Kyseessä taitaa olla Thorbjörn Egnerin Hyppelihiiri Myökkipyökkimetsässä.
Kirja on julkaistu kasettiäänikirja vuonna 1985. Kertojana oli Inkeri Wallenius. Sen jälkeen äänikirja on julkaistu uudelleen cd-muodossa.
YLE:n tallennemyynti julkaisi cd-tallenteen Tarleena Sammalkorven vuonna 2006 ohjaamasta lastenkuunnelmasta Hyppelihiiri Myökkipyökkimetsässä, jossa on rooleissa mm. Vesa Vierikko ja Eero Saarinen.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4089015?sid=3743741063
https://piki.finna.fi/Record/piki.894869?sid=3743719631
https://finna.fi/Record/piki.771240?sid=3743727047
Blogin perustamiseen on olemassa useampiakin eri alustoja ja vaihtoehtoja, joita vertaillessa kannattaa miettiä mitä blogiltaan tulevaisuudessa haluaa. Blogin pystyy perustamaan myös täysin ilmaiseksi, jos niin haluaa. Blogin perustaminen ja ylläpitäminen on yhtä turvallista kuin minkä tahansa sosiaalisen median käyttäminen, kun vain luo riittävän vahvan salasanan ja muistaa yleispätevät neuvot siitä, että kaikkia tietojaan ei kannata julkisesti jakaa.
Blogin perustamiseen löytyy hyvin ohjeita verkosta. Kannattaa kokeilla esimerkiksi hakusanayhdistelmää "blogin perustaminen".
Aikaisemmassa parin vuoden takaisessa vastauksessa on pohdittu samankaltaista kysymystä ja oltu jopa Otavaan yhteydessä asian suhteen: https://www.kirjastot.fi/kysy/haluaisin-tietaa-ovatko-reseptit-pysyneet?language_content_entity=fiKuten kyseisessä vastauksessa tulee ilmi, kirjan uusissa laitoksissa on tapahtunut suuria muutoksia 1950- ja 1960-lukujen vaihteessa sekä 1980-luvun lopussa. Jo aikaisemmasta vastauksesta ilmenevien tietojen lisäksi Finna-hausta selviää, että vuoden 1987 48. painos, vuoden 2000 61. painos sekä vuoden 2008 74. painos kuvailee itseään "täysin uudistetuiksi".
Valitettavasti emme onnistuneet löytämään tästä tietoja. Osaisiko joku kysymyksen lukijoista sanoa mistä tämä sanonta tai ajatus on peräisin? Tietoja siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Itkosen kuvaama peli lienee kolttasaamelainen versio sáhkkusta, jota on pelattu erilaisina muunnoksina luulajansaamen alueilta aina koltta-alueille saakka. Sáhkkua pelataan itse asiassa vielä tänäkin päivänä; Oslossa järjestetään jopa vuosittainen sáhkku-turnaus. Lisätietoa sekä pelisäännöt norjan kielellä löytyvät Tromssan yliopiston ylläpitämältä Reaidu-sivustolta. Toinen mainitsemasi peli on todennäköisesti dablo-pelin (cuhkka) variantti. Pelin osapuolia on alueesta riippuen kutsuttu eri nimityksillä, esimerkiksi saamelaisiksi ja ruotsalaisiksi/venäläisiksi. Reaidu-tietokannasta löytyy muidenkin perinteisten saamelaisten pelien sääntöjä. Kolttasaamelaisista peleistä tulee mieleen vielä paaskopeli, jota pelataan poron...
