Etsimäsi teos on varmaankin Robert Hough'n Tiikerinkesyttäjättären täysi tunnustus (suom. Sari Karhulahti, Tammi, 2005). Alla olevasta linkistä voi lukea kuvauksen teoksesta.
Teos näyttää kuuluvan myös kirjastoverkkoalueesi kokoelmiin.
http://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9513131963&qtyp…
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_11883
Tilastokeskuksen kirjastosta kerrottiin seuraavaa:
Teollistuneissa maissa on todennäköisempää tulla isäksi 80-vuotiaana kuin kehitysmaissa, koska miesten elinajanodote ja keski-ikä ovat teollistuneissa maissa korkeampia kuin kehitysmaissa. YK:n viimeisimmän tilaston mukaan kehittyneimmissä maissa miesten elinajanodote on 75,2 vuotta ja keski-ikä 41 vuotta. Vastaavasti vähiten kehittyneissä maissa miesten elinajanodote on 60,7 ja keski-ikä 19,5 vuotta.
Lähde:
World Population Prospests 2019, United Nations
https://population.un.org/wpp/
Tarina on hyvin samantyyppinen kuin Raul Roineen Tarinoita Metsolan väestä satukokoelmasta löytyvä Koiran ja suden ystävyys. Siinä susi aikoo syödä koiran, joka kutsuu suden mieluummin syömään upeaa hääillallista. Susi hyväksyy ehdotuksen ja niin koira ja susi piiloutuvat hääsaliin pitopöydän alle. Hääväki heittelee luita ja jopa paistinkimpaleen koiralle ja susi syö hyvällä mielihalulla. Lopuksi hääväki alkaa laulaa ja leikkiä piirileikkejä, ja tässä vaiheessa susi intoutuu mukaan lauluun, ensin vienosti ulisemalla ja sen jälkeen oikein ulvomalla. Koira yrittää hyssytellä sutta, mutta tämä ei voi olla ulvomatta. Tässä vaiheessa väki katsoo pöydän alla ja susi hutkitaan kuoliaaksi.
Martti Haavion Iloisessa eläinkirjassa tarina ...
Talvisodan jälkeen ruskealalaiset evakuoitiin ensi vaiheessa Itä-Hämeen, Sysmän, Hartolan, Joutsan, Leivonmäen ja Luhangan pitäjiin. Pika-asutuslain tultua voimaan kesäkuussa 1940 maataloussiirtoväen sijoituskunniksi määriteltiin Iisalmi ja sen maalaiskunta, Kiuruvesi, Vieremä ja Pielavesi.
Lähteitä:
Hasunen, Reijo. Yleistietoa Ruskealasta. Karjala-lehden n:o 15 liite 23, 1972.
Hietanen, Silvo. Siirtoväen pika-asutuslaki 1940: asutuspoliittinen tausta ja sisältö sekä toimeenpano. Hki: Suomen historiallinen seura, 1982.
Vihjeet nuori tšekkimies, juutalaistyttö ja Pavel panevat ajattelemaan Jan Otčenášekin kirjaa Romeo, Julia ja pimeys, vaikka aivan täysin se ei kysymyksessä esitettyjen muistikuvien kanssa täsmääkään. Otčenášekin Pavel ei ole sotilas, vaan nuori ylioppilaskokelas. Hän tutustuu Estheriin, kodittomaan juutalaistyttöön, joka on saanut määräyksen ilmoittautua natsiviranomaisille. Pavel kätkee Estherin isänsä räätälinverstaaseen, ja nuoret rakastuvat.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_5281
Suomalainen paikannimikirjakaan ei tuntenut Maukari -nimeä. Kotuksen sivustolta sen sijaan löytyi pieni maininta Maukari-nimestä, hakemistossa paikkainnimiä ja paikallistarinoita 1879-1882, Maukarista on maininta Ylivieskan kohdalla ja nimi näyttäisi merkinneen tiettyä, paikallista niitty- ja korpialuetta:
http://kaino.kotus.fi/korpus/nimet/pnpt/viite/Y.php
http://kaino.kotus.fi/korpus/nimet/pnpt/kuvat/0082.jpg
Suomenkielisistä kirjoista hyvän yleiskuvan aiheeseen antaa Christopher Daniellin "Matkaopas historiaan: Englanti" (Unipress). Kirjaa on saatavissa Helmet-kirjastoista kolmeakin eri painosta, joista tuorein on nimenltään yksinkertaisemmin "Englanti". Niteitä on saatavissa useista kirjastoista, jotka selviävät parhaiten helmet.fi -sivulta etsimällä esimerkiksi tekijän nimellä.
Hyviä englanninkielisiä yleisteoksia ovat nämä helmet-kirjastoista saatavat kirjat:
Tombs, Robert: The English And their History (Penguin)
An Illustratred History of Britain (Longman)
Kyseessä voisi olla Alan Fennellin Simon ja Saaran taikahepo, joka ilmestyi suomeksi vuonna 1984.
