Suomenkielisissä yhteyksissä "Non-Road Transient Cycle" lyhennettynä näyttää olevan joko pelkkä NRTC ["Työkoneiden muuttuvatilainen testisykli (NRTC) on lueteltu liitteen III lisäyksessä 4 normalisoitujen nopeus- ja vääntömomenttiarvojen sekunneittain etenevänä sarjana, jota voidaan soveltaa kaikkiin tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluviin dieselmoottoreihin."] tai NRTC-testi [" -- moottorin on noudatettava määritettyä nopeutta ja vääntömomenttia joko vakaassa tilassa (NRSC-testi) tai muuttuvissa käyttöolosuhteissa (NRTC-testi)"].
Lähde: Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 21. lokakuuta 2003, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/..../EY antamiseksi liikkuviin...
Olisiko kyseessä jokin Herukoiden tuholainen esim. Herukanvarsisääski? https://keski-suomi.proagria.fi/sites/default/files/attachment/20.3.2017_herukan_tuotanto_joensuu_lindqvist_herukan_tuholaiset.pdf
vaiko jokin vain sattumalta Herukkapuskaan eksynyt laji? https://keski-suomi.proagria.fi/sites/default/files/attachment/20.3.2017_herukan_tuotanto_joensuu_lindqvist_herukan_tuholaiset.pdf
Kenties noista linkeistä löytyy tunnistusapua.
Linkki johtaa Yleisradion levystön Fono-tietokantaan. Kysessä on Jetit-lauluduon (Jukka Järvelä & Pentti Lindqvist) single vuodelta 1973 Ei sitä usko ennen kuin näkee / Näytit oikean tien.
Yleisradion äänitteitä ei lainata, mutta laulua voi toivoa soitettavaksi esim. Radio Suomen toivekonsertissa.
Kansalliskirjaston äänitekokoelmassa single kyllä on, mutta kyseessä on arkisto, jonka äänitteitä voi käydä sopimuksen mukaan kuuntelemassa paikan päällä Helsingissä.
Jettien sinkkua ei ole yleisissä kirjastoissa - ne eivät yleensä ole hankkineet singlejä. Jettien suppeasta tuotannosta vain kappale Eteenpäin on julkaistu myöhemmin CD-kokoelmalla Muistojen 70-luku : kaikki mukaan, 1972, 2.
B-puolen laulu Näytit oikean tien on...
Ilmajoelle perustettiin vuonna 1904 käytännöllistietopuolinen yksivuotinen koulu Peuralaan ja vuonna 1906 samanlainen Havuselaan. Havuselan koulu toimi vuoden 1920 loppuun asti. Sen johtajana toimi koulun perustaja kunnallisneuvos J. E. Anttila aina kuolemaansa saakka vuonna 1920. Havuselan koulun 14 vuosikurssilta valmistui yhteensä 128 karjakkoa. Oppilaat saivat käytännöllisen harjoittelunsa Havuselan, Koskenkorvan ja Västilän tilojen navetassa. Tietopuolinen opetus tapahtui Havuselaan järjestetyssä koulusalissa, opettajana toimi yleensä Mustialan ylemmän meijeriopistonkurssin suorittanut opettaja. (O. Valanne: Etelä-Pohjanmaan maatalouskoulut s. 126-127. Teoksessa Talonpoika V Etelä-Pohjanmaa, 1928)
Etelä-Pohjanmaan...
Opinnäytetyön voi tilata kaukolainaan, mutta siihen on tutustuttava kirjaston tiloissa, sitä ei siis saa kotilainaan.
