Paavo Cajanderin suomennoksessa vuodelta 1879 tämä sitaatti Hamletin kirjeestä kuuluu näin:"Epäile tähden paloa Ja kirkkaan päivän valoa; Totuutta valheeks luule, Mut lempeäni kuule."https://www.gutenberg.org/cache/epub/15632/pg15632-images.htmlhttps://www.gutenberg.org/files/27761/27761-h/27761-h.htm
Ne on suomennettu vuosina 1776, 1938 ja 2007.LähteetYle: Vanhan testamentin apokryfeistä uusi käännös 6.11.2007 https://yle.fi/a/3-5808497Turun Sanomat: Salaisiksi leimatuista apokryfikirjoista uusi käännös 8.11.2006 https://www.ts.fi/uutiset/1074159558
Kyse on Oksana Vasjakinan kirjasta Haava (Otava 2023, suom. Riku Toivola). Teos on autofiktiivinen kertomus nuoren runoilijanaisen kipeästä suhteesta juuri kuolleeseen äitiinsä sekä kotimaahansa Venäjään, etenkin sen asenteisiin naiseuteen ja homoseksuaalisuuteen. Luku Muistiinpanoja bergamentista ja kukasta alkaa kirjan sivulta 133.Haavaa löytyy useista Helmet-kirjastoista: https://helmet.finna.fi/ Teos on ensimmäinen osa trilogiaa, jonka toinen osa, Aro, on julkaistu suomeksi vuonna 2024 ja käsittelee runoilijakertojan suhdetta isäänsä muun muassa köyhyyden, väkivallan, vihan ja häpeän kautta. Myös Aro löytyy Helmet-kirjastoista.Trilogian kolmatta osaa (alkuperäiskielellä Ruusu, ilmestyi Venäjällä 2023) ei vielä ole suomennettu...
Ihmisen ja monien muiden lajien jälkeläisiä yhdistävät tietyt ulkonäköpiirteet. Tällaisia ovat pään suuri koko suhteessa muuhun ruumiseen, korkea otsa, pieni nenä ja suu sekä kasvojen ja kehon pyöreät muodot. Ihmisen silmissä tämä "vauvamaisuus" herättää helposti positiivisia tunteita ja tarpeen hoivaamiseen ja nämä piirteet tunnistetaan helposti lajirajojen yli.Eläinten kesyttämiseen ja jalostamiseen liittyy usein neoteniaksi kutsuttu piirre, jossa näitä infantiilejä piirteitä suositaan jalostusvalinnoissa ja aikuiset yksilöt säilyttävät pentumaisia piirteitä. Tällaisia ovat esimerkiksi monien koira- ja kissarotujen suuret silmät, lyhyt kuono ja pyöreys, mutta myös käytös- ja luonteenpiirteet. Aikuiset sudet eivät juurikaan hauku, mutta...
Kielitoimiston sanakirjan mukaan adjektiivilla raaka on useita eri merkityksiä. Ruoasta puhuttaessa se viittaa kypsyyden puutteeseen, mutta alkoholijuoman kohdalla laimentamattomaan, kun taas raaka ihminen on julma tai säälimätön. Sään yhteydessä raaka tarkoittaa koleaa, jolloin sen vastakohta olisi leuto tai lauha.Kielitoimiston sanakirja: https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/raaka?searchMode=all
Erityisen paksusta puuvillakankaasta valmistettuja pitkiä alushousuja, joita käytetään välihousuina tavallisten alushousujen ja päällyshousujen välissä, kutsutaan raappahousuiksi, koska ne ovat sisäpuoleltaan nukattu eli ”raapattu”.Lähteet:Raappahousut - unohdettu lämmittäjä | YleTavaraluettelo 31: raappahousut, välihousut ja reumahousut - VahvikeWhat is Raising or Napping | Working Process of Raising Finishing: What is Raising or Napping | Working Process of Raising Finishing - Textile Learner
Turun seudun kuntien yrittäjäksi aikoville ja yrityksille suunnatut yrityspalvelut on keskitetty seudun kehitysyhtiöön Turku Science Park Oy:hyn, jonka asiantuntijat antavat neuvontaa ja tarjoavat palveluja mm. yrityksen perustamiseen. Tarjolla on startti-infoja ja starttipajoja sekä henkilökohtaista perustamisneuvontaa ja myös toimitiloja kaikenkokoisille yrityksille.
