Hei, äkkiseltään määrittäisin tuon hyönteisen kuvassa näkyvän hahmon perusteella lattakoiden (Agonopterix) tai Depressairioiden tai muiden pikkuperhosten ryhmään kuuluvaksi. Tarkempi kuva helpottaisi määrittämistä. Aikuisena talvehtivia pikkuperhosia havaitaan usein esim. asumusten ikkunanväleissä. Todennäköisesti kyseessä ei ole mikään haitallinen laji. Mikäli kyseessä olisi esimerkiksi vaatekoi (Tineola bisselliella), sen toukkien aiheuttamia tuhoja todennäköisesti näkyisi tekstiileissä.
Kirja Putus, Tuula: Elinympäristömme pienet tuholaiset : viihtyvyys- vai terveyshaitta (2013) ja perhosharrastusoppaat saattavat auttaa määrittämisessä.
Helsingin kaupungilla on myös tuholaisopas internetissä https://...
Opetusministeriö kerää laajalti tilastotietoa yleisten kirjastojen toiminnasta. Tilastot löytyvät sivulta https://tilastot.kirjastot.fi/
Niiden mukaan vuoden 2022 lopussa Suomessa oli 713 kirjaston toimipistettä, 124 kirjastoautoa ja 10 laitoskirjastoa. Näiden lisäksi muita palvelupaikkoja oli 311.
Kirjastokorttia oli vuoden 2022 aikana käyttänyt 1 724 740 henkilöä. Luvussa voi olla päällekkäisyyttä (eli sama henkilö on käyttänyt sekä koti-, mökki- tai opiskelupaikkakunnan kirjastokorttia).
Kirjasampo-palvelussa on mahdollisuus etsiä kirjoja kansikuvien perusteella.
Voit hakea teoksia kaikilla kannen kuvassa olevilla elementeillä, kannen kuvittajalla, kirjan kirjoittajalla, nimekkeellä ja vuosiluvulla.
Valitettavasti emme ole toistaiseksi tunnistaneet kyseistä kirjaa. Vastauksen kommentteihin saa jättää viestin, jos joku palvelua seuraava tuntee kuvaukseen sopivan kirjan.
Linkit:
Kansikuvahaku | Kirjasampo
Toivo Kuulan teosluettelosta en etsimääsi laulua löytänyt, mutta hengellinen laulu "En rauhaa löydäkään maan päältä" sisältyy moneen nuottiin vaihtelevin sanoituksin. Alkuperäinen sanoittaja on Nils Adolf Rosenbröijer. "Siionin kanteleeseen" sanoituksen on uudistanut Lauri Thurén. Muiden sanoitusten tekijöistä ei ole tietoa. Säveltäjän nimi ei ole tiedossa. Laululla ei ole nuoteissa varsinaista nimeä, se löytyy hakemistoista alkusanojen mukaan. Laulu sisältyy "Siionin kannel" -laulukirjan lisäksi esimerkiksi seuraaviin nuotteihin:
Kansan virsi kansan suussa : 25 suomalaista hengellistä kansansävelmää pianon tai urkujen säestyksellä / sovittanut L. J. G. Stråhle (alkusanat: En rauhaa löydäkään maan päältä, neljä...
Afantasialla tarkoitetaan tilaa, jossa henkilö ei pysty näkemään mielikuvia. Käsitteeseen liittyvä kirjallisuus on pääosin englanninkielistä. Painettua suomenkielistä kirjaa afantasiasta ei mainitsemiesi Finnasta löytyneiden lisäksi (mm. Rämö, Elina: Mielikuvien maailma - pohdintoja mielikuvista ja niiden puutteesta) Suomen kirjastoissa ole.
Yhdysvaltain Library of Congressin kokoelmissa on e-versio Peter Langland-Hassanin kirjasta Explaining Imagination (2020). Kirjan yhtenä asiasanana on aphantasia ja se on maksutta luettavissa osoitteessa Explaining Imagination (loc.gov). Verkosta löytyy maksutta luettavaksi myös esimerkiksi tämä tieteellinen artikkeli:
Aphantasia, imagination and dreaming...