Voit lukea lisää kirjasta Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannasta.
https://prettylib.erikoiskirjastot.fi/snki/koko.htm
Helmet-kirjastojen kokoelmissa teosta on yksi kappale. Voit tarkistaa teoksen saatavuuden Helmet-verkkokirjastosta. https://haku.helmet.fi/iii/encore/?lang=fin
Hieman vähissä ovat vaihtoehdot ja kaukolainausta joutuu käyttämään.
Pääkaupunkiseudun Helmet kirjastosta löytyy kaksi teosta:
Jenny Russ: Essential German grammar ja Paul G. Graves: Streetwise German : speaking and understanding colloquial German Helmet
Finna.fi:stä löytyy vaihtoehtoja, joiden joukossa on Helsingin yliopiston opiskelijakirjastosta ja muilta paikkakunnilta löytyviä teoksia, https://www.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&look…
Melinda-haulla löytyi 7 vaihtoehtoa:
Funk, Hermann, ; Kuhn, Christina,Studio [21] : Das Deutschbuch A1 / Hermann Funk und Christina Kuhn. Berlin : Cornelsen, 2015. ISBN 978-3-06-520105-6
Moeller, Jack,Deutsch...
Etsimäsi kirjat ovat ilmeisesti Lapintikkuja (omakustanne 1989), Jälkijättöjä (omakustanne 1990), Pohjastunturi (omakustanne 1995) sekä Etelän akka tunturissa 1998 (postuumi pienpainate 2004).
Sinun kannattaa kokeilla jättää kirjoista ilmoitus antikvaaristen kirjakauppiaiden yhteisessä verkkoantikvariaatissa eli Antikka.net-palvelussa niin sanotulle puutelistalle. Kun kirjaa ei näytä olevan saatavissa tuossa palvelussa juuri nyt, kirjakauppiaat tutkivat valikoimaansa tarkemmin. Antikka.net
Internetistä käy ilmi, että kirjailija oli Mikkelin Kirjoittajat ry:n jäsen. Mahdollisesti yhdistyksen jäsenillä sattaa olla enemmän tietoa kirjojen ostettavuudesta kuin netistä löytyy. Voit kysyä tästä yhdistykseltä vaikka laittamalla sähköpostia...
Kyseessä lienee Sally Salmisen Katrina, joka ilmestyi Juha Hurmeen uutena suomennoksena pari vuotta sitten. Aikaisempi Katriina-niminen Aukusti Simojoen käännös on samalta vuodelta kuin ruotsinkielinen alkuperäisteos, 1936.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_2247
Suomen ja Ahvenanmaan välille ei ole vakiintunut pysyvää uintireittiä, joten matkalle lähtijän täytyisi suunnitella sellainen itse. Reitin suunnittelun apuna ja eri saarten välimatkojen mittaamiseen kannattaisi käyttää voimassa olevia merikarttoja, joiden tiedot löytyvät Liikenne ja viestintäviraston merikartat-sivulta. Saaristomeren merikarttoja löytyy Suomen kirjastoista, ja niitä voi tarvittaessa vaikka kaukolainata. Reittisuunnittelun apuna voisi käyttää myös esimerkiksi Saaristomeren ja Raumanmeren Reittikirjaa (isbn 978-952-67564-7-9), joka on lainattavissa myös Jyväskylästä.
Ruotsalainen urheilijakaksikko Simon Börjeson ja Rasmus Regnstrand uivat ja juoksivat Ruotsista Ahvenanmaan kautta Suomeen...
Eri aminohappojen hajoamislämpötiloja on listattu täällä:
https://web.archive.org/web/20070331231416/http://www.markushirsila.com…
Yksi tutkimus, jossa on tutkittu aminohappojen kestävyyttä kuumennuksessa:
https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/1765592/
Vitamiinien kestävyydestä kuumennuksessa:
https://greencirclecap.com/vitadegradation/
http://www.ijstr.org/final-print/nov2013/Effect-Of-Heating-On-Vitamin-C…
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6049644/
Osaan kaukoliikenteen busseista pääsee kyytiin suhteellisen esteettömästi. Esim. OnniBus kertoo matkustamisen olevan mahdollista mm. pyörätuolinkäyttäjälle. Sanna Kalmarin kokemus vuodelta 2007 tuntuisi tukevan tätä. https://www.palmuasema.fi/uusi-esteeton-onnibus/
Esteettömyydestä kannattaa kysyä sen yhtiön asiakaspalvelusta, jonka kyytiä aikoo käyttää. Tiedonhakua hankaloittaa puhelinnumeroiden puute. Asiakaspalvelut tuntuvat toimivan nykyään sosiaalisessa mediassa. Pienellä penkomisella kyselynumeroita kyllä löytyy esim.
