Vuoden 2010 virallinen väkiluku Tampereella oli 213 217 henkilöä.
Tampereella ei tällä hetkellä ole sunnuntaisin auki olevia kaupunginkirjaston toimipaikkoja. Pääkirjastossa sijaitseva käsikirjasto sekä Puutarhakadulla sijaitseva lehtilukusali eivät palvele asiakkaita enää sunnuntaisin. Muutos aukioloaikoihin tuli voimaan vuoden 2010 alussa. Vuoden 2009 loppuun saakka käsikirjastoa ja lehtilukusalia pidettiin sunnuntaisin auki kuuden tunnin ajan (viimeiset vuodet 11.00-17.00).
Sunnuntaiaukiolo kuuluu kirjaston tavoitteisiin, mutta ainakaan vuonna 2012 tämä ei vielä toteudu.
Olen silmäillyt kirjastossa olevat Saima Harmajan runokirjat, mutta kysymänne runo ei ole osunut silmääni. Netistä löytyy Maria Ärjen sivu (http://www.mariaarje.fi/174), jossa runo on kokonaisuudessaan. Maria Ärje kertoo sivulla: "löysin pöytälaatikon uumenista erään vanhuksen salaisen toivomuksen, unelman, minkä hän oli hataralla käsialallaan kirjoittanut nyt jo hauraaksi käyneelle paperille". Ilmeisesti runo ei siis ole itse Maria Ärjen kirjoittama.
Tarkistin myös Lahden kaupunginkirjaston ylläpitämän käännösrunoaiheisen tietokannan, josta selvisi, että tämä runo ei näyttäisi olevan käännetty jostain muusta kielestä. Etsin myös asiasanoilla Kuusankosken runotietokannasta, mutta tuloksia ei tullut. Näin ollen runon kirjoittaja jää...
Suomenkieliset sanat Vasili Solovjov-Sedoin kappaleeseen Unohtumaton ilta on tehnyt Kyllikki Solanterä (1908 - 1965). Joissakin yhteyksissä Solanterä on tämän kappaleen yhteydessä käyttänyt salanimeä Kristiina.
Viola https://finna.fi
Kyllikki Solanterä Wikipediassa https://fi.wikipedia.org/wiki/Kyllikki_Solanter%C3%A4
Kyllikki Solanterä Pomus.netissä http://pomus.net/001439#
Asiaa on kysytty aiemmin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Vastaus löytyy arkistosta https://www.kirjastot.fi/kysy/kuinka-kauan-flunssa-ym-popot?language_co…
18.3.2020 Helsingin sanomat julkaisi artikkelin: "Uuden tutkimuksen mukaan koronavirus voisi elää pinnoilla jopa päiviä - Tutkijatohtori kertoo, miksi ilma on sakeana osin ristiriitaisia tutkimustuloksia". Artikkeliin on haastateltu tutkijatohtori Tuomas Aiveloa ja artikkelin mukaan virukset eläisivät pinnoilla tunteja, ei päiviä.
Samaa kertoo mm. seuraava englanninkielinen artikkeli:
https://www.nih.gov/news-events/news-releases/new-coronavirus-stable-ho…
Toinen Helsingin sanomien artikkeli https://dynamic.hs.fi/a/2020/piilossapinnoilla/
Kirjojen aakkostuksessa on tosiaan tapana jättää artikkelit huomioimatta. Aakkostus perustuu kansalliseen standardiin, jota Jukka Korpela käy läpi selostuksessaan osoitteessa http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/abc.html. Korpela toteaa, että artikkeli ”vieraskielisisissä [sic] ilmaisuissa jätetään huomiotta, elleivät ne kuulu kiinteästi ihmisen, paikan tms. nimeen”. Vähän artikkelien tapaisia ovat myös henkilöiden nimissä esiintyvät etuliitteet ”af”, ”von” ja muut vastaavat, joista on olemassa aika mutkikkaat säännöt, jotka Korpela listaa taulukoiksi.
Kirjastossa kirjoja hyllyyn laittavaa työntekijää helpottaa se, että tarvittaessa kirjaston tietokannasta voi yleensä katsoa, pitääkö artikkeli tai nimen etuliite huomioida aakkostuksessa....
Ilmaisun "pumpattava Barbara" tausta on ruotsin kielessä. Barbara lienee valikoitunut nuken nimeksi yksinkertaisesti loppusoinnun vuoksi. Barbara sointuu useimpia muita nimiä paremmin yhteen ilmalla täytettävää merkitsevän sanan "uppblåsbar" kanssa, niin kuin ilmaisun lanseeranneen Robert "Robban" Brobergin laulu Uppblåsbara Barbara (1970) vastaansanomattomasti osoittaa ("underbara, uppblåsbara Barbara"). Finntrio-yhtye levytti kappaleen samana vuonna suomeksi nimellä Ihmeellinen pumpattava Barbara ja toi samalla tämän ruotsalaisperäisen ilmaisun suomen kieleen.
