Alla muutama sirkusaiheinen kuvakirja, joissa esiintyy myös pelle:
- Klovnit Pulla ja Pitko / kirjoittanut Penny Dolan ; kuvittanut Bruno Robert
- Sirkus saapuu kirjastoon / Markus Majaluoma
- Miina ja Manu sirkuksessa / Jari Koivisto
Myös nämä ovat kuvakirjoja sirkuksesta:
- Pikku Papun värikäs sirkus / Liisa Kallio
- Sirkuskoira Roope ja Rops / Tuula Pere, taiteilija Francesco Orazzini
- Sirkuspoika Oliver -kirjat / Marjut Luukkonen, Veera Miettinen, taiteilija
Kirjat saa lainaan Lumme-kirjastoista:
https://lumme.finna.fi/
Kyllä, jos olet lainannut kirjan jostain Espoon, Helsingin tai Vantaan kirjastoista, niin sen voi palauttaa mihinkä tahansa muuhun näiden alueiden kirjastoon takaisin. Esimerkiksi Espoon kirjan voi palauttaa Vantaalle. Helmet kun on iso pääkaupunkiseudun kirjastoverkko, joka kattaa aikaisemmin mainitsemani alueiden kaikki kirjastot. https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Mika_Helmet_on
Anni Polvan Tiina-kirjoja on saatavana vain c-kasetille tallennettuina äänikirjoina. Tallenteita löytyy joistakin Suomen kirjastoista, joten voit halutessasi tilata niitä kaukolainaan sitten kun kirjastot taas avataan. E-äänikirjoina Anni Polvan Tiina-kirjoja ei ole saatavana lainkaan.
C-kasetteina on julkaistu seuraavat Tiina-kirjat:
Tiina (1994)
Tiina aloittaa oppikoulun (1995)
Tiina kesälaitumilla (1996)
Tiina ei pelkää (1997)
Tiina toimii (1997)
Tiinalla on hyvä sydän (1997)
Lukija on Sinikka Törmälä ja äänitteet on kustantanut Suomen äänikirjat.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
https://www.finna.fi/
Kirjastojen ollessa suljettuina Helmet-kirjastojen lainoja ei voi palauttaa kirjaston postiluukun tai kirjanpalautusluukun kautta.
Lainat eivät eräänny 16.3.–13.5.2020. Jos lainaa ei ole uusittu tai palautettu eräpäivään mennessä, kirjasto jatkaa laina-aikaa.Laina-ajan jatkamisesta ei kerry myöhästymismaksua.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Kirjastoasioinnista_koronavirusepidemian(208997)
Valitettavasti Judith Kerrin lastenkirjaa The Tiger Who Came to Tea (1968) ei ole suomennettu.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
https://www.harpercollins.com.au/search-results/?keyword=The+Tiger+Who+Came+to+Tea
Ehkä Heikki Pusan Urheilijan mieliharjoittelu voisi olla hyvä. Siinä opetetaan rentoutusta ja henkisen kantin kehittämistä ja mukana on myös käytännön harjoituksia. Kaunokirjallisuutta on paljon, Kirjasammosta löytyy haulla urheilu ja nuortenkirjallisuus listaa, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/urheilu%20nuortenkirjallisuus Mielenkiintoinen voisi olla esim. Wickström, Mika Kalkkiviivoilla: Kalkkiviivoilla on tarkka ja kiinnostava kuvaus juoksijan arjesta: harjoittelusta, juoksemisesta, motivaation etsinnästä, kilpailemisesta, voitoista ja häviöistä.
Lastu-kirjastojen tietokannasta löytyy Jaakko Tepon Rasvainen pyttipannu, lastenmusiikkiyhtyeen Sotta ja Pytty laulu Pyttipannu sekä Olli Ahvenlahden säveltämä ja Kalle Väänäsen sanoittama Pyttipannussa on munaa, jonka Heikki Kinnunen on esittänyt. Se löytyy levyltä Revyylauluja.
YouTubesta kuuntelun perusteella etsimäsi laulu ei ole mikään näistä.
Etsin myös Yleisradion Fono-tietokannasta ja Kansalliskirjaston Finnasta, mutta lisää pyttipannu-lauluja ei niistäkään löytynyt.
Vuonna 1862 voimaan tullut laki oli nimeltään Homestead Act. Ehtoina maan saamiselle olivat talon rakentaminen, yhtäjaksoinen asuminen ja viljely viiden vuoden ajan sekä pienen kirjaamismaksun suorittaminen.
Lähde:
Library of Congress: https://guides.loc.gov/homestead-act
Aikakonetta ei ole keksitty. Jos olisi, niin se olisi tietenkin tiedemaailman suurin uutinen.
Aikakoneet kuuluvat tieteiskirjallisuuden ja tieteiselokuvien vakioaiheisiin eli ne edustavat
ns. spekulatiivistä fiktiota. Tietenkin voi aina spekuloida, että aikakone olisi oikeasti keksitty,
mutta turvallisuussyistä salattu tiettyjen tahojen toimesta. Mutta tämä on tietenkin pelkkää
spekulaatiota ja menee jo salaliittoteorioiden joukkoon.
