Lausahdus "pinkki on Intian laivastonsininen" on peräisin toimittaja Diana Vreelandin suusta. Vuonna 1956 valokuvaaja Norman Parkinson kuvasi Intiassa Voguelle kohahduttavan muotikuvien sarjan, jossa länsimaista muotia yhdistettiin Intian värikkääseen ja runsaaseen ympäristöön. Harpers Bazaarin päätoimittaja Diana Vreeland kommentoi kuvia näin: "How clever of you, Mr Parkinson, also to know that pink is the navy blue of India." Kommentin voi tulkita viittaavan kulttuurisidonnaisiin tapoihin käyttää kirkkaita värejä ja siihen, miten kyseisissä kuvissa pinkki näyttää tavalliselta, perinteiseltä ja arvokkaalta väriltä, joka sopii kaiken kanssa - eli hieman samaan tapaan kuin laivastonsinistä pidetään länsimaissa konservatiivisena, neutraalina...
Frank Herbertin Dyyni (Dune) on julkaistu e-äänikirjana, mutta Helmet-kirjastojen kokoelmissa teosta ei ole. CD-muotoisena teosta ei ole julkaistu lainkaan.
Digitaalista äänikirjaa tarjoavat maksulliset äänikirjapalvelut.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.5533720
Ohjelmatietojen löytäminen osoittautui yllättävän vaikeaksi. Ritva-tietokannasta, https://rtva.kavi.fi/, ei löytynyt ohjelmaa Ben Furman eikä myöskään kuvaukseen sopivaa muuta ohjelmaa, jossa Ben Furman esiintyy, https://rtva.kavi.fi/program/searchAjax?search=Ben+Furman. Arkisto-osa löytyy kuitenkin myös hausta (vuodet 1957-2009), mutta sieltä löytyi tällainen tulos, https://rtva.kavi.fi/program/searchAjax?search=Ben+Furman+ARCHIVE%3A+%2….
Kanavan 1 ohjelmisto on löydettävissä vuodesta 2007 alkaen, myös ohjelmaoppaassa, mutta aikaisemmat vuodet puuttuvat vielä, https://rtva.kavi.fi/channel.
Kysyin Kansallisesta audiovisuaalisesta instituutista lisätietoja, sieltä vastattiin Kavin sisäisestä...
Tässä joitakin vinkkejä.
Ann-Christin Antell: Puuvillatehdas-sarja
Anu Joenpolvi: Rantakylä-sarja
Maija Kajanto: Kahvila Koivu -sarja
Tuija Lehtinen: Sumulaakson kartano -sarja
Veera Nieminen: Avioliittosimulaattori
Essi Paju: Koskenniska-sarja
Pirjo Tuominen: Rosa Örn -sarja, Viena Honka -sarja
Amanda Vaara: Majatalo Villa Venla -sarja
Voit kopioida hyvällä omallatunnolla. Tekijänoikeuslaki antaa luvan poiketa kopiokiellosta omaan käyttöön:"Teosten yksityinen kopiointi on sallittua. Vaikka toisten teosten kopiointiin tarvitaan yleensä lupa, pääsäännöstä on tehty merkittävä poikkeus kuluttajan eduksi. Poikkeus koskee kopiointia yksityiseen käyttöön. Yksityistä käyttöä on kopiointi omaan yksityiseen käyttöön tai kopiointi perheen ja läheisen ystäväpiirin välillä. Kopioita ei kuitenkaan saa tehdä rajattomasti. Teoksesta saa lain mukaan tehdä yksityiseen käyttöön muutamia kopioita, mikä tarkoittaa yleensä 2-4 kappaletta." Tekijänoikeus.fi
Espoon kirjastoissa saat myös kopioida haluamasi määrän ilmaiseksi. "Kopiointi pysyy toistaiseksi maksuttomana. Kopioiden...
Portugeesi-sanaa on joskus käytetty portugalilaisesta ihmisestä.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2005446?term=port…
https://fi.wiktionary.org/wiki/portugeesi
Mistään lähteistä ei kuitenkaan löydy tietoa siitä, että portugalin kielestä olisi käytetty sanaa portugeesi.
Ikaalisten joulu -lehdessä on vuonna 1996 julkaistu Mirja Raeksen kokoama lista Ikaalisten seurojen- ja työväentaloista.