Shamanismin (tai samanismin) alkulähteet ovat Siperiassa ja Lapissa. Ensimmäiset tiedot ovat peräisin 1600-luvulta. Siperiassa shamanismi säilyi aina 1930-luvulle asti, ja Neuvostoliiton hajottua v. 1991 perinteitä on herätetty uudestaan henkiin.
Shamaanit ovat olleet kansojen uskonnollisia ja henkisiä johtajia. Heidän tärkeimmät tehtävänsä ovat olleet parantaminen, luonnon merkkien tulkitseminen, perimätiedon välittäminen, vainajien henkien johdattaminen tuonpuoleiseen sekä ennustaminen. Shamaani oli yhteydessä henkimaailmaan ja toimi välittäjänä henkien ja kansansa välillä. Keskeinen osa shamaanin toimintaa oli rituaali, jossa hän loitsujen, rummutuksen ja tanssin avulla vaipui transsiin. Shamaanin varusteista tärkeimmät olivat puku,...
Hämmennyksesi johtuu siitä, että olet tulkinnut sanan 'monetta' perusmuodon ja sen vuoksi myös mainitsemasi taivutusmuodon väärin.
Kyseessä ei ole pronominin 'moni' abessiivi, vaan järjestysluvun tavoin käytettävän pronominin 'mones' partitiivi. (Abessiivi tästä 'mones'-pronominista kuuluisi 'monennetta', mutta on aika vaikea kuvitella, missä lauseyhteydessä tällaista muotoa voisi luontevasti käyttää.)
Sattumalta pronominin 'moni' abessiivi ja pronominin 'mones' partitiivi ovat homonyymiset, molemmat siis kuuluvat 'monetta', esim.:
"Monettako kertaa sanon, että en tarkene monetta paidatta?"
Tässä vielä ote Kielitoimiston sanakirjasta:
mones45 järjestysluvun tavoin käytettävä pron. Monesko, kuinka mones [= millä sijalla järjestyksessä...
Lasten mietelmiä rakkaudesta / häistä ei oikein löytynyt. Kirjassa:
VANHAT TÄDIT EIVÄT MUNI / MARK LEVENGOOD JA UNNI LINDELL ; SUOMEKSI TOIMITTANEET SEPPO BRUUN JA KIRSTI HAKKOLA
SCHILD, 2002,
on lasten keksimiä aforismeja, joista voisi löytyä joku sopiva.
Raija Maula on tehnyt lukuisia mietekirjoja lapsille, joissa on lapsenomaisia aforismeja, vaikka aikuisen kirjoittamia.
Tarkoitukseen sopivia aforismeja, vaikka ei lasten kirjoittamia tai sanomia, löytyy kirjoista:
SUURI VÄRSSYKIRJA / TOIMITTANUT VIRVE SAMMALKORPI
KARISTO, 1997
SORMUKSIN sinetöity rakkaus : hääkarkkirunoja / toimittanut Nina Ramstadius
Karisto, 2004
SYDÄN on löytänyt sydämen : värssyjä rakkauden juhliin / koonnut Nina Ramstadius
Gummerus, 2005
Helsingin yliopiston pääkirjastossa eli Kaisa-talon kirjastossa (Fabianinkatu 30) on erillisiä puhelutiloja useissa eri kerroksissa. Niiden sijainnit voi katsoa osoitteesta http://www.helsinki.fi/kirjasto/files/5714/5631/4210/paakirjasto_kerros… löytyvästä kartasta. Ne lienevät melko hyvin äänieristettyjä.
Popeda-yhtye on perustettu vuonna 1977 Tampereella. Sen ensimmäinen lp-levy Popeda ilmestyi vuonna 1978. Uusin levy Häkää! ilmestyi vuonna 2005.
Popedasta on kirjoitettu yksi kirja ja se on Vesa Kontiaisen Popeda : ilikeesti kiitää (Like, 2001).
Popeda-yhtyeen kotisivun löydät osoitteesta http://www.popeda.com . Siellä esitellään yhtyeen jäsenet ja historiikki. Sieltä löydät myös Popedan diskografian eli ääniteluettelon.
Manserock ilmiö CD-ROM-levyllä kerrotaan Popedasta ja muista tamperelaisista yhtyeistä.
Popedan kappaleista on ilmestynyt yksi nuottikokoelma ja se on nimeltään Nuotteja, kersantti Karoliina! : 20 kaikkien aikojen kovinta Popeda-hittiä (Love-kustannus, 2001). Siinä on kappaleiden sanat, melodianuotinnos ja...
Tampereella on kolme K-Citymarketia, jotka sijaitsevat Lielahdessa, Linnainmaalla ja Turtolassa. K-Citymarketin kotisivuilla ei anneta kattavaa vastausta kysymykseen, mutta yksittäisten kauppojen sivuilla mainitaan, että valikoimaan kuuluu Lielahdessa 16500 elintarviketta, Turtolassa 15000 ja Linnainmaalla 12000 (http://www.k-citymarket.fi/Kaupat/). Elintarvikepuolella siis Lielahden liikkeen valikoima on laajin.
