Otavan Uusi Suomalainen Nimikirja (1988) kertoo Ruha-sukunimestä näin:
"Sukunimeä tapaa Ähtärin, Sodankylän ja Kärsämäen tienoilta. Hirvensalmen Vihkolaan kerrotaan tulleen Joutsan Ruhalahdelta Ruha-nimisen miehen, josta "on levinnyt koko Ruhasten suku" (Anders Ruhain 1822). Mikkelin maalaiskunnassa mainitaan Ruhan pellin selckä 1561, Ruhan Kangas maa 1664, Kärsämäellä Olavi Paavonpoika Ruhalainen 1642 ja Olof Ruha 1775; Pyhäjärvellä Henr. Ruha 1736, Iin Karjalan kylässä Matz Ruha 1678. Orimattilassa on Ruha vanhan kylän ja kartanon nimi (1571 Ruha, 1573 Rugha, 1577 Ruhka, 1598 Rucha). Ruhasia on lähinnä Savossa. Mikkelin maalaiskunnasta on nimeä tavattu 1690-luvulla, Pieksämäellä 1500-luvulla, Joutsassa Nuutti Ruhanen 1704. Nakkilan...
Kansankuvauksen juuria suomalaisessa kirjallisuudessa voi etsiä aina kansanrunoudesta asti, mutta varsinaisena kansankuvauksen kulta-aikana pidetään kautta 1900-luvun alusta 30-luvulle. Myös aivan uusimmasta nykyproosasta löytyy esimerkkejä kansankuvauksesta.
Kai Laitinen kertoo teoksessaan Suomen kirjallisuuden historia (Otava, 1997) Runebergin, Ahon ja Kiven lisäksi mm. Johannes Linnankosken, Maila Talvion, Joel Lehtosen, Ilmari Kiannon ja Maria Jotunin kansankuvausta sisältävistä teoksesta. Uudempia tyylisuunnan edustajia ovat esim. Simo Hämäläinen, Anu Kaipainen ja Juhani Syrjä.
Em. Suomen kirjallisuuden historian lisäksi Kai Laitinen on kirjoittanut kansankuvauksesta teoksessa nimeltä Metsästä kaupunkiin (Otava, 1984). Myös Juha...
Espanjan sisällissodan ajasta kertovat mm. seuraavat suomennetut romaanit:
Timanttiaukio / Mercè Rodoreda ; suomentanut Jyrki Lappi-Seppälä, (Otava, 1988).
Timpurinkynä / Manuel Rivas ; suomentanut Anu Partanen, (Tammi, 2001).
Salamiin soturit / Javier Cercas ; suomentanut Matti Brotherus, (WSOY, 2003).
Öinen ratsumies / Antonio Muñoz Molina ; suomentanut Tarja Härkönen (Tammi, 2010).
Talvi Madridissa / C. J. Sansom ; suomentanut Seppo Raudaskoski (Otava, 2010).
Ommelten välinen aika / María Dueñas ; suomentanut Sari Selander (WSOY, cop. 2013).
Kuuluisan muistelman "Katalonia, Katalonia" samalta aikakaudelta on kirjoittanut George Orwell, suomennoksen julkaisi WSOY ensin vuonna 1974 ja uudelleen 1991.
Francon aikaan 1950-luvulle sijoittuu...
Tiedekeskus Heurekassa on ollut "Kysy mitä vaan" -päivä, jossa koululaiset ja muut ihmiset saivat kysyä professoreilta ja tiedemiehiltä mitä vaan. Maailman vaikeimmaksi kysymykseksi on valittu "elämän tarkoitus" http://www.nelonen.fi/b-studio/ .
Lyhyt esitys kirjailijan elämästä löytyy "Runoja"-kokoelman, Porvoo : Hki : Juva : WSOY, 1977 ISBN 951-0-03491-6 (sid.) esipuheesta, jonka on laatinut Edith Södergranin hyvä ystävä, kirjailija Hagar Olsson. Esipuhe sisältää sekä elämäkertatietoja että Södergranin runouden analysointia.
Hyvän tuntuman kirjailijan elämään saa myös hänen omista kirjeistään Hagar Olssonille. Julkaistu suomeksi nimellä "Edith Södergranin kirjeet" / Hagar Olsson; suom. Pentti Saaritsa, Helsingissä [Hki] : Otava, 1990 ISBN 951-1-10243-5 (sid.)