Mikäli sinulla on voimassa oleva Helmet-kortti, voit tehdä itse kaukolainanpyynnön alla olevassa linkissä olevalla lomakkeella. Kaukolaina Suomesta maksaa Helsingin kaupunginkirjastossa neljä euroa.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopalvelupyynto
Tästä löytyi verkosta useampi aika kankea käännös. Tämä oli sujuvin minkä löysin. Kirjoista en tämän sitaatin suomennosta onnistunut löytämään. Eli: Rakkaus ei koskaan kuole luonnollista kuolemaa. Se kuolee, koska emme tiedä kuinka täydentää sen lähdettä. Se kuolee sokeudesta, virheistä ja petoksista. Se kuolee sairauteen ja haavoihin; se kuolee kylläisyydestä, kuivumisesta, tuhoutumisesta. ~ Anais Nin
Kirjastojen luettelointitiedoista ei selviä kirjan kovakantisuus, joten sitä kautta emme voi asiaa selvittää. Egmont Kustannuksen sivuilla kerrotaan, että ensimmäiset albumit ilmestyivät 1960-luvulla tosiaan kovakantisina, ja että 2010-luvulla ilmestyi taas uusia kovakantisia painoksia:
https://egmont.fi/2011/08/31/asterix-heraa-uuteen-eloon/
Kauppa.acv.fi-sivustolla on myynnissä mm. Asterix-sarjakuvakirjoja. Näistä kolmen kohdalla on maininta "1. painos, kovakantinen". Kirjat ovat Asterix gladiaattorina (1. p. 1969), Asterix ja Kleopatra (1. p. 1969) ja Asterix legioonalaisena (1. p. 1970). Ilmeisesti ainakin nämä kolme ovat ilmestyneet myös kovakantisina:
https://kauppa.acv.fi/index.php?route=product/category...
Sarjaa Kuuden miljoonan dollarin mies esitettiin 1970-luvulla TV2-kanavalla. Sarja oli Mainostelevision ohjelmaa.
Ihmenainen / Wonder Woman -sarjan esityskanavasta ei löytynyt varmaa tietoa. RTL Plussalla oli vuosina 1993-1994 ohjelma nimeltä Wonder Woman. Se, oliko kyseessä 1970-luvulla tehty sarja, ei käynyt ohjelmatiedoista ilmi.
Lähde: HS Aikakone
Peukutukset ja kommentit kiinnostavat varmasti useimpia vastaajia. Toisaalta luulen, ettei monella meistä ole paljonkaan aikaa niiden tutkailuun.
Kommentteihin näyttää lisätyn kaikenlaista: on kommentoitu vastaajaa, vastausta, kysyjää, kysymystä sekä annettu hyödyllisiä lisätietoja kysytystä asiasta.
Itse olen ajatellut kommentit lisäävän tai korjaavan tiedon paikoiksi.
Sanomalehtien jakajat jättävät edelleen lehden tilaajan ovelle. Sateen ja muun lian varalta sanomalehdet ovat nykyään pakattu muovipusseihin. Tilaaja voi sopia jakelijan kanssa, että mihin kohtaan haluaa lehden jätettävän. Yleensä lehdet jätetään ulko-oven eteen, harvemmin siis kostealle pihanurmikolle kuten entisaikaan.
Sanomalehtien jakelua eivät enää hoida sanomalehtipojat pyöriensä kanssa, vaan tehtävää hoitavat autolla ajavat aikuiset. Jakelu aloitetaan varhain aamuyöllä ja reitit voivat olla liian vaarallisia nuorille tai lapsille.
Sanomalehtien jakelusta Yhdysvalloissa löytyy hyvä englanninkielinen reportaasi täältä:
https://www.cjr.org/special_report/newspaper-carrier-shot.php
Oppimistyylien yleisen kolmijaon: auditiivinen, visuaalinen ja kinesteettis-taktiilinen lisäksi on muitakin jaotteluja.
Yksi tällaisista jaotteluista on peräisin henkilöltä nimeltä David Kolb, joka jakaa oppimistyylit neljään ryhmään:
- konvergentti (pragmaatikko, käytännön toimija)
- divergentti (pohtija)
- assimilatiivinen (teoreetikko)
- akkomodatiivinen (toimija)
Kolbin syklimallia on esitelty mm. täällä: https://www.tenviesti.fi/oppimistyylienkuvaus.htm
Tässä artikkelissa lisää aiheesta myös: http://www.oppi.uef.fi/uku/vopla/tiedostot/Laatukasikirja/verkkokurssi/opiskelutaidot/oppimaan4.pdf
Oppimistyylien kolmijaosta on lisätietoa tässä artikkelissa: http://www.oppi.uef.fi/uku/vopla/tiedostot/...
