Hei
Samaa on kysytty aiemminkin tässä palvelussa. Kattava vastaus löytyy täältä: https://www.kirjastot.fi/kysy/kuka-on-serkku-pikkuserkku-ja?language_content_entity=fi
Jos linkki ei avaudu, kopioi osoite Googlen hakukenttään.
En onnistunut löytämään ihan noin rajatusta aiheesta runoja, kuin nuorena ja yllättäen isoäidiksi tulemisesta. Isoäitiyttä yleisesti käsitellään ainakin esimerkiksi seuraavissa runoteoksissa:
Tuula Korolainen: Mummola: runoja mummoista, vaareista ja lapsista (Kirjapaja, 2022)
Anja Porio: Tule mummi leikkimään (Kirjapaja, 2013)
Isovanhemmuutta yleisemmin ja isoisän näkökulmasta on runoissaan paljon käsitellyt esimerkiksi Pertti Nieminen, ainakin teoksissaan:
Kuusi silmää, kuusi korvaa: Idylliä ja arkipäivää Reetan ja Ainon elämästä (Otava, 1981)
Maailma pitäisi aloittaa alusta (Otava, 2009)
Myös Lassi Nummen runokokoelmassa Olemassa toisillemme (Otava, 2003) käsitellään isovanhemmuutta.
Olisiko...
Kaarinan Helakisan runo Annaa ajatellessa kokoelmasta Posetiivi (1976) on luettavissa myös muun muassa teoksista Pikku Pegasos (toim. Kaarina Helakisa,1980) ja Annan ja Matiaksen laulut : Kaarina Helakisan lastenrunot vuosilta 1966-88 (1988) sekä antologiasta Tämän runon haluaisin kuulla 2.
Peter Hunnamin kirjassa Akvaariotieto (1982) neuvotaan olemaan varovainen, kun käsittelee akvaariokaloja. Kalojen ihon pinnassa on herkästi vahingoittuva limakalvo, joka suojaa kaloja tautitartunnoilta. Iho ja limakalvo voivat vaurioitua kalaa käsiteltäessä tai pyydystäessä, jos kala vaikkapa törmää akvaariossa johonkin esteeseen. Akvaariokalojen pyydystysyritykset ja niiden nostaminen kuiville joko kädessä tai haavissa eivät välttämättä saa aikaan näkyviä vaurioita, mutta ne aiheuttavat kaloille stressiä, mikä taas heikentää vastustuskykyä erilaisia sairauksia vastaan. Kirjassa neuvotaan myös hoitamaan akvaariota puhtain käsin, ettei akvaarioon ja kaloihin pääse taudinaiheuttajia.Verkosta ja sosiaalisesta mediasta löytyy videoita, joissa...
Hei,Kyseeessähän ei ole mikään ainutlaatuinen tapaus. Säännöllisen epäsäännöllisesti hankimme kirjoja muualta kuin kirjanvälittäjiltä tai kirjakaupasta (jossa myös kirjat ovat ihan vastaavalla tavalla mainostuote). Vastaavasti rajoitetulla jakelulla on ilmestynyt mm. uusia yritysten kanssa yhteistyössä julkaistuja käsityökirjoja ja -lehtiä sekä esimerkiksi Kirjan ja ruusun päivän kirjakauppojen ostoksien yhteydessä jaettava pieni kirja tunnetulta kirjailijalta.Lähtökohtaisesti kirjan tekijä/kustantaja valitsee jakelukanavan ja kirjastossa punnitsemme voimmeko hankkia sen sitä kautta vai onko kyseessä lähinnä yksityisasiakkaille tarjottava tuote. Samoin se onko kyseessä sellainen, jolla on kysyntää ja soveltuuko tuote kirjastokäyttöön....
