Kappaleeseen ei löydy nuottia minkään kirjaston kokoelmista Frank-monihaulla (monihaku.kirjastot.fi), eikä sitä ole myöskään Suomen kansallisdiskografiassa Violassa (finna.fi). Todennäköisesti kappaletta ei ole koskaan julkaistu nuottina.
Asiassa kannattaa kääntyä Suomen Rautatiemuseo puoleen.
http://rautatiemuseo.fi/fi/kirjasto-ja-arkisto
http://rautatiemuseo.fi/arkistot-ja-tietopalvelu
Helmet-hausta löytyy jonkin verran rautateitä käsittelevää kirjallisuutta.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Rb2231945__Srautatiel%C3%A4i…
Oletan että tarkoitatte Suomen yleisten kirjastojen lukumäärää? Niitä oli v. 2016 tilastotietojen mukaan 720 kpl, mikä lisäksi vielä 137 kirjastoautoa ja 24 laitoskirjastoa (esim. sairaalakirjastot). Tablettitietokoneita asiakaskäyttöön on palveluihinsa listannut kaikkiaan 82 kirjastoa.
Lähteet:
http://tilastot.kirjastot.fi/
https://hakemisto.kirjastot.fi/services/hardware/taulutietokone
Helmet-kirjastojen kirjastokortin myöntämiseen tarvitaan Suomessa oleva osoite. Kirjastokortin ja tunnusluvun saat mistä tahansa Helmet-kirjastosta ilmoittamalla osoitteesi ja esittämällä kirjaston hyväksymän voimassaolevan henkilötodistuksen, jossa on valokuva ja henkilötunnus. Alle 15-vuotias tarvitsee kirjastokortin saamiseen huoltajan kirjallisen suostumuksen.
Tervetuloa kirjastoon!
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_ja_lainaaminen(37)
http://www.helmet.fi/fi-FI
Paikkasi Helmet-kirjastojen varausjonossa ei muutu, kun vaihdat noutokirjaston. Et siis joudu jonon hännille. Noutokirjastonhan voi vaihtaa vain sellaisista varauksista, jotka eivät ole vielä lähtenee matkalle noutokirjastoon tai eivät odota noutoa.
Vaihtaaksesi noutopaikan sinun täytyy kirjautua omiin tietoihisi. Valitse pudotusvalikosta noutokirjasto, johon haluat varauksesi tulevan ja tallenna muutokset.
Varsinaista valmista ohjetta noutopaikan vaihtamiseen ei käyttösäännöissä valitettavasti ole.
http://www.helmet.fi/fi-FI
En valitetettavasti pysty minäkään puulajia tunnistamaan, mutta kyseessä lienee ihmisen muotoilema lehtipuu. Kuvassa näkyvät "myhkyrät" eivät ole todennäköisesti luonnollisia, vaan ovat syntyneet ihmisen systemaattisen leikkaamisen tuloksena, tavoitteena oletettavasti mahdollisimman tuuhealehvistöinen puu. Kuvan perusteella puu kasvaa puistossa, mikä lisää todenäköisyyttä sille, että kyseessä on ihmisen muotoilema puu. Kun näkyvillä ei ole ollenkaan puun lehtiä, sen lajin määrittely pelkän rungon perusteella vaatisi hyvää tuntijaa. Itse en usko, että tässä on kysymys mistään harvinaisesta puulajista, vaan ulkonäkö johtaa ajatukset väärään suuntaan.
Azoreilla on kyllä laaja omaperäinen, osittain jopa ainutlaatuinen kasvillisuus....
Korttiisi onkin näköjään jo lisätty henkilötunnus ja siitä on poistettu umpeutumispäivä.
Helmet-järjestelmässä otettiin vasta noin vuosi sitten käyttöön tuo ilmoitus kortin voimassaoloajan umpeutumisesta. Samassa yhteydessä kaikkiin niihin asiakastietueisiin, joista puuttui henkilötunnus, lisättiin umpeutumisaika, jos sitä ei syystä tai toisesta siellä vielä ollut. Vaikuttaa siis siltä, että sinun asiakastietueestasi on aikoinaan kirjastokorttiasi tehtäessä vahingossa unohdettu henkilötunnus, ja koska kyseessä on ollut vahinko, kortille ei tuolloin ole myöskään määritelty vuoden voimassaoloaikaa. Kaikille niille uusille asiakkaille, joilla ei ole suomalaista henkilötunnusta, merkitään jo korttia tehtäessä sen umpetumisaika, ja näin...
Aulikki Rautavaara on haudattu Helsinkiin Hietaniemen hautausmaalle. Hänen viimeinen leposijansa löytyy
osoitteesta: Vanha-alue, kortteli 26, linja 3, hauta 82.
Olisiko kyseessä jokin Herukoiden tuholainen esim. Herukanvarsisääski? https://keski-suomi.proagria.fi/sites/default/files/attachment/20.3.2017_herukan_tuotanto_joensuu_lindqvist_herukan_tuholaiset.pdf
vaiko jokin vain sattumalta Herukkapuskaan eksynyt laji? https://keski-suomi.proagria.fi/sites/default/files/attachment/20.3.2017_herukan_tuotanto_joensuu_lindqvist_herukan_tuholaiset.pdf
Kenties noista linkeistä löytyy tunnistusapua.
