Voit olla suoraan yhteydessä Alavuden kirjastoon joko käymällä paikan päällä tai ottamalla yhteyttä puhelimitse/sähköpostitse. Pyydät tilaamaan aineistoa Alavudelle, josta sitten voit hakea varaukset niiden saavuttua.
Oiva-kimppakirjaston kassit kulkevat torstaisin iltapäivällä noin klo 14. (Viimeistään torstaiaamuna tehdyt pyynnöt ehtivät vielä saman päivän lähetyksiin.)
Lahden kaupunginkirjaston kirjastojärjestelmässä ei ole mahdollisuutta lainahistorian tallettamiseen. Lastu-verkkokirjastossa voi tehdä omia muistilistoja, jonne voi tallettaa esimerkiksi lainaamansa kirjat. Saat toiminnon käyttöösi tekemällä käyttäjätilin verkkokirjastoon. Ohjeita löydät Lastun ohjesivulta http://lastukirjastot.fi/106355/fi/articles/ohjeita
Ei ole luvallista. Kirjastoilla on hyvin rajoitetusti oikeuksia tehdä tekijänoikeuden suojaamista teoksista kopioita omaan kokoelmaan. Kansalliskirjastolla on oikeus tehdä näin, kun sen kokoelmista puuttuvaa teosta ei voi ostaa. Tieteelliset ja maakuntakirjastot voivat turvasyistä tehdä kopioita tuhoutumisalttiista teoksista, mutta vain jos sellaisen kappaletta ei voi ostaa.
Teoksen vapaa lukemisoikeus verkon kautta ei sisällä muiden oikeuksien luovutusta, kuten oikeutta tehdä kopioita. Tekijänoikeuslain 12§ antaa oikeuden tehdä muutaman kopion yksityiseen käyttöön, mutta kirjaston kokoelmaan tehtävä kopio ei ole koskaan yksityistä käyttöä.
Heikki Poroila 27.2.2014
Coelhon tyyppisiä filosofisia romaaneja voisivat olla esimerkiksi:
Alasalmi, Päivi : Joenjoen laulu (2013) ja Pajulinnun huuto (2015). Kirjoissa käsitellään saamelaisten ja suomalaisten suhteita, saamelaisen identiteetin säilymistä, kristinuskon tuloa käännytyksineen. Myös naisten asema ja häpeä aviottomista lapsista teemana.
Itkonen, Juha : Myöhempien aikojen pyhiä (2003) . Itkosen esikoiskirjassa kaksi mormonipoikaa saapuu Suomeen levittämään omaa uskontoaan suomalaisten keskuuteen. Kirjassa kuvataan kahden nuorukaisen suhdetta uskontoon ja toisiinsa, sitä kuinka suomalaiset suhtautuvat näihin sanansaattajiin, uskonnollisia yhteisöjä ja ristiriitoja, ulkopuolisuutta
Karna, Maija : Neljä valkoista koiraa Santiagon tiellä (2015). Kirja...
Bent Rasmussen tuntuu todella olevan yleinen nimi nettihaun mukaan!
Varsin vähän tietoa kirjailija Bent Rasmussenista löytyy. Hän on syntynyt 21.9.1934 Silkeborgissa Tanskassa ja kirjoittanut varsin mittavan tuotannon lastenkirjoja, aikuisten romaaneja, teatteri-, elokuva- ja kuunnelmakäsikirjoituksia. Kirjoja on yhteensä n. 50 ja palkintojakin lukuisasti. Jonkin verran tietoa hänestä löytyy http://www.forfatterweb.dk/oversigt/rasmussen/print_rasmussen. (Otsikolla Hele portrættet om Bent Rasmussen)
Elokuvaksikin tehty Det skaldede spogelse on ilmestynyt ensimmäisen kerran vuonna 1984 nimellä Jasper, Hankatten og det skaldede genfaerd. Etsiskelin kumpaakin kirjaa, mutta Suomen kirjastoissa teosta ei näytä olevan saatavissa, lähin...
