Parhaiten aiheesta löytyy tietoa niiden korkeakoulujen kirjastoista, joissa kyseistä ainetta opetetaan. Näiden korkeakoulujen kirjastoissa voi olla pääsy esim. alan artikkelitietokantoihin ja e-lehtiin.
Finna (www.finna.fi) on vapaasti käytettävissä oleva palvelu, josta voit hakea aineistoa useasta kirjastosta yhtä aikaa. Hyviä hakusanoja voisivat olla esim. robotiikka, automaatio, kirjanpito, taloushallinto ja niiden yhdistelmät. Kun löydät hyvän lähteen, kannattaa katsoa, miten sitä on kuvailtu ja tehdä näillä termeillä uusi haku.
Omassa opinnäytetyössään ei yleensä voi käyttää lähteenä toisen ihmisen opinnäytetyötä, mutta samankaltaisten opinnäytteiden lähdeluetteloihin kannattaa tutustua ja poimia sieltä oman työn...
Äänikirjan julkaisemisen ja levittämisen haaste on aivan sama kuin minkä tahansa muunkin julkaisun kohdalla. Jos kaiken tekee itse, työtä on hirvittävän paljon ja ainakin taloudellinen tulos on vähintään epävarma. Julkisuuden saaminen verkon kautta ilman isoa rahaa on todella vaikeaa. Useimmat omakustantajat käyttävät some-kanavia levittääkseen sanaa. Silloin riippuu tietysti paljon julkaisun sisällöstä, onko sekään tehokasta. Jos toimii yksityishenkilönä ilman muodollista yritystä tai edes yrityksen nimeä, kynnys on aika korkea.
Kaupallisen kustantajan saaminen äänikirjalle riippuu kokonaan sisällön kiinnostavuudesta ja laadusta. Perinteiset kirjakustantajat tuottavat myös äänikirjoja, yleensä kuitenkin sivuprojekteina paperikirjanakin...
Hardbass (tai hard bass) on 2000-luvun alussa Venäjällä ja Itä-Euroopassa kehittynyt nopeatempoinen elektronisen musiikin alalaji. Erään lähteen mukaan musiikkityyli oli alun perin Youtube-vitsi, mutta kasvoi viraali-ilmiöksi.
Discogs-sivuston mukaan hardbass-levyjä on kyllä julkaistu runsaasti myös CD-muodossa, mutta ainakaan suomalaisiin kirjastoihin niitä ei ole hankittu. Voi olla, että levyjä ei ole koskaan laajassa levityksessä ollutkaan. Amazonissa näyttäisi olevan jonkin verran fyysisiäkin hardbass-levyjä, mutta sielläkin on enemmän tarjolla mp3-download- tai suoratoisto-vaihtoehtoa.
Youtubessa hardbass-videoita luonnollisesti on runsaasti, onhan koko ilmiö pitkälti Youtuben välityksellä syntynyt ja kasvanut. Jos...
Olisiko kyseessä jokin Herukoiden tuholainen esim. Herukanvarsisääski? https://keski-suomi.proagria.fi/sites/default/files/attachment/20.3.2017_herukan_tuotanto_joensuu_lindqvist_herukan_tuholaiset.pdf
vaiko jokin vain sattumalta Herukkapuskaan eksynyt laji? https://keski-suomi.proagria.fi/sites/default/files/attachment/20.3.2017_herukan_tuotanto_joensuu_lindqvist_herukan_tuholaiset.pdf
Kenties noista linkeistä löytyy tunnistusapua.
Kysymyksessä esitetyssä muodossa tämä Augustinus-sitaatti tosiaankin löytyy Jarkko Laineen toimittamasta Suuresta sitaattisanakirjasta (Otava, 1982 - 4. p. 1989), sivulta 212, kohdasta "Matka". Muut löytämäni saman tekstikatkelman (tai sen osan) suomennokset eroavat tästä, joten otaksuttavasti käännös on Laineen oma. Kirjan ulkomaisten sitaattien lähteinä on Laineen saatesanojen mukaan ollut "alun viidettäkymmentä erikielistä sitaattisanakirjaa", eli on mahdollista, että käännöstä ei ole tehty suoraan alkukielestä.