https://turkubusinessregion.com/ideasta-yritykseksi/
Palvelut yrityksille https://www.turku.fi/palvelut-yrityksille
Kaupungin kioskit ja kioskiopaikat https://www.turku.fi/palvelut/kioskit-ja-kioskipaikat
Turun rakennusvalvonnan ohjeet ravintolan tai kahvilan perustamisesta https://www.turku.fi/sites/default/files/atoms/files//ohje_ravintolan_t…
Ohessa vielä esimerkki...
Mikäli nuo numerot 193 ja 195 viittaavat ompelukoneen sarjanumeroihin, Sewing Online -verkkokaupasta voi tilata maksua vastaan eri ompelukonemerkkien, myös Pfaffin ohjekirjoja pdf-muodossa https://www.sewingonline.co.uk/library/PFAFF-191-196-591-596.html
Sewing Online https://www.sewingonline.co.uk/
Lehteä voisi tiedustella lähimmästä vapaakappalekirjastosta eli Kansalliskirjastosta Helsingissä https://www.kansalliskirjasto.fi/fi
Neuvontaan voi ottaa yhteyttä
sähköpostitse osoitteessa kansalliskirjasto@helsinki.fi
puhelimitse numeroon 02941 23196
Hei
Little Eva levytti laulun vuonna 1962 ja Kylie Minogue vasta vuonna 1987. Tästä löydät listan muistakin artisteista, jotka ovat tehneet version kyseisestä laulusta: https://secondhandsongs.com/performance/1374
Täältä löydät lisää tietoa laulusta: https://www.songfacts.com/facts/little-eva/the-loco-motion
Koronarajoitusten takia kielten opiskelua lähiryhmissä keskustellen on ollut hankalaa järjestää. Keskusteluryhmät ovatkin pitkälti siirtyneet verkkoon. Mainitsemiesi tahojen lisäksi ei keskusteluryhmiä juuri tunnu löytyvän. Osaisikohan joku lukijoistamme antaa vinkkejä?
Helsingin ja Turun yliopistojen verkkosivuilta ei löytynyt tietoa kaikille avoimista ruotsin kielen keskusteluryhmistä. Avoimen yliopiston puolellakaan ei näyttäisi tulossa olevan sopivia kursseja https://www.helsinki.fi/fi/hakeminen-ja-opetus/avoin-yliopisto
Helsingfors Arbis https://ilmonet.fi/search?com=4&status=-10000&page=1&limits=16&list_typ…; ja Åbo svenska arbetarinstitut https://blog.edu.turku.fi/arbis/ eivät tarjoa keskusteluryhmiä...
Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan Esa Adrianin (1939 - 2007) ensimmäinen suomennostyö oli Tšingiz Aitmatovin Džamilja : punahuivinen poppelini (Džamilja : topolek moj v krasnoj kosynke, 1963). Tätä ennen hän oli osallistunut muutaman kertomusantologian suomentamiseen.
Kertomuskokoelman Kananjumala : uutta venäläistä proosaa (1963) Esa Adrian suomensi yhdessä Markku Lahtelan kanssa.
Voit tarkastella Esa Adrianin koko laajaa käännöstuotantoa Fennicasta kirjoittamalla hakuun "adrian esa". Voit järjestää hakutuloksen ilmestymisvuoden mukaan esimerkiksi vanhimmasta uusimpaan. Fennicasta löytyvät viitetiedot noin puolestatoista sadasta Esa Adrianin suomennoksesta.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
https://www...
