Suomen ulosottojärjestelmästä löytyy tietoa sivustolta Ulosottolaitos.fi. Linkki
Ulosottolaitoksen sivuilta löytyy myös kooste linkkejä Ruotsin, Euroopan ja kansainvälisiin ulosottokäytäntöihin. Linkki
Vertailu saattaa olla hankalaa, koska käytännöt ovat yleensä kunkin maan omalla kielellä laadittuja. Ulosottoasioissa suositellaan yhteydenottoa alan ammattilaisiin.
Keties voisit saada apua vertailuun Ulosottolaitoksen asiakaspalvelusta. Linkki
https://scholar.google.com/ haulla voisi kenties löytää katsauksia erilaisiin ulosottokäytäntöihin.
Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannan mukaan Kähkösen romaaneja ei toistaiseksi ole käännetty englanniksi.
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FIN
Ruotsin, tanskan, viron ja ranskan kielellä käännöksiä on saatavilla.
Ensimmäinen Viiru ja Pesonen -kirja Viirun syntymäpäivät julkaistiin vuonna 1984. Kirjoissa Ukko Pesonen ja hänen kissansa Viiru elävät yksinkertaista elämää maaseudulla, mutta aivan tarkkaa ajankohtaa tarinoille on mahdotonta sanoa. Kirjojen hahmojen vaatetus viittaa 1900-luvun ensimmäisiin vuosikymmeniin, ja kuvituksessa vilahtelee Pesosen kodissa käytössä olevia "vanhanaikaisia" esineitä kuten maitotonkkia, emalipottia, putkiradioita ja öljylamppuja, mutta myös modernimpia esineitä kuten autonrenkaita, rullaluistimia ja kuulosuojaimia. Kirjojen seikkailut ovat kuitenkin ajattomia, eikä tarinoissa ajankohtaa määritellä sen tarkemmin, joten kyseessä lienee satujen "vanha hyvä aika".
Jojo, Toto ja Totti ajavat toisiaan takaa Kirsi Kunnaksen "Aikamme aapisessa" (WSOY, 1968, s. 10). Tämä ja muutkin aapiset ovat luettavissa Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot -palvelussa:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu
Kunnas, Kirsi: Aikamme aapinen:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1927107?term=Jojon&term=…
Turun kaupunginteatteri toimi evakossa kahdeksan vuotta Konserttitalolla vuodesta 1954 vuoteen 1962, joten kyseinen näytös on ollut Konserttitalolla. Sen sijaan mistä näytelmästä oli kyse, on vaikea sanoa. Sinä syksynä oli useita ensi-iltoja:Mika Waltari: Yövieras 8.9.1961Eckhardt, Fritz: Velipuolet Wienissä 30.9.1961Gibson William: Ihmeidentiekijä 13.10.1961Lähteet:Terho Henri: Teatteria Turussa 1940-luvulta 1970-luvulle (2006)Turun kaupunginteatterin ohjelmiston ensi-illat 1960-1969 https://tkteatteri.fi/ohjelmisto/esitysarkisto/ensi-illat-1960-69/
Googlen tuki sivustolla kerrotaan YouTube videoista näin:"YouTube-kumppaniohjelman ansaitsemistavatVoit ansaita rahaa YouTubessa seuraavilla tavoilla:Mainostulot: Ansaitse tuloja katselusivun mainoksista ja Shorts-fiidimainoksista.Shopping: Fanisi voivat selata ja ostaa kauppasi tuotteita tai tagaamiasi muiden brändien tuotteita YouTube Shopping ‐kumppaniohjelmasta.YouTube Premium ‑tulot: Saat osan YouTube Premiumin tilaajien tilausmaksuista, kun he katsovat sisältöäsi.Kanavajäsenyydet: Kanavasi jäsenet saavat jäsenetuja toistuvaa kuukausimaksua vastaan.Super Chat ja Super Stickers: Fanisi maksavat siitä, että heidän viestinsä tai animoidut kuvansa näkyvät korostettuina livechatissa.Superkiitokset: Fanisi maksavat hauskasta animaatiosta ja...
Google Maps -kartan mukaan Säveltäjänpuistossa sijaitsee ainakin MLL Perhetalo Unikko ja Säveltäjänpuiston monitoimisali. Mahtaisitko kuitenkin tarkoittaa Pukinmäen kartanoa, joka sijaitsee osoitteessa Rälssintie 15 eli muutama sata metriä etelään Vantaanjoen suuntaan? Kartano on punainen puurakennus.
Heikki Metsämäen ja Juha Miettisen kirjassa ”Badding : Rauli Somerjoen elämä ja laulut” (Sputnik, 1996, s. 135-136) on kerrottu ”Paratiisi”-laulun syntyhistoriasta. Arja Tiainen, jolta sanat oli tilattu, lähetti Rauli Somerjoelle kaksi kertovaa säkeistöä ja kertosäkeen varustettuna kommentilla: ”saat korjata jos ei mee”. Kirjassa on Tiaisen alkuperäinen teksti ja Somerjoen tekstiin tekemät korjaukset ja lisäykset. Esimerkiksi mainitsemasi kohdan alkuperäisessä tekstissä ”Meri vaahtosi kuin lahden A.” Kolmannen säkeistön Somerjoki kirjoitti itse.Jukka Rajalan kirjassa ”Kaita polku : Rauli Badding Somerjoen tarina” (Kustannusosakeyhtiö Siltala, [2018], s. 120-121) kerrotaan, että Somerjoki soitti Tiaiselle ja pyysi tätä kirjoittamaan...