Ennen vuotta 1917 rakennettuja työväentaloja:
Kilvakkalan Tempaus (1910)
Kilvakkalan Työväentalo (ennen 1910)
Kirkonkylän Nuorten Pirtti (1907-1918)
Luhalahden Luhalinna (1908)
Riitialan Nouseva Voima (n. 1913)
Riitialan työväentalo (1906)
Vatulan Työväentalo (n. 1910)
Kyseessä on varmaankin Anne-Cath. Vestlyn lastenkirja Kahdeksan pientä, kaksi suurta ja kuorma-auto (Åtte små, to stoäe og en lastebil, suom. Kerstin Wialén, 1967)
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannassa kirjaa kuvaillaan näin:
"Kahdeksanlapsinen perhe asuu kerrostalossa suuressa kaupungissa, isä ajaa kuorma-autoa ja äiti hoitaa kotia. Lasten nimet ovat: Pirkko Kaksitoista, Paavo Kymmenen, Pipsa Yhdeksän, Pentti Kahdeksan, Paula Kuusi, Päivi Viisi, Petra Neljä ja Pekka Pikkarainen – numero nimen perässä viittaa ikään. Koti on ahdas ja perhe elää niukkaa elämää, johon iloa tuo mm. mummon kaupungin-vierailu. Kirjan lopussa perhe pääsee muuttamaan metsätaloon, vanhaan huonokuntoiseen taloon johon kuuluu iso piha ja joka on metsän...
Herbert Lomas on kääntänyt englanniksi Pentti Saarikosken runon, joka alkaa rivillä Minä rakastan sinua kuin vierasta maata (kokoelmasta Mitä tapahtuu todella?, 1962).
Englanninnos on luettavissa teoksista Territorial song : contemporary writing from Finland (sel. & transl. by Herbert Lomas, 1981, s. 56) ja Contemporary Finnish Poetry (edited & translated by Herbert Lomas, 1991, s. 182).
https://finna.fi/
Sekä Lippulaivan että Tikkurilan kirjastossa näyttäisi olevan säännöllisesti karaokea.
Kannattaa seurata Helmet.fi sivuston tapahtumia. Karaokea lauletaan silloin tällöin myös muissa kirjastoissa.
Kannattaa esittää karaoke-toive lähikirjaston henkilökunnalle. Linkki Helmet tapahtumiin
Kirjastoissa on myös yhteislaulua. Linkki Helmet tapahtumiin
Voisikohan kyseessä olla Otto Mannisen runo "Vaatimattomuutta", joka alkaa säkein: "Kukapa kokkona tohti/ kohota päivää kohti?". Runossa käytetään kotkan vanhempaa synonyymiä "kokko". Alunperin runo on julkaistu Otto Mannisen teoksessa 'Säkeitä' (1905). Sittemmin runo on ollut mukana myös uudemmissa kokoomateoksissa Otto Mannisen tuotannosta, esimerkiksi teoksessa 'Kiveen uursi. Otto Mannisen valitut runot' (WSOY, 2022).
Kyseinen säkeistö on peräisin J. L. Runebergin kirjoittamasta runoteoksesta Fänrik Ståls sägner (suomeksi Vänrikki Stoolin tarinat) ja sen runosta nimeltä von Essen. Runon säkeistö menee ruotsiksi näin: "Och tack för det vackra minne, du väckt i mitt hjärta, du, och tack för ditt arga sinne, - och drag åt helvete nu!”
Fabian Dahlströmin laatiman Sibeliuksen teosluettelon mukaan sekakuorolle sävelletyn laulun "Aamusumussa" (Aamusumussa, JS9A) sanoitus on J. H. Erkon runokokoelmasta "Ajan varrelta" (1896). Teosluettelossa on pätkä nuotin alusta sanoineen: "Päiv' ei pääse paistamahan, kun on valtaa vailla." Erkon runossa kuitenkin "kuu on valtaa vailla". Teosluettelossa on kyllä mainittu muut runon ja sanoituksen eroavaisuudet (Erkolla "päivä vielä voittaa", Sibeliuksella "päivä vallan voittaa", Erkolla "viihtyisivät myötä", Sibeliuksella "viihtyis meidän myötä"), mutta ei tätä.Teosluettelon mukaan Sibeliuksen käsikirjoitus on kadonnut. Teos on julkaistu ensimmäisen kerran Eemil Forsströmin toimittamassa nuotissa "Sävelistö : kaikuja laulustamme : seka-...
Menneinä aikoina verbillä rapata on ollut sellaisia merkityksiä kuin 'ryöstää, rosvota, varastaa; siepata, temmata itselleen'. Rap(p)ari on siis tarkoittanut 'rosvoa, ryöstäjää'. Sanan taustalla on keskialasaksan (1200–1600) verbi rap(p)en, 'ryöstää'. Asiakirjoissa sitä on tässä merkityksessä meillä käytetty varsinkin Kainuun seudulla, paikoin muuallakin.Lähde: Suomen kielen etymologinen sanakirja
Kyseessä on ilmeisesti Islannin presidenttinä toimineen Vigdís Finnbogasdóttirin "sukunimi". Laitoin tässä sukunimen lainausmerkkeihin, sillä kyseessä ei ole perinteisessä mielessä sukunimi, vaan niin sanottu patronyymi, eli (tyypillisesti) isän jälkeläisen nimi. Suomeksi hänen patronyyminsä tarkoittaisi siis Finnbogan tytärtä. Itse kysymykseesi ja Vigdísin vanhemman etunimeen palataksemme: Finnbogi ja sen feminiinimuoto Finnboga ovat perinteisiä islantilaisia nimiä. Finnbogi-niminen hahmo esiintyy tunnetussa keskiaikaisessa islantilaissaagassa Finnbogi Vahvan saaga. Nimen alkuosa "finn" voi tarkoittaa fenniä, suomalaista tai etsijää (vrt. ruotsin verbi "finna", tai englannin "find"), ja jälkiosa "bogi/a" tarkoittanee jousta. ...