Kysyjän kotikunnasta päätellen kyse on Nurmeksen kirjastoauto Ilonasta, jolla on parillisten viikkojen perjantaireitillään pysäkkinä Roukkajantie 200. Nurmeksen kirjastoauto ei valitettavasti liikennöi nyt huhtikuussa. Uutinen siitä löytyy mm. verkkokirjastosta: https://vaara.finna.fi/FeedContent/uutiset?element=https%3A%2F%2Fblog.vaarakirjastot.fi%2F%3Fp%3D18948&lng=fi
Mikäli lainasi tarvitsevat uusimista, olethan yhteydessä Nurmeksen kirjastoon soittamalla 040 104 5108 tai sähköpostitse kirjasto(at)nurmes.fi. Kirjastoautoon varattuja aineistoja voi noutaa Nurmeksen pääkirjastosta.
Nurmeksen kirjastoauton reititiaikataulu löytyy niinikään verkkokirjastosta osoitteesta: vaara.finna.fi
Tässä vielä suora linkki Nurmeksen kirjastoauton...
Kysymyksessä viitataan Helsingissä vuonna 1844 perustettuun valtion kouluun Svenska fruntimmersskolaniin, joka oli tarkoitettu sivistyskotien tyttärille. Oppilaitoksen samanniminen sisarkoulu aloitti toimintansa samoihin aikoihin myös Turussa. Ruotsinkielinen kouluhistoriallinen yhdistys Suomessa ry:n sivuilla on Helsingin koulun historiaa pähkinänkuoressa. https://www.skolhistoria.fi/sv/svenska-flickskolan-helsingfors/Kysymyksessä mainitussa Suomen suuriruhtinaskunnalle säädetyssä asetuksessa koulujärjestyksestä (26/1872) luetellaan tosiaan tietyt kouluun pääsyn kriteerit, jotka liittyvät mm. oppilaiden terveyteen, ikään, siveellisyyteen ja tiedollisiin taitoihin. Asetuksen mukaan taidot tulee mitata tutkinnolla, jonka perusteella...
Varhaisimmat varmat merkit siitä, että suolaa on valmistettu ihmisten käyttöön louhimalla, on löydetty Romaniasta ja ajoitettu aikaan noin 6 000 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Se sijoittuisi neoliittiselle kaudelle eli kivikauden viimeiseen vaiheeseen. Epätarkalla ilmauksella luolamies viitataan yleensä aiemman paleoliittiseen kauden ihmisiin. Eri kaudet kuitenkin alkoivat ja loppuivat eri aikoihin eri paikoissa. Lisäksi on todennäköistä, että ihmiset ovat osanneet hyödyntää suolaa jo ennen kuin he alkoivat määrätietoisesti valmistaa sitä.Lähteet:The earliest salt production in the world: an early Neolithic exploitation in Poiana Slatinei-Lunca, Romaniahttps://fi.wikipedia.org/wiki/Kivikausi
Kyseessä on ilmeisesti kohua aiheuttanut Inti Chavez Perezin Respektiä – Seksikirja pojille -teos. Kyseinen kirja on ollut osana Suomen kulttuurirahaston rahoittamaa ja Lastenkirjainstituutin vetämää Lukuklaani -hanketta, jossa jokaiselle Suomen ylä- ja yhteisnäiskoululle jaettiin vuonna 2019 kirjapaketteja tukemaan ja kasvattamaan nuorten lukuintoa. Kyseinen teos kuului yhtenä osana kirjapakettiin, jossa osan teoksista opettajat pystyivät valitsemaan itse ja loput kuuluivat pakettiin valmiiksi. Lisätietoja kampanjasta saa Lukemon sivustolta https://lukemo.fi/lukuintoa/lukuklaani/ylakoulu/ (28.11.2024)Valitsijaryhmä tutustui kirjoihin ennakkoon ennen päätöstä siitä, sopisivatko ne osaksi hanketta. Kirjan arvioitiin olevan nuorille sopiva....
Verkosta löytyy erilaisia suomennoksia "Vierasmaja"-nimellä. Runoa käytetään etenkin elämäntaitoa ja mindfulnessia käsittelevissä yhteyksissä. Verkosta löytyvien suomennosten alkuperää on haastavaa selvittää ilman kääntäjätietoja. Mahdollisesti suomennoksia on tehty englanninkielisen käännöksen pohjalta.Runon suomennosta on selvitetty palvelussa myös aiemmin, eikä sitä tiettävästi ole julkaistu suomenkielisissä runoteoksissa.Jaakko Hämeen-Anttila on suomentanut Rumin tekstejä persian kielestä, mutta tätä kyseistä runoa ei löydy hänen kääntämistään teoksista:https://www.kirjastot.fi/kysy/onko-jaakko-hameen-anttila-suomentanut?language_content_entity=fiRunosta on suomennos ainakin tietokirjassa Juhani Laakso: Mielen taito. Suomennos on...
