Logon on piirtänyt mitä todennäköisimmin taitelija Emil Cedercreutz, joka piirsi myös mm. vuonna 1943 Sotakummivaliokunnalle toisenkin lapsiaiheisen kuvan sotaorpoviikkojen keräysmerkiksi.
Tuo kyseinen kuva "Kylväjätyttönen" löytyy mm. Orvo Bogdanoffin teoksesta "Pisara suolaista silmissä - sotalasten postikorttien, kirjeiden, kirjeensulkijoiden, pakettikorttien ja valokuvien kirja" (2010) sekä historiikista "Kumminlahja sotaorvon turvana - sotakummitoiminnan vaiheet 1940-1958" (1959). Signeerauksia vertaamalla voidaan todeta kyseessä olevan siis saman taitelijan.
Lisätietoja Emil Cedercreutzista muun muassa Wikipedia-sivulta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Emil_Cedercreutz
...sekä hänen omasta museostaan Harjavallassa:
http://www.harjavalta...
Olisiko kyseessä HelMet-lukuhaaste, joka on ollut käytössä pari vuotta. Uutta vuoden 2017 lukuhaastetta luodaan parhaillaan ja on julkaistavissa viimeistään 31.12.2016.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Lukuhaaste_o…
Melinda-tietokannasta löytyi kaksi viittausta aiheeseen:
Wastewater treatment, plant dynamics and management in constructed and natural wetlands / Vymazal, Jan, toimittaja. [Dordrecht ; London] : Springer, cop. 2008, jossa on artikkeli Removal of heavy metals from industrial effluents by the submerged aquatic plant Myriophyllum spicatum L sekä
Control of Eurasian watermilfoil (Myriophyllum spicatum L.) in TVA reservoirs : environmental statement.
Chattanooga : Tennessee Valley Authority, 1972
Arto-tietokannasta löytyi seuraava viittaus:
Lindén, Eveliina:
The lethal and sublethal effects of the aquatic macrophyte Myriophyllum spicatum on Baltic littoral planktivores.
Julkaisussa:Limnology and oceanography. - Lawrence, KS :. - 0024-3590. -...
Reijo Mäestä löytyy tietoa teoksista, jotka löydät Vaski-verkkokirjastossa tarkennetulla haulla laittamalla aiheeksi Reijo Mäki. Vaski-kirjastoissa on mm. Kotimaisia nykykertojia 1-2, Haasio; Kotimaisia dekkarikirjailijoita, Kukkola: Suomalaisia rikoskirjailijoita, Kotimaisia nykykertojia, Murha ei tunne rajoja ja Grönholm: Kirjojen Turku. Mielenkiintoista tietoa saat myös Dekkarisankarit-teoksesta, joka kertoo hieman Mäen kirjojen sankareista Jussi Vares ja Sakari Roivas.Valitettavasti kaikki kirjat ovat jo vähän vanhempia, mutta toivottavasti niistä on sinulle apua.
Tarkistin asian Mynämäen pääkirjastosta.
Mietoisissa on wifi käytössäsi.
Siihen kirjautumiseen et tarvitse salasanoja ja verkon nimi on Wisi.
Asiaa tiedusteltiin jälkeen päin vielä kunnan mikrotukihenkilöltä ja hänen vastauksensa oli:
Kirjastossa ei tällä hetkellä ole vierailijaverkkoa, johtuen toimipisteen huonosta tietoliikenneyhteydestä.
Jos verkkoa ei edelleenkään löydy, siitä on hyvä kertoa Mynämäelle puh. 044 783 7257
Valitettavasti tätä Kiti Neuvosen vuonna 1991 julkaistua äänitettä ei ole koskaan julkaistu nuottina, kuten ei useimpia muitakaan kotimaisia albumeita. Myöskään Heimo Suntion säveltämää ja sanoittamaa laulua Viimeinen tango ei ole koskaan julkaistu nuottina.
