Ilman tarkempia tietoja emme valitettavasti onnistuneet selvittämään lorua. Ainakin näistä kirjoissa on myös vanhoja lasten leikkiloruja:
- Jos sul lysti on : Suomen lasten leikkirunot / toimittanut Ismo Loivamaa
- Leikkiloruja / kuvitus ja toimitus Kirsi Lappalainen
- Onko koira kotona? : miten ennen leikittiin / Kirsti Manninen, Pirkko Kanerva
- Suomen kansan leikkejä / Käytäntöön sovitti Anni Collan
- Kuukernuppi : vanhoja ja uusia lastenloruja / toim. Ulla Lipponen
...
Cédric Klapischin Péril jeune, Le (1994) = suom. Nuori Uhma (engl. The Good Old Daze). Esitettiin 23.07.1998 YLE TV1 [Uusi kino] ja sitä ennen Espoo Ciné -elokuvafestivaaleilla.
Wikipedian kuvaus vastaa kysymykseen:
Ystävykset muistelelevat kouluaikaa 1970-luvulla: mielenosoituksia, ensimmäisiä huumekokeiluja, ensimmäisiä naisuhteita ja opintoja. Elokuvassa mukana myös naispuolinen vaihto-opiskelija.
"Ten years after having left high school, four friends, Momo, Léon, Alain and Bruno meet for the birth of the child of their friend Tomasi, who recently died. Together they dwell on their mutual memories concerning their last year at their Parisian high school during the seventies. This includes demonstrations, first experiments with drugs...
Tarkoittaakohan kysyjä mahdollisesti Wilbur Smithin kirjoja, joitten päähenkilönä on Taita-niminen fiktiivinen hahmo? Wikipedian englanninkielisen artikkelin mukaan tätä sarjaa kutsutaan nimellä "The Ancient Egypt series" ja siinä on ilmestynyt tähän mennessä kuusi osaa, joista kakkososa sijoittuu nykyaikaan, mutta liittyy muinaisen Egyptin aikaan arkeologisten tutkimusten kautta. Kaikki suomennokset ovat ilmestyneet samana vuonna kuin alkuteos paitsi Aavikon jumala ja Faarao.
River God (1993, suomennettuna Joen jumala), The seventh scroll (1995, Kätketyn haudan arvoitus), Warlock (2001, Niilin noita), The Quest (2007, Niilin valtias), Desert God (2014, Aavikon jumala 2015) ja Pharaoh (2016, Faarao, 2017).
Heikki Poroila
Yle Arkiston Fono-tietokannan ja Finna-hakupalvelun mukaan kappaleita ei ole suomennettu. Civilla D. Martinin sanoituksista on suomennettu yksi: Ken muistaa varpusenkin (His eye is on the sparrow), ja H. W. Bakerin sanoituksia ei ole suomennettu lainkaan.
http://www.fono.fi/default.aspx
https://www.finna.fi/
Sanalle ei löydy merkitystä Kotuksen suomen kielen sanakirjasta, slangisanakirjoista (http://stadinslangi.fi/wordpress/?page_id=1719, https://urbaanisanakirja.com/) eikä suomen murteiden sanakirjasta, https://kaino.kotus.fi/sms/?p=main. Tämän niminen kappale löytyy, sanat ovat Saukin, http://www.fono.fi/KappaleHakutulos.aspx?kappale=duudillandei&culture=f…. Se löytyy esim. Anki, Bosse ja Robert -yhtyeen esittämänä Youtubesta. Ainakin siinä on duudillandei on henkilö, mutta ilmeisesti sanalla on kappaleessa toinenkin, vähän arvoituksellisempi merkitys.
Laulu Puumanni Afrikassa (nuotit ja sanat) löytyy kokoelmasta Pupuhaukka : Teekkarilaulun koskessa. Voit tehdä siihen varauksen Lastu-verkkokirjastossa https://lastu.finna.fi/Record/lastu.303406
Renessanssiajan maalari Rafael (1483-1520) oli ensimmäinen merkittävä taitelija, joka hyödynsi työssään alastomia naismalleja. Häntä ennen malleina käytettiin yleisesti miehiä. Taitelijat lisäsivät miesten vartaloihin jälkikäteen rinnat ja naisten muotoja.
Rafaelin aloittama perinne jatkoi myöhemmin barokin aikana (n. 1600-1740), jolloin tuli muotiin maalata entistä realistisempi ja eläväisempiä kuvia ihmisistä. Tältä ajalta muistetaan mm. Rubensin rehevät naishahmot. Barokin ajan maalarit hyödynsivät siis yleisesti eläviä naismalleja, mutta poikkeuksia saattoi olla.
https://en.wikipedia.org/wiki/Nude_(art)
Kirjallisuutta aiheesta, https://www.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND...
Salaman sähkövirta ei nykyoloissa ole teknisesti eikä taloudellisesti järkevästi hyödynnettävissä. Kokeiluja on tehty ainakin Yhdysvalloissa v. 2007, mutta tulokset eivät olleet lupaavia.