Kannattaa tutustua Ritva Haavikon teokseen Mika Waltari, valloittaja (WSOY, 2008). Sen Turms, kuolematon -teosta käsittelevässä luvussa sekä analysoidaan romaania että kerrotaan Waltarin tekemästä taustatutkimuksesta ja hänen elämästään kyseisenä aikana.Lisätietoa etruskeista löytyy seuraavista teoksista:Antiikin myytit ja uskonnot (Otava, 2007)Kulttuuri antiikin maailmassa (Teos, 2009)Nielsen, Marjatta: Etruskit (WSOY, 2003)
Löysin Helsingin yliopiston sivuilla julkaistun uutisen, jossa Maija Vilkkumaa kertoo opinnoistaan. Hän sai pro gradu -tutkielmansa valmiiksi vuonna 2013. Uutisessa ei kerrota Vilkkumaan tutkielman aiheesta tai sisällöstä tarkemmin.Helsingin yliopistossa gradunsa tehneiden tutkielmat julkaistaan nykyään sähköisesti Helsingin yliopiston avoimessa julkaisuarkistossa Heldassa. Hakemalla Maija Vilkkumaan nimellä ei löydy hänen tutkielmaansa, joten en valitettavasti löytänyt vastausta kysymykseen siitä, minkä niminen tutkielma on tai mistä se kertoo.Kannattaa kääntyä Helsingin yliopiston kirjaston puoleen ja tiedustella asiaa suoraan sieltä. Voi hyvinkin olla, että julkisuuden henkilönä Maija Vilkkumaa ei ole halunnut tutkielmaansa julkaistavan...
Sukunimien hakuoppaista löytyy runsaasti tietoa suomalaisista sukunimistä. Teoksia ja niiden saatavuutta voi hakea pääkaupunkiseudun kirjastojen HelMet -aineistohausta (https://helmet.finna.fi/). Hakusanaksi voi laittaa sukunimet. Esim. teos Sukunimet / Pirjo Mikkonen, Sirkku Paikkala. – Uudistettu laitos. - Otava, 2000.Myös Tuomas Salsteen kokoamasta linkkilistasta voi löytää lähteitä sukunimestä Raikkerus https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/linkit-Raikkerus~raikkerus.
Minna kävi Tampereella muiden puuvillatehtaalaislasten tapaan Finlaysonin puuvillatehtaan pientenlastenkoulua – "Mamselli Hydénin koulua – jossa hän aloitti seitsenvuotiaana. Koulun opetuskieli oli ruotsi, ja opetuksessa käytettiin ns. Bell-Lancasterin menetelmää, jossa isommat lapset opettivat pienempiä ja osaavammat jäljessä olevia. Luokkia ei ollut, oli vain rappuset, joilla istuttiin sen mukaan miten oli opinnoissa edistytty; parhaat istuivat ylimmällä "lauteella". Oppilasmäärä oli enimmillään pitkälti toista sataa samassa huoneessa. Kun Minna lähti Tampereelta, oli koulussa 118 oppilasta. Koulusali oli tilava ja valoisa; se sijaitsi varta vasten kouluksi rakennetussa talossa (Puuvillatehtaankatu 3)."Mamsellin koulu" oli...
Turun seudun kuntien yrittäjäksi aikoville ja yrityksille suunnatut yrityspalvelut on keskitetty seudun kehitysyhtiöön Turku Science Park Oy:hyn, jonka asiantuntijat antavat neuvontaa ja tarjoavat palveluja mm. yrityksen perustamiseen. Tarjolla on startti-infoja ja starttipajoja sekä henkilökohtaista perustamisneuvontaa ja myös toimitiloja kaikenkokoisille yrityksille.
https://turkubusinessregion.com/ideasta-yritykseksi/
Palvelut yrityksille https://www.turku.fi/palvelut-yrityksille
Kaupungin kioskit ja kioskiopaikat https://www.turku.fi/palvelut/kioskit-ja-kioskipaikat
Turun rakennusvalvonnan ohjeet ravintolan tai kahvilan perustamisesta https://www.turku.fi/sites/default/files/atoms/files//ohje_ravintolan_t…
Ohessa vielä esimerkki...
Kyseessä voisi olla Erno Paasilinnan novelli Vittu, joka sisältyy teoksiin Valitut satiirit (1976) ja Alamaisen kyyneleet (1970).
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_34780
Teosten saatavuuden HelMet-kirjastoissa voit tarkistaa täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI
Laulun nimi on: "Meille aurinko paistaa". Sen on säveltänyt Pekka Simojoki ja sanat on tehnyt Anna-Mari Kaskinen.
