En onnistunut löytämään ihan noin rajatusta aiheesta runoja, kuin nuorena ja yllättäen isoäidiksi tulemisesta. Isoäitiyttä yleisesti käsitellään ainakin esimerkiksi seuraavissa runoteoksissa:
Tuula Korolainen: Mummola: runoja mummoista, vaareista ja lapsista (Kirjapaja, 2022)
Anja Porio: Tule mummi leikkimään (Kirjapaja, 2013)
Isovanhemmuutta yleisemmin ja isoisän näkökulmasta on runoissaan paljon käsitellyt esimerkiksi Pertti Nieminen, ainakin teoksissaan:
Kuusi silmää, kuusi korvaa: Idylliä ja arkipäivää Reetan ja Ainon elämästä (Otava, 1981)
Maailma pitäisi aloittaa alusta (Otava, 2009)
Myös Lassi Nummen runokokoelmassa Olemassa toisillemme (Otava, 2003) käsitellään isovanhemmuutta.
Olisiko...
Kaarinan Helakisan runo Annaa ajatellessa kokoelmasta Posetiivi (1976) on luettavissa myös muun muassa teoksista Pikku Pegasos (toim. Kaarina Helakisa,1980) ja Annan ja Matiaksen laulut : Kaarina Helakisan lastenrunot vuosilta 1966-88 (1988) sekä antologiasta Tämän runon haluaisin kuulla 2.
Peter Hunnamin kirjassa Akvaariotieto (1982) neuvotaan olemaan varovainen, kun käsittelee akvaariokaloja. Kalojen ihon pinnassa on herkästi vahingoittuva limakalvo, joka suojaa kaloja tautitartunnoilta. Iho ja limakalvo voivat vaurioitua kalaa käsiteltäessä tai pyydystäessä, jos kala vaikkapa törmää akvaariossa johonkin esteeseen. Akvaariokalojen pyydystysyritykset ja niiden nostaminen kuiville joko kädessä tai haavissa eivät välttämättä saa aikaan näkyviä vaurioita, mutta ne aiheuttavat kaloille stressiä, mikä taas heikentää vastustuskykyä erilaisia sairauksia vastaan. Kirjassa neuvotaan myös hoitamaan akvaariota puhtain käsin, ettei akvaarioon ja kaloihin pääse taudinaiheuttajia.Verkosta ja sosiaalisesta mediasta löytyy videoita, joissa...
Hei,Kyseeessähän ei ole mikään ainutlaatuinen tapaus. Säännöllisen epäsäännöllisesti hankimme kirjoja muualta kuin kirjanvälittäjiltä tai kirjakaupasta (jossa myös kirjat ovat ihan vastaavalla tavalla mainostuote). Vastaavasti rajoitetulla jakelulla on ilmestynyt mm. uusia yritysten kanssa yhteistyössä julkaistuja käsityökirjoja ja -lehtiä sekä esimerkiksi Kirjan ja ruusun päivän kirjakauppojen ostoksien yhteydessä jaettava pieni kirja tunnetulta kirjailijalta.Lähtökohtaisesti kirjan tekijä/kustantaja valitsee jakelukanavan ja kirjastossa punnitsemme voimmeko hankkia sen sitä kautta vai onko kyseessä lähinnä yksityisasiakkaille tarjottava tuote. Samoin se onko kyseessä sellainen, jolla on kysyntää ja soveltuuko tuote kirjastokäyttöön....
Kannattaa tutustua Ritva Haavikon teokseen Mika Waltari, valloittaja (WSOY, 2008). Sen Turms, kuolematon -teosta käsittelevässä luvussa sekä analysoidaan romaania että kerrotaan Waltarin tekemästä taustatutkimuksesta ja hänen elämästään kyseisenä aikana.Lisätietoa etruskeista löytyy seuraavista teoksista:Antiikin myytit ja uskonnot (Otava, 2007)Kulttuuri antiikin maailmassa (Teos, 2009)Nielsen, Marjatta: Etruskit (WSOY, 2003)
Muumioitavan eli palsamoitavan ruumiin kuivattamiseen egyptiläiset käyttivät natronia. Natron on luonnollinen, emäksinen suola, joka sisältää natriumbikarbonaattia sekä muita natriumyhdisteitä, ja sitä voitiin löytää esimerkiksi kuivuneiden järvien pohja-alueilta.Lähteet: Resepti 3 500 vuoden takaa: Näin Egyptissä muumioitiin kasvot | YleKuinka ruokasooda on keksitty ja kuinka sitä on keksitty alkaa käyttää leivonnassa? | Kysy kirjastonhoitajalta (kirjastot.fi)
Verkosta löytyvien runon suomenkielisten toistumien yhdenmukaisuus viittaa yhteiseen alkuperäislähteeseen, mutta valitettavasti en sitä enkä suomentajan nimeä onnistunut jäljittämään.Runon englanninkielinen alkuperäisversio on amerikkalaisen kirjailijan Elliott Arnoldin romaanista Blood brother (1947). Tunnetuksi sitä on tehnyt etenkin kirjan pohjalta tehty elokuva Katkaistu nuoli (Broken arrow, 1950), jossa se esiintyy hieman romaanitekstistä poikkeavassa muodossa. Apasseilla on keskeinen osa kirjassa ja elokuvassa, mutta muuten runolla ei ole mitään tekemistä Pohjois-Amerikan alkuperäiskansojen kulttuurin kanssa – se on puhtaasti Arnoldin mielikuvituksen tuotetta. Pari hänen romaaneistaan on suomennettu, ei kuitenkaan Blood brotheria.The...