Salama sisältää erittäin paljon energiaa, mutta sen valtava hetkellisen virran määrä on suuri haaste teknisille laitteistoille. Lisäksi pääosa energiasta haihtuu salamakanavan eli salaman iskureitin kuumenemisena. Ei myöskään ole ennakoitavissa mihin salama iskee, joten hyvin korkeita mastoja tarvittaisiin tiheä verkosto. Sellaisen rakentaminen ja huoltaminen olisi taloudellisesti erittäin kallista epävarmoihin mahdollisiin tuottoihin suhteutettuna.
Aiheesta suomeksi:
https://www.helen.fi/asiakaspalvelu/...
Jesper Söder kertoo Expressen-iltapäivälehden haastattelussa syyskuussa 2021 palanneensa Ruotsiin ja siviilielämään vuoden 2017 loppupuolella. Hän on viime vuosina työskennellyt opettajana, henkilökohtaisena avustajana sekä metallinkierrätyksessä. Lisäksi Söder on luennoinut sotakokemuksistaan kertovasta kirjasta När världen tittade bort (Forum 2016). Aiemmin Ruotsin liberaalipuolueeseen kuulunut Söder pyrkii maltillisen kokoomuksen ehdokkaaksi vuoden 2022 valtiopäivävaaleihin.
Lähteet:
Expressen 10.9.2021: https://www.expressen.se/gt/jesper-overlevde-striderna--mot-is-nara-do-…
Täysikasvuisen käärmeen ikää on erittäin vaikeaa arvioida ulkonäön perusteella. Käärmeet luovat nahkansa ja vaihtavat säännöllisesti näennäisen vanhaksi ja kuluneeksi käyneen olemuksensa uudeksi ja kirkkaaksi elämänsä loppuun saakka: uusi nahka ei käy entisiä harmaammaksi käärmeen ikääntyessä. Tämä käärmeiden kyky uudistua onkin monissa kulttuureissa tulkittu syvän symbolisesti.
Käärmeet kasvavat pituutta koko elämänsä ajan, joten vanhat käärmeet voivat olla nuorempia lajitovereitaan kookkaampia. Kasvunopeus kuitenkin hidastuu iän myötä ja lopulta pysähtyy melkein kokonaan, joten idioottivarmaksi käärmeen iänmäärityskriteeriksi ei eläimen koostakaan ole.
Lähteet:
Maailman eläimet . Kalat, sammakkoeläimet, matelijat
Uusi zoo : suuri...
Tämä on lasteni mummun kertomus. Hän oli syntynyt Jääskessä Järvenkylässä alkuvuodesta 1929.
Lähdimme ensimmäistä kertaa evakkoon 9.3.1940. Oli tullut määräys, että lapset ja vanhukset on evakuoitava pois. Jääsken asemalta meidät lastattiin junaan ns. härkävaunuihin mainitun päivän iltana. Juna kulki Keski-Suomen kautta Satakuntaan. Matkustaminen kesti neljä päivää. 13.päivän iltana saavuimme Peipohjan asemalle, missä saimme kuulla ne ikävät ja raskaat rauhan ehdot. Ne olivat järkytys meille kaikille! Peipohjan asemalta jatkoimme linja-autolla matkaa Köyliöön eri kyliin. Meidän joukko päätyi Tuiskulan kylään. Ensin meidät majoitettiin Tuiskulan koululle ja sieltä sitten Kaivolan taloon. Palasimme syyskuussa 1941 Järvenkylään takaisin....
Verkkolehtiä julkaistaan esimerkiksi blogisivustoilla ja kotisivualustoilla, joita on maksuttomia ja maksullisia. Maksuttoman julkaisualustan käyttöön liittyy usein kolmannen osapuolen mainoksia, sekä julkaisijalle että julkaisun lukijalle suunnattuja. Maksullisiin alustoihin voi yleensä liittää haluamansa kotisivuosoitteen (domain) ja julkaiseminen onnistuu ilman kolmannen osapuolen mainontaa. Makupalat.fi-linkkihakemistosta löytyi esimerkiksi suositun WordPress-alustan käyttöopassivusto: https://wpopas.fi/.
Haastattelujen tekeminen on oma taitonsa, samoin haastatteluaineiston kuten äänitallenteen ja muistiinpanojen kirjoittaminen luettavaksi ja selkeäksi tekstiksi. Kannattaa tutustua kirjoittamisoppaisiin sekä...
Rivit ovat Johann Wolfgang von Goethen runon Willkommen und Abschied lopusta.
Saksaksi ne kuuluvat näin:
"Und doch, welch Glück, geliebt zu werden!
Und lieben, Götter, welch ein Glück!"
Suomenkieliset rivit ovat Aale Tynnin käännöksestä Tervehdys ja hyvästijättö.