Laulun alkusanat: Laulu valtaa hiljaisuuden, aavistaa voin salaisuuden, joka tänään meitä piirittää...
Kertosäkeen alku: Meille aurinko paistaa, meille hymyilee kuu...
Laulussa on kolme säkeistöä.
Laulun nuotit ja sanat löytyvät Lasten keskuksen julkaisemasta nuottikokoelmasta "Laulutuuli" (ilmestynyt 2003, 2011 ja 2018). Laulu löytyy myös samannimiseltä CD-levyltä (Laulutuuli, julkaistu vuosina 2002, 2011 ja 2019).
Kyseisen nuotin ja CD-levyn löydät Jyväskylän kaupunginkirjaston pääkirjastolta, lastenosastolta. Halutessasi voit tehdä varauksen verkkokirjastossa:
https://keski.finna.fi
Arvo Koskimaan tango Kesäinen muisto on espajankielisessä versiossa nimeltään Memorias de aquel verano. Espanjankieliset sanat on kirjoittanut Jose Sileoni.
https://finna.fi/Record/fikka.5368966#componentparts
Ohjelmatietojen löytäminen osoittautui yllättävän vaikeaksi. Ritva-tietokannasta, https://rtva.kavi.fi/, ei löytynyt ohjelmaa Ben Furman eikä myöskään kuvaukseen sopivaa muuta ohjelmaa, jossa Ben Furman esiintyy, https://rtva.kavi.fi/program/searchAjax?search=Ben+Furman. Arkisto-osa löytyy kuitenkin myös hausta (vuodet 1957-2009), mutta sieltä löytyi tällainen tulos, https://rtva.kavi.fi/program/searchAjax?search=Ben+Furman+ARCHIVE%3A+%2….
Kanavan 1 ohjelmisto on löydettävissä vuodesta 2007 alkaen, myös ohjelmaoppaassa, mutta aikaisemmat vuodet puuttuvat vielä, https://rtva.kavi.fi/channel.
Kysyin Kansallisesta audiovisuaalisesta instituutista lisätietoja, sieltä vastattiin Kavin sisäisestä...
Jukka Kuoppamäen sanoittama kappale "On onni siinä" on myös hänen säveltämänsä. Modeno-Piatti tai Modene-Piatti on yksi Jukka Kuoppamäen salanimistä. Inga Sulin levytti kappaleen vuonna 1970.
Lähteet:
Fenno : suomalaiset äänitteet 1901-1999:
https://fenno.musiikkiarkisto.fi/
Kanto - kansalliset toimijatiedot: Kuoppamäki, Jukka:
https://finto.fi/finaf/fi/page/000064053
Valitettavasti tilastoja lainatuimmista tai ostetuimmista lasterunoista ei ole koottu.
Onneksi Mervi Heikkilä on tehnyt lyhyen koosteen Lastenrunoista. https://www.kirjasampo.fi/fi/node/6657
Samantapaiseen kysymykseen on myös vastattu tässä palvelussa aikaisemmin. https://www.kirjastot.fi/kysy/mitka-ovat-suosituimmat-luetuimmat-lasten?language_content_entity=fi
Suosittuja runoilijoita ovat mm. Immi Hellen, Aili Niskanen, Lauri Pohjanpää, Kirsi Kunnas, Kaija Pakkanen, Tove Jansson ja Kaarina Helakisa.
Finna haulla löytyy yli tuhat lasten runokirjaa. Hakutulos
Kenties ongelma piileekin juuri siinä, ettei häkin järjestystä ole muutettu. Hamsteri kaipaa vaihtelua. Luonnossa se vaihtaa elinympäristöään erittäin nopeasti. Pitkästymisen ehkäisemiseksi hamsterin häkkiin pitäisi tämän tästä sijoitella uutta esineistöä, jota voi nuuhkia tai tutkiskella tai jonka läpi voi ryömiä tai jossa voi piilotella ja kiipeillä.
Lähde:
Peter Hollmann, Hamsterini ja minä