Augustinuksen tekstin alkuperäinen lähde on hänen vuosina 397-400 kirjoittamansa teos Confessiones, joka ilmestyi kokonaisuudessaan suomeksi nimellä Tunnustukset Otto Lakan kääntämänä vuonna 1947 ja uutena laitoksena...
Teoksessa: Bertrand, P., Peltonen, S. & Thorel, P. (2006). Väärän käden maailma: Vasenkätisten historiaa on tietoa asiasta.
Suurin osa vasenkätisistä on oikeastaan molempikätisiä – nyrkkeilijälle ominaisuudesta on vain etua
https://yle.fi/uutiset/3-9278725
Uusi tutkimus voi auttaa selittämään, miksi vasenkätiset eivät ole kadonneet – Kavalassa maailmassa kannattaa olla vasuri
https://yle.fi/uutiset/3-10661846
Vasenkätiset vieläkin arvoitus https://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/vasenkatiset_vielakin_a…
Vantaan puolella Tikkurilan kirjaston Digipaja Dynamosta löytyy kuvaskanneri filmiskannausmahdollisuudella (CanoScan 9000F Mark II). Lisätietoja löytyy ja tilan voi varata: https://varaamo.vantaa.fi/resources/avpzjcsaehbq?.
Negatiivifilmin digitointiin soveltuvia laitteita löytyy myös muiden kuntien Helmet-kirjastoista. Tiloja ja niiden valikoimaa voi selata aiemmin linkitetyltä Varaamo-sivustolta. Lisätietoja kannattaa tarvittaessa tiedustella suoraan siitä kirjastosta mihin on aikeissa mennä. Kunkin kirjaston oma henkilökunta tietää parhaiten laitteidensa ajantasaisen toimivuuden ja käyttösoveltuvuuden.
Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteiden poistomyynneistä ei ole luullakseni olemassa luetteloa, ja myynti saattaa olla joskus myös kampanjaluontoista eli esillä vain tietyn ajan. Esimerkiksi Pasilan kirjastossa on juuri nyt poistokirjamyyntiä, mutta sitä ei ole aina. Kirjastojen poistomyyntien tilanteen saa selville ottamalla niihin yhteyttä ja kysymällä.
Aune Tuomikosken suomentama George Eliotin Middemarch ilmestyi vuonna 1966 kahtena niteenä. Teosta on kyllä Helmet-kirjastojen kokoelmissa, mutta osaa yksi yksi kappale ja osaa kaksi kolme kappaletta. Ykkösosasta on tällä hetkellä varausjono.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Tämä yksi pop-musiikkihistorian näteimmistä kappaleista kuvaa erään miehen havaintoja Lontoon Waterloon rautatieasemalla perjantaisin tapaavasta kahdesta ihmisestä, Terrystä ja Juliesta. Kappaleella ei varsinaisesti ole mitään selkeää sanomaa eikä se kuvaa yhtä yksiselitteistä tapahtumaketjua, vaan Waterloo Sunset on pikemminkin sarja hajanaisia tunnelmia ja vaikutelmia. Terry ja Julie jäävät lopulta mysteeriksi, kuten jää myös kappaleen kertoja.
Kappaleen säveltäjän Ray Daviesin mukaan Waterloo Sunset oli alkuperäiseltä nimeltään Liverpool Sunset. Davies kuitenkin muutti kappaleen nimen, koska tunsi Lontoon paremmin kuin Liverpoolin.
https://www.loudersound.com/features/the-story-behind-the-song-waterloo-sunset-by-...
10.8.1990 Lapin kansan artikkelissa ”Ei jokea edemmäksi kalaan” Jyri Tyynelä kertoi ”Napapiirin perhokalastajat ry” toiminnasta ja kalastuksesta Rovaniemen alueella.
”Kalervo Järvensuun teki nuorten kirjan palomiesten työstä”: artikkeli kertoi rovaniemeläisen palomiehen kirjasta ”Tulta päin paloautoja ja pelastajia”
Artikkelissa ”Sympaatti tuo Rovaniemelle kuorovieraan Keniasta” lehti uutisoi kansainvälisen lapsi-ja nuorisokuorotapahtuman kaupungissa.
Kaikista artikkeleista voi saada kopiot Rovaniemen kaupungin kirjastosta.