Koko runon voit lukea saksaksi esimerkiksi täältä:
https://www.projekt-gutenberg.org/goethe/gedichte/chap056.html
https://www.mumag.de/gedichte/goe_jw39.htmlRivit
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
Kaarlo Kramsun runoon, joka alkaa ”Viel’ elää Ilkan työt”, löysin kolme eri sävelmää. Kaikkien laulujen nimi on ”Ilkka” ja säkeistöjä on 13. Joistakin nuoteista osa säkeistöistä on jätetty pois.
Alice Tegnérin sävelmä sisältyy ainakin seuraaviin nuotteihin:
Kansanopiston laulukirja : nuottipainos (8. uud. p.; Otava, 1947)
Parviainen, Lauri: Koulun laulukirja : oppikoulupainos (WSOY, 1944) (säkeistöt 1-5)
Koululauluja (toimittanut Otto Kotilainen; WSOY, 1924) (säkeistöt 1-5)
Maamiehen laulukirja (toimittanut Pekka Puhakka; Valistus, 1923)
Suomen nuorison laulukirja (6. uud. p.; WSOY, 1921)
Lauri Ikosen sävelmä sisältyy ainakin seuraaviin nuotteihin:
Pesonen, Olavi: Laulava kansa : säestykset ja kuorosovitukset...
Kyseessä on laulun Maataloustuottajien marssi ensimmäinen säkeistö. Sanat ovat Pauli Karin, sävellys Yrjö Kilpisen.
Helmet-kirjastosta löytyvät laululle nuotit laulukirjasta Laulun taika : Nuorison ja varttuneen väen laulu- ja leikkikirja. Äänite on ilmeisesti olemassa vain Ylen kokoelmassa.
Esine tuo kovasti mieleen öljytuikun tai -lampun, joita on jo antiikin aikoina tavattu koristella vaikkapa uskonnollisilla symboleilla tai ornamenteilla. Tämä on kuitenkin valistunut arvaus.
Tarkempaa arviota esineestä kannattaa kysyä esimerkiksi huutokauppakamareista tai antiikkiliikkeistä.
Öljytuikku. fi.wikipedia.org.
Oil lamp. en.wikipedia.org.
Hei,
Kansanedustajan tehtävä on luottamustoimi, edustajat eivät myöskään saa palkkaa vaan palkkiota.
Voit seurata poissaoloja:
https://www.eduskunta.fi/FI/valtiopaivaasiat/tilastojajaraportteja/Sivu…;
Sivulta löytyvät sekä täysistuntojen (päivitetty 5.10.2022) että valiokuntien poissaolotilastot. Lisäksi sivulla on puhemiesneuvoston ohje poissaolotietojen kirjaamisesta:
https://www.eduskunta.fi/FI/valtiopaivaasiat/tilastojajaraportteja/Publ…;
Valtiosääntöoikeuden emeritusprofessori Mikael Hidén on kirjoittanut erinomaisen kirjan eduskunnan toiminnasta, kirja "Juridiikkaa ja muotoja eduskuntatyössä" on vapaasti saatavilla ja voit siihen halutessasi tutustua:
https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/julkaisut/...
Kyseessä voisi olla Nelosella 17.11.2001 esitetty Colin Buckseyn Painajaisten kadut (Nightmare street, 1998).
Nightmare Street | Kansallinen audiovisuaalinen instituutti | Elonet (finna.fi)
Nightmare Street (TV Movie 1998) - IMDb
Laaksonen kuvailee "trappuharjaansa" kirjan Lähtisiks föli luvussa Mitä mää tiärän tervesist? (s. 166):
"Kynnysmattoihi ja ovikylteihi on kirjotet Tervetuloa. Ei: Maine kasvakoon taik Money talks. (Mun trappuharjas kyl luke: Älkkän tän tunkeka.)"
Saman aukeaman piirroskuvan kynnysmatossa lukee lyhyemmin "Älä tunke" (sydämen kuvan kera).
Laaksosen murretta on tavallisimmin luonnehdittu lounaismurteeksi, jossa on aineksia etenkin Uudenkaupungin ja Turun suunnalta.
Runoilija Heli Laaksosen äirinkiäl | Elävä arkisto | yle.fi
Runoilija ja murre - Kotimaisten kielten keskus (kotus.fi)
Voit hakea kirjastosi lehtiä ja tehdä niistä varauksia Kirkes-kirjastojen yhteisessä verkkokirjastossa: https://kirkes.finna.fi/
Kirjaudu sisään palveluun ohjeen mukaan ja etsi haluamasi lehti lehden nimellä tai aiheella. Klikkaamalla hakutuloksessa otsikkoa näet mitä numeroita lehdestä kirjastollasi on ja voit varata niitä.
Epäselvissä asioissa kannattaa kysyä suoraan kirjaston henkilökunnalta tai ottaa yhteyttä puhelimitse. Yhteystiedot: https://kirkes.finna.fi/OrganisationInfo/Home#85098