Kirja on Katherine Allfreyn Delfiinikesä, jonka on suomentanut Kaija Pakkanen ja kustantanut Otava. Kirjasta on kaksi painosta: vuoden 1978 ja 1963 painokset, ja näistä tuo jälkimmäinen on kuvaamasi ohut ja punakantinen nidottu versio. Kansikuvan näkee mm Kirjasammon sivulta
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/delfiinikes%C3%A4
Päähenkilö on Andrula-tyttö, joka asuu kauniilla ja köyhällä Kalonysoksen saarella. Kirjan takakannen juoni vastaa muistikuvaasi.
WIkipedian oliiviöljy-artikkeli kertoo oliiviöljyn valmistamisen pääperiaatteet. Ensin oliivit murskataan massaksi, joka öljyn erottamiseksi puristetaan perinteiseen tapaan mekaanisesti tai nykyisin yleisemmin linkoamalla sentrifugissa. YouTubelta löytyy useita videoita oliiviöljyn valmistamisesta.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Oliivi%C3%B6ljy
https://www.youtube.com/results?search_query=olive+oil+manufacturing
Päivi Söderholmin ja Ilse Vähäkyrön Nykymerenkulun sanakirjan määritelmän mukaan lasi on "laivakellolla joka puoles tunti annettava merkki, nelituntisen vahdin kahdeksasosa". Holger E. Eklundin Merenkulkualan sanastossa "lasi" ohjaa edelleen hakusanaan "kello", jonka kohdalta löytyy maininta "yksi lasi = puoli tunti[a]". Albin Stjerncreutzin Suomalaisen meri-sanakirjan "Glas" puolestaan kertoo, että lasi on "tawallinen santakello, joka juoksee neljän tiiman tahi puolen tiiman ajan". Neljän tunnin lasi täsmentyy kuitenkin nimenomaisesti vahtivuorojen mittaamiseen käytetyksi "vahti-lasiksi": "Niin kutsutaan neljän tiiman ja puolen tiiman aikaa juoksewaiset santa-kellot. Puolen tiiman lasin ulos-juostua lyödään pakalla rippuwaan kelloon niin...
Lähetimme kysymyksesi eteenpäin Olavi Virtaan perehtyneelle ja hänestä kirjoittaneelle kulttuurihistorioitsija Seija A. Niemelle ja hän tiesi kertoa, että Virta tosiaan lauloi mainituilla kielillä, mutta Niemen tiedossa ei ole, että hän olisi puhunut muuta kuin vain suomea. Niemen mukaan Virta osasi todennäköisesti auttavasti englantia ja ruotsia, sillä hän kävi aika usein laulamassa myös Ruotsissa, mutta sielläkin todennäköisesti etupäässä Ruotsin suomalaisille.
Leena Kirstinän Kunnas-elämäkerran mukaan Kirsi suoritti "kieliopintoina latinan ja saksan pro exercitiot" vuosina 1946–47 kirjoittauduttuaan Helsingin yliopistoon estetiikkaa ja nykyiskansain kirjallisuutta (yleistä kirjallisuustiedettä) opiskelemaan. Tiitiäisen tuluskukkaro -kokoelman (2000) Haitari, huilu ja rumpu ("hik-hek-hok / hunk-hank-hok!") ei ollut ensimmäinen runo, jossa Kunnas leikitteli näillä latinan demonstratiivimuodoilla. Kirstinä yhdistää näihin jo Tiitiäisen satupuun (1956) Jansmakko Erikois -runon "huis hais hois" -rimpsun.
Kunnaksen ja Syrjän pojat kävivät koulunsa Ylöjärvellä. Ainoa clasulainen Eppu Normaalin jäsenten joukossa on basisti Sami Ruusukallio (1974–82), joka kyllä kuului koulun latinisteihin....