Valitettavasti en pysty antamaan varmaa vastausta noiden tietojen perusteella. Vain pieneen osaan tallella olevista ohjelmista on merkitty luotettavasti kuvauspaikat. Esim. vuonna 1974 on tehty ohjelma "Viimeiset uudisraivaajat", joka on kuvattu Pudasjärven Ruuhensuolla, mutta Pärjänsuosta en löytänyt mainintaa.
Yhdysvalloissa vala on katsottu uskonnolliseksi toimitukseksi, jonka kukin saa tehdä oman uskontonsa mukaisia muotoja sekä menoja noudattaen. Ne, jotka uskonnollisista tai uskonnottomista syistä eivät tahdo tehdä valaa, voivat antaa valanveroisen vakuutuksen. (Uskonnonvapaus ja valapakko, katsaus valakysymyksen vaiheisiin uusimmalla ajalla. K.K Aro, Helsinki 1914.)Näin ollen ateistien ei siis tarvitsisi vannoa valaa, vaan he voisivat antaa vakuutuksen, jota ei katsota uskonnolliseksi.
Nuorisotiedon kirjasto on se kirjasto, jonka kanssa voit asioida:
http://www.nuorisotiedonkirjasto.fi
Tämä kirjasto tekee yhteistyötä Nuorisopsykiatrisen yhdistyksen kanssa: http://www.nuorisopsykiatrinen-yhdistys.org/
Voit lainata kirjaston kokoelmista paikan päällä tai tilata kirjan kirjan/kirjat kotiisi suoraan.
Nuorisotiedon kirjaston sivuilla on käyntiosoite ja tiedot miten menetellä, jos haluaa kirjan kotiin: sivuston yläpalkin kohta Kirjastoinfo. Silloin pitää ottaa yhteyttä kirjastoon ja he opastavat sinua edelleen: sinun pitää mm. antaa yhteystietosi kirjastoon.
Kirjaston yhteystiedot ym. löytyvät samasta sivuston yläpalkista, siellä on myös linkki ” Haku tietokantaan”, josta voi hakea aineistoa kirjaston kokoelmista....
Näyttäisi siltä, että kyseessä ovat asteikot. Mikäli oikein ymmärrän, kyseessä on e-molli (mi menor) ja a-duuri (la mayor), https://pt.wikipedia.org/wiki/Mi_menor ja https://es.wikipedia.org/wiki/La_mayor .
Teosta on lukijoiden saatavilla yleisissä kirjastoissa ympäri Suomen. Vinkkejä omakustannekirjan markkinointiin löytyy esim. täältä: https://www.bod.fi/fingerprint/fi/spotlight/monipuoliset-markkinointitempaukset-myyvat-kirjaa/ Ja nythän tieto kirjasta saavuttaa ainakin tämän vastauksen lukijat!
Julkaisu kuuluu Kansalliskirjaston Kansalliskokoelmaan https://finna.fi/Search/Results?lookfor=Pyh%C3%A4koulun+raamattukuvasto&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Eformat%3A0%2FBook%2F
Hinta-arviota kannattaa kysyä Luther-divarista http://lutherdivari.fi/kotisivu/
Lähikirjastosi näyttää olevan remontissa, mutta lempäälän kirjastosta löytyy 9 kpl Pietarin matkaoppaita. (Hakusanoina Pietari ja matkaopas)
Yleistietoa Pietarista löytyy netistä runsaasti esim. http://www.pienimatkaopas.com/pietari/
http://www.pietariopas.fi/nahtavyydet
ja https://www.visitpietari.fi/pietarin-nahtavyydet/
Erityisesti lasten kanssa matkustaville kertoo vinkkejä mm.
http://www.primatours.fi/travel/fi/PIETARI-1-40/Lasten-Pietari-7-157.ht…
http://www.pienimatkaopas.com/pietari/lapset.html
http://www.stpeterline.fi/lasten-pietari
sekä https://www.yhteishyva.fi/hyva-olo/lahde-matkalle-pietariin-lasten-kans…
Kartta on kätevä ennakkosuunnittelussa. Sen voi katsoa esim. ...