Havaintosi voi hyvinkin pitää paikkansa, vaikka itse en ole sellaista pannut merkille. En ole kieliopin asiantuntija, mutta kävin tutkimassa Kielitoimiston ohjepankkia. Sieltä ei löytynyt suoraan aiheeseen liittyvää ohjetta tai sääntöä, etteikö ja-sanaa voisi tällaisessa yhteydessä käyttää, tai sitten asia on hyvin tulkinnanvarainen.Kielitoimiston ohjepankki sanoo ja-sanasta näin: "Sana ja on lisäystä ilmaiseva rinnastuskonjunktio, joka yhdistää toisiinsa samassa tehtävässä toimivia sanoja, sanan osia, lauseita tai lauseen osia.---Toisaalta ja on myös löyhemmin kytkevä pikkusana (partikkeli), joka sitoo asian edellä olevaan kokonaisuuteen: se ilmaisee esimerkiksi puheenaiheen jatkumista. Tällöin peräkkäiset lauseet tai sanat eivät ole...
Eri aminohappojen hajoamislämpötiloja on listattu täällä:
https://web.archive.org/web/20070331231416/http://www.markushirsila.com…
Yksi tutkimus, jossa on tutkittu aminohappojen kestävyyttä kuumennuksessa:
https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/1765592/
Vitamiinien kestävyydestä kuumennuksessa:
https://greencirclecap.com/vitadegradation/
http://www.ijstr.org/final-print/nov2013/Effect-Of-Heating-On-Vitamin-C…
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6049644/
Hedelmät ovat aina olleet taiteilijoiden suosikkiaiheita, joten lista voi olla pitkä. Näin alkuun ainakin seuraavat taiteilijat ovat maalanneet muiden aiheiden lisäksi hedelmäasetelmia:
Balthasar van der Ast
Balthus
Caravaggio
Gertrude Metz
Giovanni Stanchi
Jan Davidsz de Heem
Jan Frans van Son
Paul Cézanne
Paul Gauguin
Vincent van Gogh
Willem von Aelst
Lisää voit etsiä esimerkiksi kuvahaulla googlaamalla sanat taidemaalarit ja hedelmäasetelmat tai englanniksi painters ja fruit still life.
Kannattaa myös selailla taidekirjoja, joita voit hakea kirjastosta. Helmet.fi https://www.helmet.fi/fi-FI
Kielellisen vaikeuden arvioiminen on melko vaikeaa, mutta jos haluaa aloittaa helpommasta päästä, suosittelen kokeilemaan espanjankielisiä lastenromaaneja tai hakemaan verkkokirjastosta easy reader -hakusanalla ja sitten rajaamaan tulokset espanjankielisiin. Tutun kirjan lukeminen uudella kielellä voi myös toimia, jotkut tuttavani käyttävät niin sanottua Harry Potter -metodia kielenopiskelussa - eli lukevat tutun mutta sanastoltaan melko monipuolisen kirjan uudella kielellä.
Espanjankielisistä romaaneista esimerkiksi Julia Navarron, Carlos Ruiz Zafónin, Cecilia Samartinin tai espanjaksi käännetyn Ken Follettin kirjoja ovat muutamat lukijat kuvanneet selkeälukuisiksi. Chileläisen Isabel Allenden Henkien talo eli La casa de los...
Valitettavasti tilastoja lainatuimmista tai ostetuimmista lasterunoista ei ole koottu.
Onneksi Mervi Heikkilä on tehnyt lyhyen koosteen Lastenrunoista. https://www.kirjasampo.fi/fi/node/6657
Samantapaiseen kysymykseen on myös vastattu tässä palvelussa aikaisemmin. https://www.kirjastot.fi/kysy/mitka-ovat-suosituimmat-luetuimmat-lasten?language_content_entity=fi
Suosittuja runoilijoita ovat mm. Immi Hellen, Aili Niskanen, Lauri Pohjanpää, Kirsi Kunnas, Kaija Pakkanen, Tove Jansson ja Kaarina Helakisa.
Finna haulla löytyy yli tuhat lasten runokirjaa. Hakutulos