Kyseessä on ilmeisesti Islannin presidenttinä toimineen Vigdís Finnbogasdóttirin "sukunimi". Laitoin tässä sukunimen lainausmerkkeihin, sillä kyseessä ei ole perinteisessä mielessä sukunimi, vaan niin sanottu patronyymi, eli (tyypillisesti) isän jälkeläisen nimi. Suomeksi hänen patronyyminsä tarkoittaisi siis Finnbogan tytärtä. Itse kysymykseesi ja Vigdísin vanhemman etunimeen palataksemme: Finnbogi ja sen feminiinimuoto Finnboga ovat perinteisiä islantilaisia nimiä. Finnbogi-niminen hahmo esiintyy tunnetussa keskiaikaisessa islantilaissaagassa Finnbogi Vahvan saaga. Nimen alkuosa "finn" voi tarkoittaa fenniä, suomalaista tai etsijää (vrt. ruotsin verbi "finna", tai englannin "find"), ja jälkiosa "bogi/a" tarkoittanee jousta. ...
Itä-Suomessa päin sijaitseva Kousa tarkoittaa luultavasti "lyhytvartinen suuri (vesi)kauha, kuuppa, nappo, äyskäri, kousikka 1 ." Linkki Kotimaisen kielten keskuksen murresanakirjaan.
LEIMA: Tyylitelty piirros Arabian ensimmäisestä tunneliuunista värileimana 1932 - 1949. Ruskea, vihreä tai kulta.MALLITUNNUKSET:Tehtaan sisäistä käytäntöä varten jokaiselle esineelle on annettu mallitunnus, joka astioissa on kirjain tai kirjainpari. Tämä näkyy esineen pohjassa massaan painettuna milloin selvemmin, milloin heikommin leiman syvyydestä tai lasitteen paksuudesta riippuen. Siihen on usein liitetty kokotunnus, esimerkiksi liemikulho FQ 1 tai paistivati AB 15. Mallitunnukset olivat aluksi samoja kuin Rörstrandissa käytetyt. Kun malli poistettiin tuotannosta, myös sen tunnus jäi pois käytöstä ja se saatettiin ottaa myöhemmin toiselle mallille. Niinpä Arabian tuotannossa on ollut kaksi eriaikaista A-, AR-, E- ja X-mallista...
Mors lilla Olle on suomenkieliseltä nimeltään Ollin marjamatka. Se löytyy teoksesta Suuri lastenlaulukirja / Toimittaneet Olli Heikkilä, Virpi Kari ; Nuottipiirrokset Maija Ödner.
Ratkaisevaa on, kenellä on alkuperäisen konserttitaltioinnin oikeudet hallussaan ja minkälaisia sopimuksia on tämän kirjakustantamon kanssa aikanaan tehty. Lainausoikeuden elokuvateokseen voi antaa vain se, jolla on itse elokuvan taloudelliset oikeudet hallussaan. Tätä on vaikea arvioida, jos tarkkoja sopimustekstejä ei ole tiedossa. Jos otat suoraan yhteyttä (heikki.poroila@gmail.com), voimme yrittää arvioida tilanne tarkempien yksityiskohtien valossa.
Heikki Poroila 16.10.2011
Valitettavasti tähän kysymykseen ei löytynyt yksiselitteistä vastausta.
Esimerkiksi näistä kahdesta tietokannasta voi kokeilla sanahakua. Hakusanoilla 'cuckoo' ja 'spring' löytyy useita tuloksia:
www.poetryfoundation.org
www.poetryarchive.org
Lisäksi pelkästään internetistä löytyy google-haulla cuckoo + spring + poem valtavasti runoja. Monet niistä ovat vanhempia, tekijänoikeusvapaita runoja.
Kappaleeseen ei löydy nuottia minkään kirjaston kokoelmista Frank-monihaulla (monihaku.kirjastot.fi), eikä sitä ole myöskään Suomen kansallisdiskografiassa Violassa (finna.fi). Todennäköisesti kappaletta ei ole koskaan julkaistu nuottina.
Asiassa kannattaa kääntyä Suomen Rautatiemuseo puoleen.
http://rautatiemuseo.fi/fi/kirjasto-ja-arkisto
http://rautatiemuseo.fi/arkistot-ja-tietopalvelu
Helmet-hausta löytyy jonkin verran rautateitä käsittelevää kirjallisuutta.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Rb2231945__Srautatiel%C3%A4i…