Matkahuolto:"Palveluistamme ja niissä tapahtuvista muutoksista tiedotamme verkkosivuillamme osoitteessa matkahuolto.fi, valtakunnallisessa asiakaspalvelukeskuksessamme numerossa 0200 4000 (puhelun hinta 1,98...
Jaan Kaplinskin runon Perunat on nostettu (Kartulid on võetud) on suomentanut Katja Meriluoto. Runo on julkaistu kokoelmassa Rukous, mantra, runo ( Nihil inter, 1996).
Marita Lindquistin runon Träd i november, Marraskuun puu suomentaja on Aappo I. Piippo. Runo on kokoelmasta Min katt heter Mirre Sundström : verser på lek och allvar (Biblioteksförlaget, 1985) ja se on suomennettu nimellä eli Kissani nimi on Virtasen Miuru (WSOY, 1986).
Ellen Niitin runosta Aastatel on tiivad, mu armas on kaksi suomennosta. Elvi Sinervo on suomentanut runon ensimmäiset rivit näin ”Vuosilla on siivet, rakkaani, lintuina lentävät kämmeneltä päivät” ja runon nimi on Vuosilla on siivet (teoksessa 20 nykyvirolaista runoilijaa, Tammi, 1969, s. 208...
Kyllä vain, selkokieli tarkoittaa helppoa suomen kieltä, joka sopii ihmisille, joille yleiskieli on syystä tai toisesta liian vaikeaa. Selkokielestä voi lukea lisää Selkokeskuksen sivuilta.
Kirjojen selkomukauttaminen tarkoittaa sitä, että kirjan kieli on mukautettu selkokielelle. Tämä selviää esim. Tieteen termipankin määritelmästä. Esim. monia klassikkoteoksia (ja uudempia kirjoja) on selkomukautettu, eli niistä on tehty selkokieliset versiot yleiskielisten rinnalle.
John Miltonin runosta On His Blindness on kaksi suomennosta.
Jaakko Tuomikosken suomennos Sonetti sokeudesta sisältyy teokseen Maailmankirjallisuuden kultainen kirja 3 : englantilaisen kirjallisuuden kultainen kirja (toim. Eino Railo, WSOY, 1933, s. 218). Teos on luettavissa digitoituna alla olevasta linkistä.
http://www.lonnrot.net/etext.html
Aale Tynnin suomennos Sokeudesta vuodelta 1957 on luettavissa teoksesta Tuhat laulujen vuotta : valikoima länsimaista lyriikkaa. Vuoden 1957 painoksessa runo on sivulla 185, vuosien 1974 ja 2004 painoksissa sivulla 211.
Voit tarkistaa teoksen saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa HelMet-haulla:
https://www.helmet.fi/fi-FI
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto....
Kauppojen hyllyihin tilataan monen lähteen mukaan niitä tuotteita jotka parhaiten menevät kaupaksi. Sen pohjalta on luonteva ajatella että paperin valkoisuus on tosiaan ostoperuste monille kuluttajille. YLE:n raportoimassa tutkimuksessa kerrottiin myös että vessapaperin valkaisemattomuus on ympäristötietoisuutta havitteleville usein valintaperuste, mutta joskus heppoisin perustein; sellua valkaistaan nykyään ympäristöä saastuttamatta.
Linkki YLE:n juttuun https://yle.fi/uutiset/3-11220564
Verkkolehtiä julkaistaan esimerkiksi blogisivustoilla ja kotisivualustoilla, joita on maksuttomia ja maksullisia. Maksuttoman julkaisualustan käyttöön liittyy usein kolmannen osapuolen mainoksia, sekä julkaisijalle että julkaisun lukijalle suunnattuja. Maksullisiin alustoihin voi yleensä liittää haluamansa kotisivuosoitteen (domain) ja julkaiseminen onnistuu ilman kolmannen osapuolen mainontaa. Makupalat.fi-linkkihakemistosta löytyi esimerkiksi suositun WordPress-alustan käyttöopassivusto: https://wpopas.fi/.
Haastattelujen tekeminen on oma taitonsa, samoin haastatteluaineiston kuten äänitallenteen ja muistiinpanojen kirjoittaminen luettavaksi ja selkeäksi tekstiksi. Kannattaa tutustua kirjoittamisoppaisiin sekä...
Tarkkaa tietoa Hessun nimen käännöshistoriasta ei tunnu löytyvän. Jenny Hakala on kirjoittanut vuonna 2018 Aku Ankan suomennosten kehitystä käsittelevän opinnäytetyön. Hessu Hopoa siinä ei mainita, mutta teksti tarjoaa yleisempää tietoa lehden käännösperiaatteista:
1527669673.pdf (tuni.fi)
Hakalan mukaan Aku Ankka -lehti perustettiin vuonna 1951 ja sen päätoimittajaksi ryhtyi Sirkka Ruotsalainen. Ruotsalainen suomensi itse ensimmäiset tarinat tanskasta suomeen. Olisiko hän kääntänyt Goofynkin Hessu Hopoksi?