Tiedonantaja-lehden levikki nousi tasaisesti koko 70-luvun. Vuonna 1972 se oli 15 550; huippunsa 27 500 se saavutti vuosina 1978 ja 1979. Vaikka levikkilukuihin sisältyvät myös irtonumerot, ne antavat verrattain hyvän kuvan lehtien tilaajamääristä, sillä Suomessa irtonumeromyynnin osuus sanomalehdistön kokonaisvolyymistä on pysynyt pienenä: vuonna 1970 irtonumeroiden myyntiosuus oli 4,1%, vuonna 1980 5,8%.
Lähteet:
Suomen lehdistön historia. 3, Sanomalehdistö sodan murroksesta 1980-luvulle
Suomen lehdistön historia. 7, Hakuteos Savonlinna-Övermarks tidning
Mainostaminen on kallista, joten mainostajalla ei ole mitään yleistä syytä jatkaa ajallisesti ohimennyttä kohdetta. Mainoksen näkyminen yli oletetun ajan voi johtua sopimusteknisistä syistä eli että tarjolla on ollut vain paketti, joka menee ajallisesti välttämättömän yli. En usko, että tällainen kuitenkaan on tavallista, niin kallista varsinkin television mainosaika on aina ollut.
Heikki Poroila
Paras pefletti on sellainen, jonka voi pestä vähintään 60°C:ssa. Saunologia.fi -sivusto suosittelee materiaaliksi pellavaa, puuvillaa ja näiden sekoitusta.
Lyhdepisto kuuluu vanukirjonnan pistoihin.
Lyhdepisto muodostuu kolmesta samansuuntaisesta pitkästä pistosta, joiden ympärille on ommeltu pieni tikkaava pisto. (muistuttaa kolmea laakapistoa vierekkäin + viimeisen laakapiston jälkeen pistojen puoliväliin ohjatusta vaakapistosta.)
Siihen löysin ohjeen Nikki Tinklerin Vanukirjonnan käsikirjasta.
Vaarakirjastojen kokoelmasta se löytyy myös. Ehkä voit tilata sen lähikirjastoosi.
https://oiva.vaarakirjastot.fi/cgi-bin/koha/opac-detail.pl?biblionumber=371669
Tuskimpa missään maassa vaaditaan väittelyä tohtoriksi lääkärin tointa harjoittaakseen. Esimerkiksi Yhdysvalloissa polku on hieman erilainen kuin Suomessa, sillä siellä lääketieteelliseen tiedekuntaan haetaan vasta kandidaatin (Bachelor's degree) tutkinnon suorittamisen jälkeen. Maisterivaiheen jälkeen tehdään erikoistuminen ja sitä seuraavan lisensiaatin tutkinnon jälkeen saa lääkärin oikeudet. Suomessa lääketieteen opinnot aloitetaan yleensä suoraan lääketieteellisessä.
Britanniassa ja Yhdysvalloissa ei yleensä käytetä sanaa doctor kun puhutaan lääkäristä. Voit toki käyttää ilmaisua "my doctor" jolloin kuulija olettaa sinun puhuvan sinua hoitavasta lääkäristä, mutta moni puhuu erityisnimityksillä, mitkä kuuluvat ihan arkikieleen. GP eli...
Ilman tarkempia tietoja emme valitettavasti onnistuneet selvittämään lorua. Ainakin näistä kirjoissa on myös vanhoja lasten leikkiloruja:
- Jos sul lysti on : Suomen lasten leikkirunot / toimittanut Ismo Loivamaa
- Leikkiloruja / kuvitus ja toimitus Kirsi Lappalainen
- Onko koira kotona? : miten ennen leikittiin / Kirsti Manninen, Pirkko Kanerva
- Suomen kansan leikkejä / Käytäntöön sovitti Anni Collan
- Kuukernuppi : vanhoja ja uusia lastenloruja / toim. Ulla Lipponen
...