Hei,Tietysti Heikki Turusen tuotanto on murteella kirjoitettua. Muista tulee mieleen polvijärveläisen Seppo Lappalaisen tuotanto. Vaikkei siinä samassa mittakaavassa murretta käytetäkään kuin Turusen kirjoissa, on esim. Akaton mies -kirjassa vaihtelevasti murteellista dialogia.Tuoreemmista löytyy Sanna Hukkasen sarjakuva Juuri ja Esko-Pekka Tiitisen Anjan lähes erinomainen elämä.Pienempien ja tuntemattomamapien paikallisten kirjailijoiden tuotannosta löytynee lisää. Rikhard Palm on kirjoittanut Nuukavaarasta (Nuukavaaran tarinoita sekä Nuukavaaran hulvatonta elämää) sekä Salme Kanaselta romaani Punaiset revontulet. Pakinoita löytyy mm. Amalia Piiroisen päiväkirja : arkissii turinoita joivvarresta. Joensuun pääkirjaston Pohjois-...
Työsopimuksen irtisanomisen oikeudellinen perusta on työsopimuslaki (55/2001) https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2001/20010055Kysymyksessä mainitset välittömän irtisanomisen, joka tarkoittanee työsuhteen purkamista. Sitä säätelee em. lain 8. luku. Työsuhteen voi purkaa vain erittäin painavasta syystä. Lain esitöissä (HE 157/2000) mainitaan, että työnantajalla "voisi olla oikeus purkaa työsopimus silloin, kun työntekijä välinpitämättömyydellään vaarantaa työturvallisuutta työpaikalla, esiintyy siellä päihtyneenä tai vastoin kieltoa käyttää siellä päihdyttäviä aineita." Ehdotonta kieltoa ei siis ole. Lähde: HE 157/2000, s. 109 https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Documents/he_157+2000.pdf Lisäksi Työtuomioistuin on ainakin...
Tupakansuodattimen hyödyistä on vaikeaa löytää tutkimusta. Nykytutkimuksessa on tuotu esiin sen haitallisia vaikutuksia. PubMed:in kautta löytyvissä lääketieteellisessä julkaisuissa savukkeiden suodattimista löytyy tutkimuksia, cigarette filters - Search Results - PubMed. Useimmat niistä näyttävät tuovan esille suodattimen kemikaalit ja niiden vaarallisuuden, myös sen, että suodattimet herättävät väärää turvallisuuden tunnetta. Suomen ASH ry:n sivustolta löytyy suomenkielistä tietoa tupakan filtterin myrkyllisyydestä. Tässä linkki sivustolle: https://suomenash.fi/uutiset/2021/tupakan-filtterit-haitta-terveydelle-ja-ymparistolle/ Suomessa tupakkatuotteita valvoo Valvira, Tupakkatuotteet | Valvira sekä terveysvaikutuksia Terveyden ja...
Valokuvien perusteella näyttää siltä, että kyseessä on mäntykehrääjän toukka.Ks. mäntykehrääjä - Dendrolimus pini | Tunnistus | Suomen LajitietokeskusLähde: Suomen Lajitietokeskus
Lähetin kysymyksesi Suomen Rautatiemuseon tietopalveluun ja sieltä kerrottiin mm. seuraavaa.Vielä vuonna 1985 Helsingin rautatieasemalla on työskennellyt kengänkiillottajana Leo Ivanow. Hänestä on ollut juttu Rautatieuutiset-lehden numerossa 15/1985 ja juttuun liitetty kuva on nähtävissä myös FInna-palvelussa. https://finna.fi/Record/srm.166928380713100?sid=5071649670Ivanow on työskennellyt asemalla ainakin vielä heinäkuussa 1990. Tuolloin Helsingin Sanomissa ollut hänestä uutinen, jossa hänen on kerrottu olleen ”Suomen ainoa ammattimainen kengänkiillottaja”: https://www.hs.fi/ihmisia/art-2000002991145.html (maksumuuri).Heinäkuussa 1996 edelleen Helsingin Sanomissa on ollut sitten juttu kesätyönään rautatieasemalla...
Kyseessä on turkkilaisen Nazim Hikmetin runo Elämästä. Runon on suomentanut Brita Polttila ja se sisältyy Polttilan valikoimaan ja suomentamaan Hikmetin runojen kokoelmaan Punainen omena (1976).