On hyvinkin tarkkaan määritelty, mitä ruoan prosessointi tarkoittaa, mutta miten terveellisiä menetelmät ovat ja mikä niistä olisi parempi ja mikä huonompi, on ristiriitaista tietoa.
Elintarviketeollisuuden liitto kertoo:"Prosessi on eri yhteyksissä käytetty yleiskäsite ja tarkoittaa sarjaa tapahtumia, joiden lopputuloksena on tuote. Tapahtumat voivat olla erilaisia soveltamisalan mukaan ja niitä voidaan tehdä esimerkiksi käsin, teollisesti, juridisesti, kemiallisesti ja tietoteknisesti. Prosessointi-sana soveltuu huonosti ilmaisemaan ruuan valmistusta. Elintarvikkeiden ja ruuan valmistusta kutsutaan jalostamiseksi. Siellä missä valmistetaan ruokaa, käytetään erilaisia jalostusmenetelmiä, joiden mittakaava, tekniikka ja volyymit...
Kyseessä on Ruth Craftin runokuvakirja Talvinalle (The winter bear, 1974). Kirja ilmestyi vuonna 1975 Marjatta Kureniemen suomentamana WSOY:ltä. Teoksessa on Erik Blegvadin kuvitus.
Kirja alkaa riveillä "Missä on saapas? / Missä on nuttu?".
Teoksen saatavuuden HelMet-kirjastoissa voitte tarkistaa täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://prettylib.erikoiskirjastot.fi/snki/koko.htm
https://finna.fi/
"Meidän Herramme on voittaja" on alun perin englanninkielinen laulu "Through Our God", joka on myös levytetty nimellä "Victory Song (Through Our God)". Sen sävelsi ja sanoitti uusiseelantilainen Dale Garratt. Suomenkielisen sanoituksen kirjoitti Tapani Suonto. Kappale on levytetty myös ainakin hollanniksi nimellä "Door mijn God".
Fono.fi: http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?kappale=through+our+god&ID=9b63…
Dale Garratt: https://www.discogs.com/artist/1977583-Dale-Garratt?type=Credits&subtyp…
https://kerkliedwiki.nl/Door_mijn_God
Sarja on julkaistu vuonna 1973 MTV:n ohjelmistossa. Heille voi esittää toiveen sarjan esittämisestä. Palautetta voi antaa: https://www.mtv.fi/ota-yhteytta
Sarjatoiveen voi toki esittää myös esimerkiksi Ylelle: https://asiakaspalvelu.yle.fi/s/?language=fi
Pojat perustuu Rintalan lapsuudenkokemuksiin Oulun Raksilassa. Henkilöhahmojen yhteydestä todellisuuden henkilöihin on kysytty aiemminkin tässä palvelussa. Ainakin Jakella ja Urkilla on ollut suorat esikuvat myös elävässä elämässä. Urkin esikuva Urho Koskipaasi on sanonut, että 80 prosenttia kirjasta on varmasti totta (Kaleva 22.11.2004).
Lähteet ja lisätietoja
Olen kiinnostunut Paavo Rintalan Pojat-romaanin erään tietyn kohtauksen taustoista ja siitä, perustuuko ko. kohtaus tositapahtumiin? Ko. kohtaus tapahtuu… | Kysy kirjastonhoitajalta (kirjastot.fi)
Pohjoista kirjallisuutta: Pojat Pojat - Pohjoista kirjallisuutta - Oulun kaupunki (ouka.fi)
Artikkeleja aiheesta Paavo Rintala: Pojat paavo rintala pojat |...
Tilastokeskuksen tiedoista selviää, että vuonna 2021 Suomessa julkaistiin 1303 tietokirjanimikettä. Lukuun eivät sisälly peruskoulun oppikirjat eivätkä muut koulu- ja kurssikirjat. Tietokirjojen osuus oli 35,5% kaikista nimikkeistä.
Lähde: https://pxhopea2.stat.fi/sahkoiset_julkaisut/kulttuuritilasto/html/suom…
Ainakin pohjalaismurteissa se voi tarkoittaa joko puhaltamista tai kovaa tuulta (ruotsiksi tuulla=blåsa).
Riikka Tervonen: Suomi-murre-suomi : matkalle mukaan maakuntiin