Heikki Poroila
Kiitos mielenkiinnosta! Valitettavasti ainakaan tällä hetkellä Seinäjoen kirjastoissa ei ole Novellikoukkua. Laitamme ehdotuksesi mieleen. Meillä on kuitenkin paljon muita kirjallisuustapahtumia. Esimerkiksi kirjavinkkipiiri kokoontuu säännöllisesti pääkirjastossa talvikaudella. Sinne voi aivan hyvin ottaa oman käsityönkin mukaan, jos haluaa tekemistä kuuntelun lisäksi. Pääkirjastossa kokoontuu myös kaksi lukupiiriä, joihin voi tulla kirjallisuudesta keskustelemaan.
Tarkemmat tiedot kirjaston tapahtumista saat kirjaston kotisivulta ja Facebookista http://kirjasto.seinajoki.fi/tapahtumat/.
Selasimme kirjastosta löytyviä sienikirjoja. Niiden mukaan ruututatti on syötävä (lähteet esim. WSOY:n Suuri sienikirja (1992), s. 202 ja Valittujen Palojen Sienestäjän tietokirja (1984), s. 63), mutta valeruututatista emme valitettavasti löytäneet mainintaa. Kannattaa kaiken varalta varmistaa asia vielä joko Sieniseurasta tai Martoilta.
Sellaista lähdettä ei varmastikaan ole, sillä tietääkseni mikään palvelu ei laske artikkelien palstamillimetrejä aiheiden mukaan. Missään palvelussa ei edes ole kaikkia Suomessa ilmestyviä sanomalehtiä paitsi Kansalliskirjastossa, jossa sielläkin lehdet ovat varastoituina eivätkä sellaisessa muodossa, että niistä voisi laskea palstamillimetrejä muuten kuin selaamalla joka lehden käsin. Fennica-tietokannastakaan ei saa edes lehtien sivumääriä, palstojen pituuksista puhumattakaan.
Ongelmaksi tulisi myös sen määrittäminen, milloin jutun laskettaisiin käsittelevän julkkiksia. Riittäisikö, että julkkiksen nimi mainittaisiin? Vai pitäisikö koko jutun käsitellä julkkista? Laskettaisiinko kirjailijan kirjaa arvosteleva juttu mukaan, jos siinä...
Victor Hovingin: En wiborgare i Helsingfors och Stockholm -teoksen henkilöä nimeltä John Grönlund on ollut hieman hankala selvittää. Kuka on tämä kirjassa mainittu mies? Kirjan "Viipurilainen kertoo ..." (edellisen suomenkielinen lyhennös) selaaminen ei tuota toivottua tulosta.
Sen sijaan Aikalaiskirjassa 1934 (s. 153) löytyy helsinkiläinen kanslianeuvos John Edvard Mortimer Grönlund. Vanhemmat rov. Johan Fredrik G. ja Olga Lovisa Finnander. Muita mainintoja esim. ylioppilas, yliopisto-opinnot, Säätyvaltiopäivien ja eduskunnan toimitusvalikunnan sihteeri, eduskunnan tarkist. valiok. sihteeri, edusk. ruots. kanslian pääll. sekä toimintaa Matkailijayhdistyksessä. Voisiko hän olla etsimämme henkilö?
Lähteet:...
Jotta kysymykseen voisi mielekkäästi vastata, pitäisi tietää, puhutaanko ihmiskunnan historian kaikista kirjailijoista vai pelkästään suomalaisista ja kattaako kysymys myös ns. tietokirjailijat. Myös sana "merkkivuosi" on mielivaltainen. Suomalaisessa kulttuurissa juhlitaan yleensä vain syntymäpäiviä, mutta myös esimerkiksi 200 vuotta kuolemasta voi olla merkittävä tapahtuma.
