Kirjastolaki vastuuttaa kirjaston kokoelmien kartuttamisen ja hoitamisen kunnalle. Kunnan- ja kaupunginkirjastot päättävät itse, miten ne järjestävät aineistojen valinnan. Yleensä käytännön valinnat tekee kirjaston koosta riippuen yksi tai useampi kirjaston työntekijä, ja työtä ohjaavat kirjastossa sovitut valintaperiaatteet. Uuden aineiston valitseminen, samoin kuin vanhentuneen tai tarpeettomaksi käyneen poistaminen, on osa kirjastoammatillista työtä.
Kirjastot ottavat vastaan myös hankintaehdotuksia asiakkailta.
Esimerkkejä valintaperiaatteista:
Helsingin kaupunginkirjasto: https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Helsingin_kaupunginkirjaston_kokoelmal…
Tampereen kaupunginkirjasto: https://www.tampere.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/kirjastot/...
Näytät osuneen uuden hittijälkkärin ohjeisiin.
Ohjeen mukaan resepti on jugurtin jäädyttämistä. Googlahaulla "jäädytettyä jugurttia" löytyy paljon samantapaisia ohjeita kuin liitteessä. hakutulos
Sanakirjan mukaan bark on yhdeltä merkitykseltään kaarna. Nimitys jogurttikaarna näyttää olevan vakiintumassa. Hakusanalla jogurttikaarna löytyy jo melko paljon ohjeita. hakutulos
Asian selvittämiseksi tarvitsisimme lisätietoja, mitä runossa sanottiin. Iltalehti uutisoi, että "Satu lausui - - - tunteikkaan läksiäisrunon", mutta runon nimeä ei mainita.
Tarkkaa tietoa Hessun nimen käännöshistoriasta ei tunnu löytyvän. Jenny Hakala on kirjoittanut vuonna 2018 Aku Ankan suomennosten kehitystä käsittelevän opinnäytetyön. Hessu Hopoa siinä ei mainita, mutta teksti tarjoaa yleisempää tietoa lehden käännösperiaatteista:
1527669673.pdf (tuni.fi)
Hakalan mukaan Aku Ankka -lehti perustettiin vuonna 1951 ja sen päätoimittajaksi ryhtyi Sirkka Ruotsalainen. Ruotsalainen suomensi itse ensimmäiset tarinat tanskasta suomeen. Olisiko hän kääntänyt Goofynkin Hessu Hopoksi?
Tiedot Sokrateesta ovat kaikki toisen käden tietoa eli joko aikalaisten tai hänen seuraajiensa kertomaa, erityisesti Platonin Sokrates-kuvaus on vaikuttanut käsitykseemme hänestä. Sokrateen olemassaolon todistaminen sataprosenttisella varmuudella lienee aika vaikeaa. Voidaan myös kuitenkin todeta, että monet esimerkiksi antiikin ajan historiankirjoittajien välittämät tiedot ovat saaneet tukea arkeologisista kaivauksista, joten ei myöskään kannata ajatella, että Sokrateesta ei olisi ollut olemassa vain siksi, että tiedot ovat toisen käden tietoja.
Sokrateesta ja lähteistä, jotka hänestä kertovat, löytyy hyvä tiivis artikkeli Paavo Castrenin Antiikin käsikirjasta.
Tässä tarkoitettaneen Alfred Tennysonin runoa "All Things Will Die"? Samalla kirjailijalla on muuten myös runo nimeltään "Nothing Will Die".
Näyttäisi siltä, että ko. runoja ei ole suomennettu, tai ainakaan mahdollista suomennosta ei ole missään tunnetussa julkaistussa kokoelmassa eikä löydy käytettävissä olevilla hakukeinoilla.
Lahden kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston ylläpitämä runotietokanta Linkki maailman runouteen on hyvä väline hakea, mistä teoksista kansainvälisesti tunnettujen runoilijoiden runojen mahdolliset suomennokset löytyvät. Lordi Tennysonin runoja on tietokannan mukaan suomennettu useita muita, vaikka juuri kyseisen runon suomennosta ei ilmeisesti ole ainakaan vielä julkaistuissa teoksissa.
Ruotsin prinssi Bertil kävi Vaasassa puolisonsa, prinsessa Lilianin, kanssa 3.10.1981. Heidät oli kutsuttu Vaasan 375-vuotisjuhlavastaanotolle.
Vaasa-lehti (4.10.1981) kuvailee, kuinka ”lentokentän laidalla oli sankka ihmismuuri, jolle tulijat hymyillen vilkuttivat ohi ajaessaan.”
Prinssi Bertilin päiväohjelmaan kuului Vaasan marssiin osallistuneiden henkilöiden matkaan lähettäminen Vanhan Vaasan raunioiden luota klo 10, Kaarlen kentän vihkiminen klo 11.15 ja kaupungin juhlavastaanotolle osallistuminen, jota Vaasa-lehti kuvailee näin: ”Vaasan historiaa sanoin ja sävelin esitettiin Vaasan kaupungintalon 700 kutsuvieraalle. Eino Vuorimaa, Marianne Ivars ja Paul Lindell esittivät Tauno Kuusimäen tekstin. Musiikin oli suunnitellut ja...