Runoa ei ole ilmeisesti julkaistu koskaan kirjassa. Tästä asiasta löytyy lisätietoa oheisesta Kaleva-lehden artikkelista:
https://www.kaleva.fi/talent-daniel-ja-karhurunon-uusi-elama-katso-vide…
Viikinkiaikaan ja Suomeen sijoittuvia nuortenromaaneja ovat:
Dieckmann, Maijaliisa: Aurajoen tyttö. 1982
Hoffman, Yvonne: Halkaistu kivi. 1992
Kohonen, Laila: Hopeariipuksen salaisuus. 1991
Kulomaa, J. K.: Nuori heimopäällikkö. K. 3.p. 1984
Lempinen, Marja-Leena: Kerubin hymy (1996) ja Pohjantähden valtakunta (1998)
Leivo, E. E.: Soturiprinsessa : romaani viikinkiajalta, Idän turkiskauppias ja Kuninkaan testamentti. 2017-2019
Lipasti, Roope: Viikinkisolmu, Thorin pöly ja Karhuriimu. 2015-2017
Parkkinen, Jukka: Ali Mustan matka Miklagårdiin. 2008
Rautapalo-Rapp, T.: Finn Jousimies : kertomus viikinkiajalta. 1946
Valta, Kauko: Vaskikypärä : tarina Hämeen pakanuuden ajoilta. 2.p. 1984
Marchesin vokaliisien suomennokset löytyvät verkosta osoitteesta:
https://turtola.fi/marchesi/?sivu=2
Jokaisen vokaliisin kohdalla on oikeassa laidassa linkit eri äänialan nuotteihin (pdf), mutta myös laulun sanoihin. Italiankielisten sanojen yhteydessä on aina Mikko Pasasen suomennokset kustakin säkeestä ja koko runosta.
Marchesin vokaliisien suomennoksia ei näytä löytyvän kirjoina tai nuotteina ainakaan kirjastojen kokoelmista. Finnan kautta voit tarkistaa koko Suomen tilanteen:
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=marchesi+vokaliisit&type=Al…
Kysytyistä lauluista nuotti löytyy Laulajan testamentti -kappaleesta, mikäli on kyse Veikko Lavin sävellyksestä. Se on julkaistu kokoelmassa Tunteella ja huumorilla (Fazer, 1990).
Saatavuus Ratamo-kirjastoista
Toista Laulajan testamentti -nimistä kappaletta (säv. Irwin Goodman, san. Emil von Retee) ei ole julkaistu nuottina. Nuottijulkaisua ei ole myöskään kappaleista Tervakoski humppa (säv. Leo Oksanen, san. Vilho Jylhä), Ilta Iisalmessa (säv. & san. Jukka Kuoppamäki) tai Sinua sinua ainoastaan (säv. Paul Niska, san. B. Koskelo).
Lähteet:
finna.kansalliskirjasto.fi
fono.fi
Kunnan, kaupunkikunnan kiinteistöviraston puoleen voi kääntyä hakiessaan asunnon korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustusta.
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (entinen Valtion asuntorahasto) on kuitenkin valtionviranomaisena vastuussa myös kunnille/kuntayhtymille myönnetyistä avustuksista. Kotisivu: www.ara.fi.
Lakiin 1184/2005 on seuraavat asetukset: Asetus 128/2006,221/2006 sekä 115/2008. Laki ja asetukset löytyvät Finlexistä, www.finlex.fi
Hei!
Kadonnutta kahvilaa etsimässä löytyy Tampereen kaupunginkirjaston useistakin toimipisteistä. Sen saatavuuden voi tarkistaa Piki-verkkokirjastosta, osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2 kirjoittamalla nimekekenttään kirjan nimi.
Muita teoksia kahviloista löytyy samasta osoitteesta kirjoittamalla asiasanaksi kahvilat ja ruksimalla kohdat 'ei lasten aineistoa' ja 'tietokirjallisuus'. Näin saa 48 viitettä. Niistä voi valita itselle sopivia. Monet kirjoista ovat historiikkeja. Kahviloiden sisustamisesta löytyy pari teosta: Pegler: Cafe design v. 2002 ja Bars & restaurants - sisustus v. 2001. Osa teoksista on tietysti aivan epärelevantteja, kuten Turisti-matkailuoppaat.
Kahvi- ja ravintola-alan käsikirja on kovin,...