Jos esimerkiksi rajataan kysymys koskemaan vuonna 2019 satavuotissyntymäpäiväänsä viettäviä Suomessa yleisesti tunnettuja kirjailijoita, voidaan mainita J. D. Salinger (Sieppari ruispellossa), Richard Scarry (lastenkirjojen tekijä), Doris Lessing ja Kalle Päätalo. Vähemmän tunnettuja on tietenkin paljon enemmän, pelkästään suomalaisia Wikipedian tunnistamia Oiva...
Vuonna 1991 ilmestyi Cliftersin levy Sormus, jolla on kappale nimeltä Ruusu. Muistamiasi sanoja siinä ei kuitenkaan ole. Voisiko se kuitenkin olla etsimäsi? Tässä linkki YouTubeen:
https://www.youtube.com/playlist?list=PLMZSBYtkLyu7Ga-Y6ufVmE_7WfVuJ00fd
E-aineistojen käyttö edellyttää sitä, että teillä on voimassa oleva kirjastokortti ja siihen liitetty tunnusluku. Suomenkielisiä e-kirjoja voi lukea ja e-äänikirjoja jkuunnella joko suoraan selaimessa, mikä edellyttää verkkoyhteyttä, tai lataamalla aineiston omalle laitteelle. Lisätietoa e-aineistojen lainaamisesta voitte lukea alla olevasta linkistä. Mikäli teillä on kysymyksiä aiheesta, teidän kannattaa kääntyä suoraan Mäntsälän kirjaston puoleen.
https://www.mantsala.fi/kirjasto/eaineistot
On vaikea tietää, kuinka paljon kokoelmissa olleita kirjoja on poistettu, sellaista asiaa ei yksittäisen nimekkeen tasolla tilastoida. On toki mahdollista, että jotkut ovat tuhonneet kirjaston kappaleita, mutta jos eivät ole niitä varastaneet, ovat kyllä joutuneet ne rahalla korvaamaan. Kirjastot harvemmin rupeavat tenttaamaan kirjojen korvaajilta, ovatko he tuhonneet lainansa tahallaan. Toisaalta yksittäisessä kirjastossa tällaista kirjaa harvemmin on montaa kappaletta, joten aika kovaa työtä on täytynyt tehdä, jotta kirja on muuttunut edes alueellisesti vaikeasti saatavaksi.
Ehkä toimittaja Olli Valtonen halusi hiukan dramatisoida kirjan saamaa vastaanottoa. Mitenkään vaikeasti saatavana ei tätä Antti Kylliäisen kirjaa voi ainakaan tänä...
Guinnessin maailmanennätysten mukaan näytösajaja ja sijaisnäyttelijä Evel Knievelillä (USA, synt. Robert Craig Knievel) oli ollut 433 luunmurtumaa vuoden 1975 loppuun mennessä. Tämä tieto on siis yhden ihmisen koko elämänaikaisista luunmurtumista, ei kerralla olevista.
https://www.guinnessworldrecords.com/world-records/most-broken-bones-in-a-lifetime/
Kyseessä on virolaisen Katrin Pressin teos Sieniä pataan, pannulle ja purkkiin (Seened potti, pannile ja purki, suom. Sanna Immanen, Otava, 2015).
Teos löytyy kirjastoalueesi kokoelmista.
https://otava.fi/kirjat/sienia-pataan-pannulle-ja-purkkiin/
Helmet-kirjastoista asiakas voi digitoida itse LP-levyjä Sellossa, Entressessä ja Tikkurilassa. Helsingissä ei vastaavaa palvelua valitettavasti tällä hetkellä löydy.
Kuluttaja.fi on testannut konetiskiaineita https://kuluttaja.fi/testit/konetiskitabletit/
Heillä voisi olla jokin käsitys asiasta . Kuluttaja.fi:ltä voi kysyä sivulla https://kuluttaja.fi/palaute/
Ylipäätään konetiskiaineiden ympäristöystävällisyyttä on käsitelty Ylen sivulla https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/10/02/ymparistoystavallista-konetiskiainetta-etsimassa