Roomalaiset käyttivät numerojärjestelmää, jossa numerot perustuvat kirjaimiin, joita me kutsumme roomalaisiksi numeroiksi. Ykköstä merkitsevä kirjain on I, numero 5 on V ja numero 10 merkitään kirjaimella X. Suuremmille luvuille otettiin käyttöön kirjaimet L, C, D ja M (50, 100, 500 ja 1000). Kaikki muut luvut muodostetaan näiden kirjaimien eri yhdistelmillä. Wikipedian artikkelissa kerrotaan, että mainitsemiasi vaakaviivoja, ylä- ja alaviivoja, käytettiin, jotta numerot olisivat paremmin erottuneet varsinaisesta tekstistä. Artikkelissa kerrotaan myös, että keskiajalla roomalaisten numeroiden käyttö väheni, koska arabialaiset numerot sopivat laskemiseen roomalaisia numeroita paremmin. Nykyään kuitenkin edelleen roomalaisia numeroita...
Sylvian joululaulua on tulkittu eri tavoin. Laulun lintu on ilmeisesti muuttolintu, joka on suljettu häkkiin ja kaipaa Suomeen. Voit lukea erilaisia tulkintoja laulusta alla olevista lähteistä.Uudenkaupungin Sanomat 15.12.2016: Joululaulun tarina https://www.uudenkaupunginsanomat.fi/2016/12/joululaulun-tarina/Kaleva 24.12.2003: Sylvian joululaulu täyttää 150 vuotta https://www.kaleva.fi/sylvian-joululaulu-tayttaa-150-vuotta/1845064Kirkko ja kaupunki 14.12.2022: Sylvian joululauluun liittyy kumma myytti – mikä vangittu lintu sirkuttaa suosikkikappaleessa? https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/sylvian-joululauluun-liittyy-kumma-myytti-mika-vangittu-lintu-sirkuttaa-suosikkikappaleessa-Kirkko ja kaupunki 19.12.2022: Mielipide: Sylvian...
Nummelan Papulintie on saanut nimensä Tuusan isännän Kalle Sammalkarin (1878–1960) kutsumanimen mukaan.Alun perin "Fabuksi" kutsutun Sammalkarin lapsenlapsi Pekka (Laustio) ei oman kertomansa mukaan osannut sanoa isännän alkuperäistä kutsumanimeä, joten hän alkoi sen asemesta käyttää kehittelemäänsä "suomenkielistä" muotoa "Papuli". Tätä nimeä alettiin käyttää myös perhepiirin ulkopuolella. Laustion mukaan Tuusan Kallena tai Tuusan Papulina Sammalkarin tunsivat Nummelassa kaikki. Nimi on säilynyt Nummelan kadunnimistössä: Tuusankaarelta Linjaportin alapuolelta alkaa lyhyehkö Papulintie ja sen toisessa päässä on Kyöstinpolku, joka on saanut nimensä isännän kaksoisveljen mukaan.Kalle Sammalkari- Tuusan tila - Meritie - Nummelan kylähistoria...
Pääkaupunkiseudun HelMet-tietokannasta löytyy haulla neljä suomenkielistä jännityskirjaa, joille on annettu asiasanaksi laulajat (listan ensimmäinen kirja on hakutuloksissa siksi, että tekijän nimi on Laulajainen :-)): http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=j%C3%A4nnityskirjal**+laulaja*…
Olisiko joku näistä kysyjän etsimä dekkari? Mikäli ei tärppää, asiaa voi tiedustella Kiiltomato.netin kirjallisuusaiheiselta keskustelufoorumilta: http://www.kiiltomato.fi/keskustelu/viewforum.php?f=2
Tornion kaupunginkirjaston ylläpitämän DekkariNetin sivuilta ja runsaasta dekkarilinkkivalikoimasta ei herunut enempää tietoja: http://www.tornio.fi/DekkariNetti
Allaolevalla CD levyllä löytyy kappale nimeltään "Sydän harharetkellä".