Oletteko tehnyt levyn varauksen Lohjan kirjaston kaukopalvelun kautta, vai oletteko varannut levyn suoraan Rikhardinkadun kirjastosta? Emme löytäneet kaukopalvelutilausta omista tiedoistamme. Teidän kannattaa ottaa suoraan yhteyttä Helsinkiin ja kysyä levyn tilannetta, koska me emme näe tarkkaa tilannetta tiedonhaun kautta.
Levyn eräpäivä on todellakin 20.3., joten se on mahdollisesti jäänyt edelliselle lainaajalle.
Ystävällisin tervein
Lohjan pääkirjasto
Aikuisten osaston tietopalvelu
Hei
Hakunilan kirjastossa on tosiaankin ainoa kappale tätä Alan Mooren sarjakuvaa. Kirja ei ole liikkunut noin vuoteen siksi, että Hakunilan kirjasto on ollut remontissa noin vuoden ajan, eikä sen aineisto ole ollut siksi saatavilla.
Soitin Hakunilan kirjastoon ja nyt kirja matkalla teille, toivomaanne kirjastoon.
Ikävä kyllä pidennettyjä kesälaina-aikoja ei HelMet-kirjastoissa ole ollut käytössä enää vuosikausiin. Tiesithän kuitenkin, että voit uusia lainasi viisi kertaa peräjälkeen, ellei niistä ole varauksia, joten toivottavasti saat laina-ajan riittämään lomasi loppuun asti. Mukavaa lomaa!
Lukki-kirjastoilla mihin Karkkilan, Lohjan ja Vihdin kirjastot kuuluvat, on yhteinen aineistotietokanta ja asiakasrekisteri. Sama kirjastokortti käy kaikissa kirjastoissa. Voit siis lainata Karkkilan kirjastokortilla Lohjan kirjastoissa. Kirjat voi myös palauttaa mihin Lukki-kirjastoon tahansa.
EU-maissa voimassa olevan tekijänoikeuslainsäädännön lähtökohtana on, että tekijänoikeutta ei voi kokonaan luovuttaa toiselle, vain taloudelliset oikeudet voi myydä, vuokrata tai lahjoittaa. Tällaista osittaistakaan luovutusta ei ainakaan kiistatta voi tehdä kysymyksessä ehdotetulla tavalla. Jotta oikeuksien luovutus olisi oikeudellisesti kestävä, täytyisi asiasta tehdä molempien osapuolten allekirjoitukset sisältävä sopimus.
Monet nettipalvelut kyllä käyttävät menettelyjä, joilla he ilmoittavat tekijänoikeuden siirtyvän itselleen, jos palvelun käyttäjä lähettää heille jotain tai käyttää palvelua tietyllä tavalla. En tiedä, onko tällaisen menettelyn laillisuutta vielä testattu, mutta ainakaan kiistaton se ei ole eikä sillä ole vaikutusta...
Kukaan ei ole toistaiseksi tunnistanut satua. Lähetän kysymyksesi vielä kirjastolaisten tietolistalle, jos vaikka vastaus löytyisi sitä kautta. Vai muistaako joku lukijoista tämän sadun?
Vuoden 1959 Apu-lehteä (,joka vuosina 1933-1968 oli nimeltään Apu: ajanvietelukemisto) ei ole yleisissä kirjastoissa. Se löytyy Kansalliskirjastosta, Varastokirjastosta ja joistakin muista yliopistokirjastoista:
http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/6GGQY6UJFRVVJM3C6FLITQHYPGSFPLD4S…
Ainakaan Arto- ja Aleksi-lehtitietokannoista ei tätä pysty hakemaan, joten ainoaksi vaihtoehdoksi jäänee lehtien selaaminen. Sama tilanne on esim. Seura-lehden kanssa.
Sinulla voi olla Heinolan kirjastosta tai muista Lastu-kirjastoista lainassa enimmillään 100 lainaa kerrallaan. Lainoista voi DVD-levyjä olla lainassa enintään 15 , Blu-Ray-levyjä enintään 4, äänikirjoja enintään 10 ja konsoli- tai tietokonepelejä enintään 4 kerrallaan.
Varausten määrää ei ole rajoitettu.
Alla lisää tietoa lainaamisesta:
http://lastukirjastot.fi/default.aspx?id=101764
Voit lukea ePressin kautta Vaski-kirjastoissa Iisalmen Sanomia https://vaski.finna.fi/Content/eaineistot?lng=fi
Tätä tietokantaa ei ole mahdollista käyttää kotona.
