Irma Salmen teos Pienokaisten kesäpäivä on vuodelta 1949 ja siitä on otettu toinen painos vuonna 1953. Kirja on nykyään harvinainen, sillä sitä ei ole lainattavissa missään Suomen yleisistä kirjastoista. Muutamat kirjastot (Pasila, Kansalliskirjasto ja Turku) omistavat kirjan, mutta kirja ei ole lainattavissa. Kaukolainamahdollisuutta voimme tiedustella ainoastaan Lastenkirjainstituutista, mikäli haluat vain lukea kirjaa.
Mutta jos etsit kirjaa omaksi, en valitettavasti löytänyt kirjaa internet- antikvariaatista, Antikka.net –palvelusta. Siihen, onko kirjaa enää missään myynnissä, ei ole suoraa vastausta, sillä asiaa tulisi tiedustella antikvariaateista ympäri Suomea.
Kirja löytyy Raaseporista, mutta on juuri nyt lainassa. Voit tehdä varauksen verkossa tai ottamalla yhteyttä kirjastoon, https://lukas.verkkokirjasto.fi/web/arena/about-the-library. Lukas-kirjastoilla on yhteinen tietokanta ja kirjastokortti, voit siis lainata Inkoon kirjaston kautta Raaseporin kirjan.
HelMet järjestelmän kautta voi tehdä haun asiasanoilla kuvakirjat, kiusaaminen, rajata kieli ilmestymisvuodet. Näin tulokseksi tuli 20 kuvakirjaa.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Skiusaaminen%20kuvakirjat__F…
HelMet sivuilla on myös erilaisia kuvakirjapaketteja, joissa yhtenä aiheena kiusaaminen.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Lapset/Kasvattajille/Kuvakirjat_eri_aihepiir…
Helmet-hakuun ei valitettavasti ole saatu sellaista hakurajoitinta, jolla saisi esille juuri tällä hetkellä tietyn kirjaston hyllyssä olevan tietyntyyppisen aineiston. Tästä on kyllä tehty kirjastojärjestelmän toimittajalle kehitysehdotuksia.
Valmista listaa noista Helmetin käyttämistä koodeista ei ole, koska niitä ei ole varsinaisesti tarkoitettukaan hakijan käytettäviksi, vaan Helmet itse muuntaa hakijan antamat hakurajoittimet kirjain- ja numerokoodeiksi ja niistä koostuvaksi hakulausekkeeksi. Kaikki käytettävissä olevat hakurajoittimet näkyvät tarkennetun haun lomakkeella.
Jos kuitenkin itse koet nopeammaksi hakutavaksi käyttää kirjaimista ja numeroista rakennettua hakulausetta kuin pudotusvalikoissa olevia rajoittimia, saat tietysti...
Hei!
Ensinnäkin turvallisuustiedote
http://formin.finland.fi/public/default.aspx?contentid=341209&contentla…
Jos kuitenkin matkailette niin kannattaisi kysellä tietoja paikallisista matkailutoimistoista ja kirjastoista.
Tässä lisäksi muutama linkki:
http://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae/?search_api_views_fulltext=turkki
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Rb2194944__Sturkki%
20matkaoppaat__Ff%3Afacetcollections%3A13%3A13%3AE-kirjat%3A%3A__P0%2C15__O-date__U__X0?lang=fin&suite=cobalt Tämä on e-kirja joka edellyttää Helmet-kirjastokorttia ja siinä olevaa pin-koodia
Olisi olemassa kirjakin nimeltään Kaakkois-Turkki (2006)
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Skaakkois-turkki__Orightresu… jos saisitte sen jotenkin sinne...
1. Valitse sivu www.helmet.fi
2. Kirjaudu omiin tietoihin napsauttamalla oikean yläkulman kohtaa Kirjaudu
3. Kirjoita kenttään kirjastokortissa oleva numero sekä 4-numeroinen, henkilökohtainen pin-koodisi, jonka olet saanut kirjastosta.
4. Napsauta omaa nimeäsi sivun oikeassa yläkulmassa
5. Napsauta Uusi kaikki (lainat)
6. Vahvista uusiminen vastaamalla Kyllä.
Kurhila-nimen alkuperä on selvittämätön. Siihen sisältyvä kurhi-elementti on tosin yhdistetty "syvää laaksoa, rotkoa" merkitsevään kuru-sanaan. Nimen varhaisin asiakirjaesiintymä on vuodelta 1539.
Lähde:
Suomalainen paikannimikirja. Karttakeskus, 2007
Kysytty versio Järnefeltin Kehtolaulusta (Berceuse) on julkaistu v. 2008 Johanna Rusasen cd-levyllä "Yö meren rannalla : kauneimpia suomalaisia melodioita sanoitettuna" (Nova Records, NRECD-01). Cd:n kansivihkossa on laulun sanat.
Cd:tä on saatavana useista kirjastoita, myös Lastu-kirjastosta.