Jos lapsen vanhemmat ovat avioliitossa keskenään lapsen syntyessä, he ovat yhdessä lapsen huoltajia. Jos näin ei ole, lapsen isyys on vahvistettava, ennen kuin isä voi olla lapsen huoltaja. Mikäli tätä ei tehdä, lapsen huoltaja on äiti.
Lisätietoa huoltajuudesta ja isyyden vahvistamisesta Sosiaali- ja terveysministeriön sivuilla: https://stm.fi/huoltajuus.
Opinnäytetyön voi tilata kaukolainaan, mutta siihen on tutustuttava kirjaston tiloissa, sitä ei siis saa kotilainaan.
Mikäli sinulla on voimassa oleva Helmet-kortti, voit tehdä itse kaukolainanpyynnön alla olevassa linkissä olevalla lomakkeella. Kaukolaina Suomesta maksaa Helsingin kaupunginkirjastossa neljä euroa.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopalvelupyynto
Alla muutama sirkusaiheinen kuvakirja, joissa esiintyy myös pelle:
- Klovnit Pulla ja Pitko / kirjoittanut Penny Dolan ; kuvittanut Bruno Robert
- Sirkus saapuu kirjastoon / Markus Majaluoma
- Miina ja Manu sirkuksessa / Jari Koivisto
Myös nämä ovat kuvakirjoja sirkuksesta:
- Pikku Papun värikäs sirkus / Liisa Kallio
- Sirkuskoira Roope ja Rops / Tuula Pere, taiteilija Francesco Orazzini
- Sirkuspoika Oliver -kirjat / Marjut Luukkonen, Veera Miettinen, taiteilija
Kirjat saa lainaan Lumme-kirjastoista:
https://lumme.finna.fi/
Tsunami-sarjan lopussa kuvataan vuotta myöhemmin tsunamin uhreille järjestettyä muistotilaisuutta. Sarjan henkilöistä ei kuollut kukaan.
Lähteet:
https://areena.yle.fi/1-4662541
Sarjan kääntäjä
Voisiko kyseessä olla Henry Millerin Hymy tikkaiden juurella? Pieni kirja, pääosassa klovnit. Traaginen on ja filosofinenkin muistaakseni. Tai Angela Carterin Sirkusyöt?
Helvi Hämäläisen Kadotetussa puutarhassa Erland kuvataan "kahdeksankymmentävuotiaaksi entiseksi ministeriksi", jonka kasvoilla oli jo kuolemansairauden leima, kun hän yllättäen avioitui Naimin, "viisikymmentäviisivuotiaan merkillisen naisen" kanssa.
Jos otetaan lähtökohdaksi se usein esitetty ajatus, että Naimin esikuva on kriitikko Anna-Maria Tallgren, Erlandin vastineeksi tosielämässä asettuu arkkipiispa Erkki Kaila. Niin kuin kirjan Erland ja Naimi, iäkäs arkkipiispa ja kriitikko avioituivat odottamatta vain vähän ennen Kailan kuolemaa. Kun tieto kuulutuksesta levisi kesäkuun alussa 1944, kihlapari sai onnitteluja, joista erikoisin oli Ilmari Kiannon Turjanlinnan raunioilla kirjoittama: "Kuka koskaan olisi uskonut että Anna Maria...
Aivan kattavaa listaa on vaikea koota tuolla aikarajauksella. Maailmanhistoriaa käsitteleviä suomenkielisiä teoksia julkaistiin kyseisenä ajanjaksona lukuisia, joten niiden läpikäyminen veisi pitkän ajan. Tyros oli varsin merkittävä kaupunki antiikin aikana, joten on kuitenkin todennäköistä, että siihen viitataan monissa näissä teoksissa. Tässä yksi Finna-palvelussa tekemäni haku, jossa hakusanana oli ”foinikia”, kieleksi oli rajattu suomi ja aikajaksoksi 1930-1951:
https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FBook%2F%22&filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22fin%22&lookfor=%22Foinikia%22&type=Subject&filter[]=search_daterange_mv:%22[1929%20TO%201951]%22
Valitettavasti minulla ei ollut...
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) kirjastossa on lainakappaleet kreikankielisen Kalevala-valikoiman painoksista 1991 ja 2004. Sieltä saa kaukolainoja oman kirjaston kautta.
https://www.finlit.fi/fi/kirjasto
Kalebala : to finlandikó épos
Ekman, R. W. ; Martzoúkou, María N.
Kastaniōtēs cop. 2004. [2., täyd. p.]
Julkaisija Athēna : Kastaniōtēs cop. 2004.
ISBN 960-03-3729-2 nidottu
Kirjaa voi etsiä myös nettidivareista, myös kreikkalaisista koska kustantaja on kreikkalainen.
Zoryu byut -tekstiä en valitettavasti löytänyt suomeksi, mutta englanniksi, The Bells of Dawn, sanat löytyvät tästä äänitteen liitteestä, sivulta 23, https://www.chandos.net/chanimages/Booklets/OD1238.pdf. Säveltäjä on Gyorgy Sviridov (1915–1998) ja teksti Alexander Pushkin (1799-1837). Pushkinin runojen käännöksiä löytyy Lahden kirjaston runotietokannasta, http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/PoemList.aspx?Au…