Suomeksi on ilmestynyt Erkki Kivalon elämäkertatutkimus "Olen sylkenyt verta : sairauden varjostamaa elämää : Edith Södergran 1892-1923", [Klaukkala] : Recallmed, 1995 ISBN 951-9221-73-5 (sid.) Tutkimus perustuu lähinnä...
Olen silmäillyt kirjastossa olevat Saima Harmajan runokirjat, mutta kysymänne runo ei ole osunut silmääni. Netistä löytyy Maria Ärjen sivu (http://www.mariaarje.fi/174), jossa runo on kokonaisuudessaan. Maria Ärje kertoo sivulla: "löysin pöytälaatikon uumenista erään vanhuksen salaisen toivomuksen, unelman, minkä hän oli hataralla käsialallaan kirjoittanut nyt jo hauraaksi käyneelle paperille". Ilmeisesti runo ei siis ole itse Maria Ärjen kirjoittama.
Tarkistin myös Lahden kaupunginkirjaston ylläpitämän käännösrunoaiheisen tietokannan, josta selvisi, että tämä runo ei näyttäisi olevan käännetty jostain muusta kielestä. Etsin myös asiasanoilla Kuusankosken runotietokannasta, mutta tuloksia ei tullut. Näin ollen runon kirjoittaja jää...
Tietoa jätteiden ja romulaitteiden kierrätyksestä Turun alueella löytyy Lounais-Suomen Jätehuollon verkkosivuilta osoitteesta http://www.lsjh.fi/fi/jatteiden-abc/polynimuri/. Oikean lajitteluohjeen ja vastaanottopaikan voi etsiä etusivun Jätteiden ABC -hausta kyseessä olevan jätteen nimellä. Pölynimurin kierrätysohjeessa www.lsjh.fi/fi/jatteiden-abc/polynimuri/ kerrotaan, että sähkölaitteita voi palauttaa maksutta kaikille lajitteluasemille ja jätekeskuksiin sekä joihinkin sähkö- ja elektroniikkalaitteita myyviin liikkeisiin.
Lähimmän vastaanottopaikan voi etsiä osoitteella sivun karttahausta. Sähkölaitteiden vastaanottopaikat löytyvät myös osiosta Sähkölaitteiden vastaanotto http://www.lsjh.fi/fi/jatteen-vastaanotto/sahkolaitteiden-...
C-kasettien digitointi onnistuu Kirjasto 10:ssä. Digitointilaitteen voi varata puhelimitse numerosta 09 3108 5000 tai osoitteessa https://varaamo.hel.fi/.
Elias Lönnrotin sanakirjassa taina esiintyi merkityksessä taimi tai värttinä, mutta etunimenä sitä ei ole pidetty Taimin rinnakkaismuiotona vaan kyseessä on Inkerinmaalla ja Karjalassa käytetty lyhentymä Tatjanasta.
Hakuteoksissa määritellään käsitteet ”maahantuoja”, ”agentti” ja ”agentuuri”
Seuraavat otteet ovat Kansainvälisen kaupan koulutuskeskuksen FINTRAn tuottamasta sanakirjasta ”Ulkomaankaupan erikoistermit : suomi, ruotsi, englanti, saksa, ranska, espanja, venäjä, viro”, julk. Multikustannus 2004 ( Fintra-julkaisu 10):
Maahantuoja. Yksi jälleenmyyjätyyppi. Maahantuoja on itsenäinen elinkeinonharjoittaja tai yritys (esim. tukku-, vähittäis- tai tuontiliike, tavaratalo, ostoyhtymä jne.), joka omissa nimissään ja omaan lukuunsa ostaa tuotteet päämieheltään ja myy ne edelleen omissa nimissään ja omaan lukuunsa. Tavallisesti jälleenmyyjä pitää varastoa. Jälleenmyyjää, jolla on yksinmyyntioikeus sopimusalueella, kutsutaan yksinmyyjäksi.
Agentti....
Herman-nimen rinnakkaismuodoista Hermanni on suomalainen ja Herkko erityisesti karjalainen nimi. Herman on alkuaan muinaissaksalainen nimi (Heer-mann) ja tarkoittaa 'sotajoukkomies, sotilas'. Nimi on ollut meillä käytössä vuodesta 1740. (Lähteet: Kustaa Vilkuna: Suuri nimipäiväkalenteri; Oman nimi ja lapsen nimi)Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun(https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1 ) mukaan Herman-nimen sai vuonna 1939 98 miestä.