Cd:n tarkat tiedot.
Ensimmäisen säkeistön sanat on siteerattu Ylen jutussa levyn julkaisusta.
Kun keväällä 2019 Helsingin kaupunginkirjasto siirtyi kellutusjärjestelmään, otettiin käyttöön myös aineistohotelli. Aineistohotelliin lähetetään väliaikaisesti aineistoa, jolla ei ole tietyllä hetkellä suurta kysyntää. Aineistohotellissa olevaa aineistoa voi varata normaaliin tapaan.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteissä, joissa on käytössä itsepalvelutulostus, saa tulostuspalveluun rekisteröitynyt asiakas neljännesvuosittain viisi ilmaista tulostetta. Määrä koskee kaikissa Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteissä tulostettuja tulosteita yhteensä, se ei siis ole toimipistekohtainen.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Lainaajat_ja_maksut(37588)
Ruotsalaisten jalkapalloilijoiden elämäkertoja on kirjoitettu aika paljon. Niistä tunnetuin tällä hetkellä on on Zlatan Ibrahimovićin elämäkerta. Teos Zlatan Ibrahimović: Jag är Zlatan Ibrahimović : min historia (berättat för David Lagercrantz) ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 2011 (Bonniers) ja sitä on saatavana Helmet-kirjastoista useana eri painoksena. Se on olemassa myös äänikirjana.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2040750?lang=fin
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2029313?lang=fin
Helmetistä löytyy myös muutama muukin teos:
När ljuset släcks, Magnus Hedman - Gunnar von Sydow 2012, kertoo ruotsalaisesta jalkapallomaalivahdista, Magnus Hedmannista. Se löytyy Helmetistä...
Eri lähteistä löytyneen tiedon mukaan keltasieni on kantarelli ja karvikas on karvarousku.
Sienestäjän tietokirjan (1984) Sienien nimistö -artikkelissa mainitaan tosin myös ruskosienen tarkoittavan kantarellia.
Kysyin asiasta myös Suomen Sieniseurasta, jossa toimii Suomen Sieniseuran nimistötoimikunta, mutta sieltäkään ei onnistuttu löytämään enempää tietoa.
Mahtaakohan muilta tämän palstan lukijoilta löytyä lisätietoa?
Tuntomerkit sopisivat amerikkalaisen kirjailijan Dalton Trumbon romaaniin Sotilaspoika. Se tosin sijoittuu ensimmäisen maailmansodan aikoihin. Sairaalassa makaava haavoittunut, jalaton ja kädetön sotilas opettelee kommunikoimaan tuntoaistillaan, morsettamalla päällään. Alkuteos ilmestyi vuonna 1939 ja Pentti Saarikosken suomennos 1973.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sotilaspoika_(romaani)
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aub1fa88b5-10da-4188-a78e-0fc48f13f8dd
Erkki Kontkasen Pankkitoiminnan käsikirjasta (uusin painos vuodelta 2015) sivulta 97 alkaen löytyy tietoa luottoriskin ja laajemmin pankkipalveluiden hinnoittelusta. Kontkasen mukaan lainojen hinnoittelussa on useita vaikuttavia tekijöitä, mutta riskin aiheuttama pääoman vaateen kasvu on tärkein hinnoittelua ohjaava elementti.
Pankkitoiminnan käsikirja löytyy esim. Helmet-kirjastoista.
Kotitalouksien velkaantumisesta yleisemmin löytyy useita julkaisuja Suomen Pankin julkaisuarkistosta, esim. https://helda.helsinki.fi/bof/discover?rpp=10&etal=0&query=korot+pankkitoiminta&scope=/&group_by=none&page=6&filtertype_0=issued&filter_relational_operator_0=contains&filter_0= ja https://helda....
Teoksessa Musliminimiä (Mäkynen,Sainabu) (sivu 37) nimi Jafar tai Ja'far tarkoittaa "lähde, puro, Profeetan (saas) seuralainen ja serkku".
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1840431__Smusliminimi%C3%A4%20__Orightresult__U__X7?lang=fin&suite=cobalt
Vasenkätisyydestä on vain vähän tutkittua tietoa, eivätkä kaikki vasenkätisetkään ole umpivasureita vaan itse asiassa molempikätisiä. Vasenkätisyys on useamman geenin ja muun tekijän summa, esim. sikiökehityksen ja synnytyksen aikaiset tapahtumat voivat vaikuttaa tähän. (Lähde: Helsingin Sanomat 21.3.2016, haastateltavana Helsingin yliopiston neurotieteen tutkimuskeskuksen johtaja, professori Eero Castren)
https://www.hs.fi/tiede/art-2000002891953.html
Varsinaista syytä vasenkätisten vähyyteen ei löytynyt.
Hei,
Hieman haasteellinen kohta tosiaan. Voisi olettaa, että viet = otat. Kun lisää sanojen alkuun p:n ja r:n ratkaisusanoiksi tulevat "potat" ja "rotat".