Espoon kaupunginkirjaston kesätyöpaikkoihin on vaadittu 16 vuoden ikää. Paikat tulevat hakuun Kuntarekry-palveluun. Kuntarekryyn voi halutessaan tallentaa hakuvahdin ilmoittamaan haun alkamisesta.
Nykyään puhuttavia saamenkieliä on yhdeksän. Suomen alueella puhutaan pohjoissaamea, inarinsaamea ja koltansaamea, joista pohjoissaamella on määrällisesti eniten puhujia.
Ihastumiseen ja rakkauteen liittyviä fraaseja Suomessa puhuttavilla saamenkielillä löydät tästä Saamelaiskäräjien Sámas muinna -projektin tuottamasta sanakirjasesta. Jos norja taittuu, löydät samat fraasit myös etelä- ja luulajansaameksi täältä.
Myös Ylen Sano se saameksi -fraasisanakirjasta löytyy rakkaudelle oma osionsa.
Toivottavasti näillä eväillä tunteiden tunnustaminen onnistuu!
Seesami kuuluu seesamikasvien heimoon, joka puolestaan kuuluu lamiales-lahkoon, joka kuuluu kaksisirkkaisten (Magnoliopsida) luokkaan. Heinäkasvit, kuten viljat, taas kuuluvat yksisirkkaisten luokkaan. Seesami ei ole pensas, sillä pensaat ovat lähtökohtaisesti puuvartisia. Sen sijaan monet yritit kuuluvat samaan lamiales-lahkoon kuin seesami. Lähteitä: Seesami – WikipediaSesamum indicum L. taxonomic classification (CABI, 2017) | Download Scientific Diagram (researchgate.net)
Sanalla puti on useita merkityksiä. Yksi niistä on 'piiskuri, raipparangaistuksen toimeenpanija', ja putipaalu on johdettu tästä. Putipuhtaassa sana taas esiintyy merkityksessä 'kunnollinen, hyvä, kelpo'.putipuhdas - Suomen etymologinen sanakirja (kotus.fi) puti - Suomen etymologinen sanakirja (kotus.fi)
Ihmisiä muuttaa rajan yli, joten tiettynä vuonna syntyneet henkilöt Suomen väestössä eri vuosina eivät ole sama joukko. Täsmällistä vastausta ei siis tähän ole. Vastauksen oletuksena on siis että kysymys koskee suomalaisia. Lähelle vastausta pääsee Tilastokeskuksen väestötilastojen perusteella. Vastausta kirjoittaessa tuoreimmat tiedot koskevat vuoden 2023 loppua. Kuolleet -tilastosta löytyy suhteellinen tunnusluku 'Elossa olevat 100 000 elävänä syntyneestä', jonka tiedot on julkaistu ikävuosien (ei siis syntymävuoden) mukaan. 1952 syntyneet ovat vuoden 2023 lopussa olleet 71-vuotiaita, ja sen ikäisten 100 000 elävänä syntynytta kohti elossa olleiden lukumäärä on tuolloin ollut 83 359. Tietoja voi itse tutkia tarkemmin Tilastokeskuksen...
Enni Mustonen on kirjailija Kirsti Mannisen kirjailijanimi (1). Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannan mukaan yhtään Enni Mustosen teosta ole käännetty muille kielille. Kirsti Mannisen ja Jouko Raivion nimellä kirjoitettu Stenvallin tapaus on käännetty viroksi nimellä Stenvalli juhtum : kuritöö Helsingis 1873. aastal (2).https://otava.fi/kirjailijat/enni-mustonen/Hakutulos - Suomen kirjallisuuden käännökset - SKS
Ainakin Tommi Lindellin (sävellys) sekä Aappo I. Piipon ja Ilkka Vainion (sanoitus) kynäilemä kappale Suomen paras mainitsee Pistohiekan:
"Mikä on parasta Suomessa / lumi vai kukkaset tuomessa / Äkäslompolo vai Kustaanmiekka // Elämä erämaan sylissä / kapakat betonikylissä / rakovalkea vai Pistohiekka"
Kappaleen ovat levyttäneet sekä Pate Mustajärvi että Lasse Hoikka & Souvarit.
Suomen paras - YouTube
Kävisikö tämä? Toivottavasti äidin elämä ei olisi tänä päivänä enää ihan tällaista.
Kattila ja perunat (Kirsi Kunnas, 1972)
Oi olen aivan höyrypäinen,
ihan kiehun ja sihisen
kuin sähikäinen,
sanoi kattila
ja nosti hattua pshiih
ihan kiehun ja kihisen
ja puhisen, pihisen
syljen, sihisen
sähisen, kähisen
ja kiukusta rähisen,
sanoi kattila
ja nosti hattua pshiiih
Voi tätä hoppua hoppua hoppua
huusivat perunat, voi tätä hoppua
ei tule loppua loppua loppua
polkata täytyy polkkaa, polkata polkkaa
kiireistä aikaa, tulta on kengissä
laukata täytyy laukkaa, laukata laukkaa
ei ole tolkkua millään, ei ole tolkun tolkkua
kolkata täytyy kolkkaa, kolkata kolkkaa
hyvä jos pysymme hengissä, hengissä, hengissä
voi tätä...
Teidän kannattaa ottaa yhteyttä seurakuntaan, jonka jäseneksi lapsi kastettiin. Asian pitäisi selvitä sitä kautta.
https://www.helsinginseurakunnat.fi/