Suomeksi on ilmestynyt Nelson Mandelan muistelmateos "Pitkä tie vapauteen : omaelämäkerta" (WSOY, 1995). Lisäksi Winnie Mandelan teoksessa "Sydämeni on hänen kanssaan" tekijä kertoo mm. elämästään Nelson Mandelan rinnalla (Kirjayhtymä, 1986).
Nelson Mandelasta on lisäksi kirjoitettu useita teoksia, mutta näitä ei ainakaan toistaiseksi ole suomennettu.
Suomen kielen yleisimpiä sanoja on tutkittu pariin otteeseen. Vuonna 1979 ilmestyi aiheesta kirja nimeltä Suomen kielen taajuussanasto = A frequency dictionary of Finnish. Laajemmin asiaa tutkittiin 2001. Tuloksista voi lukea Kielikello-lehdestä nro 3 vuodelta 2001. Sekä kirja että Kielikello-lehti löytyvät Helmet-kirjastoista: http://helmet.fi/
Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) mukaan kummallakin kerralla kymmenen yleisintä sanaa olivat olla, ja, se, ei, joka, että, tämä, hän, voida, saada.
Aiheesta voi lukea lisää Kotuksen sivuilta:
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=1074
Päivärahoista kirjoitetaan Ruotuväen artikkelissa Alokkaan aakkoset 2/1982 (21.6.1982) seuraavaa: vakinaisessa palveluksessa oleva asevelvollinen sai päivärahaa 6,75 markkaa. Jos hänet oli määrätty palvelemaan 330 päivää, päiväraha oli 240 päivää ylittävältä ajalta 7,25 markkaa. Päivärahaan tuli 1.10.1982 alkaen korotus, joten siitä lähtien päivärahan suuruus oli 7,75 markkaa ja 240 päivää ylittävältä osalta 8,25 markkaa. Päiväraha maksettiin palvelusyksikössä kahden viikon erissä, eli kuukauden vaihteessa ja sen puolivälissä. Tämän lisäksi palveluksesta kotiutettaville maksettiin kotiuttamisraha 200 markkaa.
Mikael Ilves on kirjan "Basti klinikkakissa" lisäksi kirjoittanut seuraavat kirjat "Eläinlääkäri puussa" (v. 1994), "Karvaisia kohtaloita" (v. 1995), "Eläinlääkäri liemessä" (1997), joka on myös olemassa äänikirjana.
Uusin kirja on "Basti klinikkakissa". Ammatiltaan Mikael Ilves on eläinlääkäri. "Eläinlääkäri liemessä" - kirjan etuliepeessä kerrotaan, että hän on vuosien varrella pitänyt useissa lehdissä hauskoja kysymys-ja vastauspalstoja. Vuonna 1994,jolloin Mikael Ilveksen kirja "Eläinlääkäri puussa" ilmestyi, hän kertoi itsestään Kirjakauppalehden numerossa 7/1994 s. 40 mm. seuraavaa:
"Haluatte tietää, kuka on eläinlääkäri Ilves? Tuotan teille pettymyksen. Minäkin haluaisin tietää, mutta minulla ei ole harmainta aavistusta...
Löydät Rydbergin Tonttu-runon kaikki yksitoista säkeistöä ainakin Lapsuuden joulu 1 -kokoelmasta sekä teoksesta Runon pursi. Joulun toivelaulukirjasta löytyy Lyyli Vartovaara-Kallioniemen sävelet kysyiseen runoon.
Kirjaston aineistoa poistetaan seuraavin perustein: aineiston huono kunto, sisällön vanhentuneisuus ja käytön puute. Osa huonokuntoisesta aineistosta menee suoraan paperinkeräykseen. Osa poistetusta kotimaisesta kirjallisuudesta lähetetään Varastokirjastoon. Varastokirjasto on valtion ylläpitämä valtakunnallinen kotimaista kirjallisuutta keräävä ja säilyttävä kirjasto, jonka tehtävä on kaukolainata kokoelmaansa. Suurempia poistomyyntejä järjestetään Varkauden kirjastossa muutaman kerran vuodessa.
Poistomyynnin jälkeen osa aineistoa jätetään odottamaan seuraavaa poistomyyntiä, osa laitetaan paparikeräykseen. Poistettu aineisto järjestetään pääluokittain ja kootaan varastoon. Tilaa poistetuille ei ole ruhtinaallisesti, vaan kirjat pakataan...