Emersonin teksteistä on suomennettu lähinnä esseitä ja filosofiaa, runoja ei niinkään. Runoista on suomennettu vain kaksi, Orava ja vuori sekä Päivät.
Emersonin runojen perään on kysytty palvelussa aiemminkin:
https://www.kirjastot.fi/kysy/onkohan-ralph-waldo-emersonin-runoja?lang…
Lassi Saressalon Päämajan kaukopartiot jatkosodassa (WSOY, 1987) tietää kertoa, että Ensio Kernen kuului Lapin sodan partiomiehiin. Hän oli mukana luutnantti Marmon partiossa 13.-22.10.1944. Ainoa maininta, jonka Kernenistä onnistuin tämän tiedon perusteella paikantamaan, löytyy Pentti H. Tikkasen kirjasta Partioita Lapin sodassa. Luvussa 'Luutnantti Marmon partio Lokan-Tanhuan-Moskuvaaran-Kersilön alueella 13.-22.10.1944' tavataan "korpraali Kerne".
Ego sum, nolite timere kääntyy suomeksi seuraavasti: "Se olen minä, älkää pelätkö". Kyseinen lausahdus on Vulgatasta, latinankielisestä Raamatusta. Tarkka paikka on Matteuksen evankeliumissa (14:27), jossa vetten päällä kävelevä Jeesus rauhoittelee säikähtäneitä opetuslapsia.
https://raamattu.fi/raamattu/KR92/MAT.14.27
"Minä en pelkää" voisi olla latinaksi yksinkertaisesti non timeo.
Valitettavasti tilastoja lainatuimmista tai ostetuimmista lasterunoista ei ole koottu.
Onneksi Mervi Heikkilä on tehnyt lyhyen koosteen Lastenrunoista. https://www.kirjasampo.fi/fi/node/6657
Samantapaiseen kysymykseen on myös vastattu tässä palvelussa aikaisemmin. https://www.kirjastot.fi/kysy/mitka-ovat-suosituimmat-luetuimmat-lasten?language_content_entity=fi
Suosittuja runoilijoita ovat mm. Immi Hellen, Aili Niskanen, Lauri Pohjanpää, Kirsi Kunnas, Kaija Pakkanen, Tove Jansson ja Kaarina Helakisa.
Finna haulla löytyy yli tuhat lasten runokirjaa. Hakutulos
Sodanjälkeistä ajanjaksoa 1945–65 Yhdysvalloissa on luonnehdittu "huikean taloudellisen kasvun vuosiksi". Sota vaikutti 1930-luvun lamavuosien jälkeen Yhdysvaltain talouteen elvyttävästi. Sodan aiheuttama kysyntä antoi talouselämälle vauhtia ja sotaa seuranneet vuodetkin olivat nopean taloudellisen kasvun aikaa. Välittömästi toisen maailmansodan jälkeen amerikkalaisten tulot olivat korkeammat kuin yhdenkään toisen valtion asukkaiden.
Dwight D. Eisenhowerin presidenttikaudella (1953–61) Yhdysvaltojen hallitus koostui pääasiassa liikemiestaustaisista ministereistä, jotka painottivat talouspolitiikassa vahvaa julkista taloutta ja hyvää palkkakehitystä. Eisenhowerin Amerikassa julkisen sektorin vaikutus maan talouselämään tuntui läpi koko...
Kertomus löytyy Robert Van de Weyerin kertomuskokoelmasta Lasten jouluaarre (1998). Kertomus on siinä nimellä Pappa Panovin vieraat. Helle-verkkokirjastossa: https://helle.finna.fi/Record/helle.242257?sid=3237477453
Kertomus on suomennettu myös nimellä Suutari Martti: https://helle.finna.fi/Record/helle.64502?sid=3237428556
Tarina ei alkujaan ollut Tolstoin oma, vaan hän muokkasi sen ranskalaisesta kansansadusta.