Valitettavasti kyseistä CD levyä ei löydy Kirkkonummen kirjaston kokoelmasta, mutta voimme kaukolainata sen tänne jostain muualta. kaukolainan hinta on 4 €. Ilmoitathan jos haluat että kaukolainaamme sen.
Nuottia en ole onnistunut löytämään.
AINEISTOLAJI CD-levy ID 772482
PÄÄTEKIJÄ TUOMI, Veikko (esitt.)
NIMEKE Rantalavan laulu [Äänite]
JULKAISUKIELI suomi
JULKAISUTIEDOT Tampere : Salix, p2006
ULKOASU 1 CD-äänilevy
TUOTETUNNUS FINOCD-107
HUOMAUTUKSET Levytykset vuosilta 1949-1954
Esitys: Veikko Tuomi (voc) ja useita eri orkestereita
ASIASANAT viihdemusiikki : Suomi : 1940-luku : 1950-luku
iskelmät : Suomi : 1940-luku : 1950-luku
Siteeraan vastauksessani mainiota teosta nimeltä Mikkonen, Pirjo, Sukunimet. Uud. laitos. Helsinki 2000, s. 586 - 587.
"Sario kuuluu ns. otettuihin sukunimiin. 1894 vaihtui Sarioksi Lindroos Helsingiss, 1903 Gustafsson Naantalissa, 1905 Sihlman Tampereella, 1906 mm. Mickelsson Helsingissä, Lindroos Akaassa ja Ähtäriss, Helander Lokalahdella, 1909 Kontkanen Tohmajärvellä."
Sariola on Kalevalassa Pohjolan rinnakkaisnimi. Sariola on myös paikannimenä Jurvassa ja Nurmeksessa.
Kirja löytyy sekä Kajaanin että Kuhmon kaupunginkirjastosta. Kuhmossa se on lainassa, Kajaanissa hyllyssä.
Varauksen voit tehdä täältä:
http://kirjasto.kainuu.fi/
Kirja on paikalla pääkirjastossa lasten- ja nuortenosaston varastossa sekä Sundomin sivukirjastossa. Voit soittaa jompaan kumpaan paikkaan ja pyytää heitä hakemaan kirjan sinulle sivuun valmiiksi. Lasten- ja nuortenosaston nro on 3253545 ja Sundomin 3253562.
Sitaatti löytyy kirjasta "The works of Aristotle. Volume VII;
translated into English under the editorship of W.D. Ross".
Kirja on tällä hetkellä paikalla Pasilan kirjavarastossa.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SThe+works+of+Aristotle.+Vol…
Kirjaa ei löydy Suomen yleisten kirjastojen kokoelmista. Myöskään korkeakoulukirjastojen yhteisluettelosta Lindasta sitä ei löytynyt. Teosta näyttäisi kuitenkin olevan saatavana esim. Akateemisessa kirjakaupassa. Ehkäpä voisit tehdä siitä hankintaehdotuksen lähikirjastoosi. Helsingin kaupunginkirjaston hankintaehdotuslomake löytyy täältä: http://www.lib.hel.fi/fi-FI/forms/hankintaehdotus.asp
Tässä vaiheessa vuotta, kun vielä ei pääse puutarhatöihin, kirjoja löytyy hyvin lähes kaikissa kirjastoissa. Parhaiten isoimmista, kuten Töölö, Kallio, Rikhardinkatu ja Pasila, jossa ilmeisesti kaikki eniten. Seuraavalla HelMet- haulla pystyy tarkistamaan kirjojen saatavuuden.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Spuutarha__Ff%3Afacetcollect…
Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjastossa Pasilassa löytyvät vanhemmat lehdet mikrofilmattuina ja niistä voi myös ottaa kopioita.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto
Myytäviä lehtiä voisi kysellä jättämällä ostoilmoituksen jollekin nettisivustolle, esim. antikvariaatti.net
http://www.antikvariaatti.net/
En käyttäisi kuvia tai musiikkia elokuvasta esityksessä ilman lupaa. Elokuvien käyttöön opetuksessa tarvitaan aina lupa, koska elokuvan esittäminen oppilaitoksessa on julkista esittämistä, vaikka elokuvasta otettaisiin vain pienikin pätkä. Tässä tapauksessa elokuva ei liity suoraan esitettävään asiaan, joten senkin takia jättäisin nämä elokuvaviitteet pois.
Lisätietoja Tekijänoikeus.fi-sivuston elokuvaosiosta http://www.tekijanoikeus.fi/usein-kysyttya/?q=&order=date&genre=Elokuva