Eroavaisuuksia muussa valikoimassa voi tiedustella K-Citymarketilta esim. palautelomakkeen kautta osoitteessa http://www.k-citymarket.fi/Palaute/.
Viralliset pohjoismaiset hotellisäännöt ovat liitteenä esimerkiksi Editan julkaisemassa teoksessa "Hotelli palveluiden tuottajana" (toim. Jouni Alén, Carola Nenonen, Tea Savola ja Leena Uusimäki, 1997). Säännöissä käydään läpi mm. varaukset ja vahvistukset sekä peruutukset ja saapumatta jättämiset. Kirjan saatavuustiedot Helsingin kaupunginkirjastosta näkee osoitteesta http://www.helmet.fi/
Suomen Hotelli- ja Ravintolaliitto SHR:n mukaan ns. kansainvälisiä hotellisääntöjä käytetään alan yritysten kesken, ja nämä säännöt ovat vain SHR:n jäsenten käytettävissä.
SHR:stä suositeltiin tässä yhteydessä Mirja Rautaisen teosta "Hotellivaraukset", josta on uudistettu painos vuodelta 2000. Kirja on lainattavissa Helsingin kaupunginkirjastosta.
Seuraavista teoksista löytyy tietoa aiheesta
Halme, Erkki: Parhaita kalanpyydyksiä: ohjeita niiden rakentajille. 1959
Kalamiehen tietokirja 3. 1990
Heikkilä, Pekka: Verkon pauloitus, paikkaus ja verkkokalastus. 2000
Näihin voisi lisätä vielä Pekka Heikkilän kirjan Verkon pauloitus ja verkkokalastus, joka on vuodelta 1981 sekä vuonna 1991 ilmestyneen samannimisen videon.
Turun kaupunginkirjaston kokoelmista ei valitettavasti löydy Zetorin ohjekirjaa tai korjausopasta. Sen sijaan Turun yliopiston kirjaston kokoelmissa on teos "Zetor 25 ja Zetor 25K dieseltraktoreiden purkaminen, kokoaminen ja korjaaminen" (Helsinki : Hankkija, 1954).
Muiden Zetor-mallien suomenkielisiä opaskirjoja voi tiedustella Turun yliopiston kirjastosta, jossa säilytetään periaatteessa kaikki suomeksi julkaistu aineisto. Esitteet, ohjeet yms. aineisto on sijoitettu pienpainatekokoelmaan, ks. http://kirjasto.utu.fi/kirjastoyksikot/paakirjasto/suomi/pienpainatteet…
Zetorien maahantuoja Zetra Oy kertoi, että yritys nimeltä TR-Varaosat myy Zetorien korjaus- ja varaosakirjoja. Yrityksen kotisivut ja yhteystiedot ks. www.trv.fi
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet (Otava, 2000) selvittää Lukka-sukunimen taustaa seuraavasti:
"Raamatun Luukas-nimestä on johtunut joukko suomalaisia sukunimiä, joista yksi on karjalainen Lukka. Se on esiintynyt Hiitolassa, Kurkijoella, Suistamolla ja Kontiolahdella. Vaikka talonnimi Lukkala on karjalainen, on sillä vahva edustus myös Länsi-Suomen vanhimmilla asutusalueilla, missä on vakiintunut sukunimi Lukkala. 1500-luvun lähteissä ei ole vielä pidetty erossa Luukas-nimestä polveutuneita erimuotoisia sukunimiä [Lukka ja Luukka, Lukkala ja Luukkala]."
Karjalan nimistöä perusteellisimmin tutkinut Viljo Nissilä (Suomen Karjalan nimistö. Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö, 1975) ei käsittele Lukka-nimeä erikseen, mutta...
Hei
Kainuun maakuntakirjastosta löytyy useita teoksia Korhosten suvusta. Ainakin neljän otsikossa puhutaan Sotkamosta ja muutkin johtavat Kainuuseen.
Alla listaus Kajaanin kirjaston kokoelmista. Voit pyytää näitä kaukolainaksi oman kirjastosi kautta, ellet itse pääse käymään.
Asiasana: Korhonen, suku
Kotipisteryhmä: Kainuun maakuntakirjasto
Haussa löytyneitä:
1. Tanskanen, Väinö: Nilsiän Korhosia sukutaustoineen
esitettynä, 1999
2. Korhonen, Kauko: Sotkamon Korhosia vuosilta 1611 - 1734
lisätietoineen, 1994
3. Korhonen, Kauko: Erilaisia sukututkimuksia Sotkamon Korhosista :
esivanhempien tauluja, liitteineen : eri sukuhaarojen esi-isien
perheistä, 1995
4. Korhonen, Kauko: Sukututkimusta Sotkamon Korhosista : vuosisatojen
saatto...
Elias Lönnrotin sanakirjassa taina esiintyi merkityksessä taimi tai värttinä, mutta etunimenä sitä ei ole pidetty Taimin rinnakkaismuiotona vaan kyseessä on Inkerinmaalla ja Karjalassa käytetty lyhentymä Tatjanasta.
