisuihin Suomen nuorison laulukirja (toim. P. Puhakka, Johannes Laine, J. H. Hakulinen, 1901), joka kuuluu Helmet-kirjastojen kokoelmiin.
https://www.heikkiporoila.fi/hp/wp-content/uploads/2020/11/978952687118…
Jokamiehenoikeudet antavat luvan poimia kukkia mainitsemissasi paikoissa, joskin valkovuokkoja löytää varmemmin esimerkiksi vähemmän merellisestä Keskuspuistosta.
Valkovuokon suosikkikasvuympäristö on lehto. Kangasmetsissä sitä tapaa usein.
Haltialan ja Tuomarinkylän maisemapelloilla kasvatetaan kukkia, ruiskaunokeista auringonkukkiin, ja herneitä vapaasti poimittavaksi. Kannattaa tutustua!
Plotniekka (tai lotniekka) on kirvesmies. Joillain alueilla se on tarkoittanut myös tervanpolton työnjohtajaa.
Lähde
Suomen murteiden sanakirja: https://kaino.kotus.fi/sms/?p=qs-article&sms_id=SMS_cf2ba5cf7641d73722e…
Vähänlaisesti löytyy Pekka Parkkisesta tietoja, mutta jotain kuitenkin. Pekka Kustaa Parkkinen (1940 Helsinki - 1992 Helsinki) oli kirjailija-kääntäjä, jonka tuotannon laajuus lukuisine romaaneineen ja runoteoksineen, saa hieman ihmettelemään kirjailijan tuntemattomuutta. Jarkko Tontti mainitsee kirjailijasta seuraavasti:'Kohosen ja Rantalan Suomalaisia kirjailijoita (Otava, 2004) tietää, että hän oli ”kommentoiva yhteiskuntakriitikko, arjen kuvailija ja tuntija.”'
Jarkko Tontti. Unohdettuja runoilijoita I.
Kirjasampo.fi. Parkkinen, Pekka.
Wikipedia.fi. Pekka Parkkinen.
Lisensiaatintutkinto perustettiin vuonna 1954 Helsingin yliopistossa ja otettiin käyttöön myös muissa korkeakouluissa vapaaehtoisena välitutkintona. Lisensiaatintutkintoon kuuluu lisensiaatintyö sekä muita opintoja. Tietoa siitä, millainen ajallinen ero lisensiaatin ja tohtorin tutkinnoilla keskimäärin on ollut en löytänyt. Päätoimisen opiskelijan on nykyään mahdollista suorittaa tohtorin tutkinto noin neljässä vuodessa. Helsingin yliopiston sivujen mukaan lisensiaatintutkinto suoritetaan nykyään tyypillisesti silloin, kun väitöskirjatyön edistäminen on osoittautunut hankalaksi ja epävarmaksi esimerkiksi elämäntilanteen tai muiden muuttuneiden olosuhteiden vuoksi.
Tilastokeskuksen sivuilla on mahdollista hakea tilastoja suoritetuista...
Sinikka Kallio-Visapää on suomentanut kyseisen kohdan T. S. Eliotin Neljän kvartetin viidennestä runosta Little Gidding seuraavasti:"Siinä on loppu mistä me lähdemme matkaan."Juha Silvon suomennoksessa sama kohta kuuluu näin:"Lopusta me aloitamme."T. S. Eliot: Autio maa : Neljä kvartettiä ja muita runoa (toim. Lauri Viljanen ja Kai Laitinen, suom. Sinikka Kallio-Visapää et al., 1972, s. 176)T. S. Eliot: Neljä kvartettoa (suom. Juha Silvo, 1979, s. 83)
Vanhat RSS-muotoiset uutuusluettelot poistuivat käytöstä, kun siirryttiin uuteen Helmet-verkkokirjastoon. Uudessa verkkokirjastossa voit käyttää uutuushakua. Verkkokirjastoon toteutetaan parhaillaan myös valmiiksi tallennettuja uutuushakuja, jotka tulevat käyttöön lähiaikoina (mahdollisesti jo tänään 19.6.2024).
Kyseinen biisi on Godspeed, jonka tekijä on yhdysvaltalainen laulaja-lauluntekijä Frank Ocean. Pianoversion kyseisestä biisistä on esittänyt englantilainen laulaja-lauluntekijä James Blake.