Ohjelmalla on varmasti ollut esikuvia maailmalla. Näistä kannattaa kysyä suoraan Astral-tv:n asiakaspalvelusta: info@astraltv.fi
Tässä kuitenkin termejä, joilla kannattaa etsiä:
predictor programs
fortune tellers programs
Wahrsagerin Programm
Wahrsager Programm
Seherin Programm
Seher Programm
Kyseessä ei ole Christina Rossettin (1830-1894) runo, vaan jonkun tuntemattoman tekijän runo. Se muistuttaa hiukan Rossettin runoa "Remember", mistä johtuu siihen liittyvä väärinkäsitys. Väärinkäsitys on lähtöisin sosiaalisesta mediasta ja internetin keskustelupalstoilta:
https://atkinsbookshelf.wordpress.com/tag/rossetti-miss-me-but-let-me-g…
Tarkistin asian selailemalla kirjaston kokoelmista löytynyttä Rossettin runovalikoimaa. Etsimääsi runoa ei ollut kokoelmalla. "Miss Me, But Let Me Go" lienee siis tuntemattoman tekijän kuolinilmoituksessa tai muussa vastaavassa yhteydessä julkaisema värssy, joka on jäänyt elämään.
Kysymäsi elokuva on Paratiisin lapset (1994), joka perustuu Jouni Lompolon samannimiseen novelliin. Elokuvan on ohjannut Rauni Mollberg ja se on toteutettu suomalais-venäläisenä yhteistuotantona. Elonetissa olevassa sisältöselosteessa mainitaan kysymyksessäsi mainituista asioista https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_159410
Lause löytyy WSOY:n vuonna 1987 julkaisemasta teoksesta Tuoreessa muistissa kevät. Se on kokoelma Mirkka Rekolan aforistiikkaa vuosien varrelta. Kirjasta on otettu myöhemmin uusia painoksia, tuorein vuodelta 2009.
Espoon kaupungin nimistösivulla kerrotaan Lugnetista seuraavasti:
Alueen nimi tulee suoraan vanhainkodin nimestä Lugnet, jolla on oletettavasti haluttu ilmentää paikan ja myös vanhuuden rauhallisuutta. Ruotsin sana ”lugn” merkitsee substantiivina rauhaa ja levollisuutta.
Tämän perusteella ääntäisin siis paikannimen bussin kuuluttajan tavalla.
Brunnsstävä tarkoittan kaivon tai lähteen kiulua, eli sitä astiaa jolla vettä nostetaan. Suomeksi puhutaan myös kaivon ämpäristä.
Lähde MOT Sanakirja:
en brunn (substantiivi)
(1) kaivo
(2) terveyslähde, lähde, suihkukaivo, suihkulähde
(3) terveyskylpylä
en stäva (substantiivi)
kiulu
stäva (verbi) puiolestaan liittyy merenkulkuun ja tarkoittaa kulkea / purjehtia
Qassam-nimellä kulkevien rakettien runko on metalliputkista rakennettu sylinteri, jonka pohjaan hitsataan kiinni metallilevy ja suihkusuuttimet. Rungon sisällä on sokerista ja kaliumnitraatista valmistettua kiinteää polttoainetta sylinterimäiseksi pötköksi valettuna sekä kärjessä räjähdelataus, joka on valmistettu TNT:stä ja ureanitraatista. Räjähdettä ympäröi metallikuori sirpalevaikutuksen lisäämiseksi, ja sytytin valmistetaan pistoolin patruunasta, jousesta ja naulasta.
Lähteet:
https://en.wikipedia.org/wiki/Qassam_rocket
What are Qassam Rockets?
Video Qassam-rakettien valmistuksesta
Entiseen G. W. Sohlberg Oy:n tehdaskorttelin vanhimpaan osaan on tulossa ravintoloita ja toimistotiloja. Tarkempia tietoja tulevista toimijoista en löytänyt.
Respect Project Oy: Herttoniemen Tiili
https://respectproject.fi/uutinen/herttoniemessa-kaynnistyi-projektinjo…
Tapaus tunnetaan Uudenkylän asevarikon räjähdysonnettomuutena. Puolustusvoimien silloisella Asevarikko 2:lla aikaisin aamulla 14. elokuuta 1965 tapahtunut räjähdys surmasi neljä ihmistä ja aiheutti suuret aineelliset vahingot.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Uudenkyl%C3%A4n_asevarikon_r%C3%A4j%C3%A4…
Luonnollisesti tästä yhdestä Suomen tuhoisimmasta räjähdysonnettomuudesta uutisoitiin näkyvästi. Esimerkiksi Helsingin Sanomien juttu tapahtumasta oli mitaltaan reilut neljä sivua sisältäen runsaasti valokuvia. Uutinen julkaistiin sunnuntaina 15.8.1965. Vielä seuraavan päivän lehdessäkin onnettomuudesta kirjoitettiin kahden sivun verran.
Tätä kannattaa kysyä suoraan kustantamoista. Esim. Karistolta, joka julkaisee ensi vuonna Booktok/Kirjatok kirjan "Kiltti tyttö, kohta kuollut". Linkki Kariston yhteystiedot.
Myös muut isot kustantamot varmaan huomioivat Booktok kirjojen suosion. Siispä linkit myös Tammen ja WSOYn yhteytietoihin.
Booktok kirjojen ennakointi on myös vaikeaa, sillä joku suomalainen tokkaaja saattaa nostaa jo olemassa olevan kirjan suosikiksi. Linkki Yle.fi juttuun Kirjatokista
