Tässä joitakin teoksia, joista saattaisi löytyä sopivaa luettavaa lukupiirillenne.
John Boyne: Tarkoin vartioitu talo (2011)
John Williams: Stoner (2015)
Per Petterson: Hevosvarkaat (2009)
Anthony Doerr: Kaikki se valo jota emme näe (2015)
Karen Joy Fowler: Olimme ihan suunniltamme (2015)
Kyung-sook Shin: Pidä huolta äidistä (2015)
Jhumpa Lahiri: Kaima (2005)
Toni Morrison: Sinisimmät silmät (1994)
Jeffrey Archer: Kane ja Abel (2014)
Emma Hooper: Etta ja Otto ja Russell ja James (2015)
Kate Atkinsonin, Katherine Pancolin, Hannu Väisäsen, Ulla-Lena Lundbergin ja Tommi Kinnusen tuotannosta löytyisi varmaankin sopivaa luettavaa.
Kaikista teoksista löydätte kuvauksen Kirjasammosta tai Helmet-palvelusta hakemalla kirjan nimellä...
Timo Tiusasen lukema WSOY:n kirjallinen äänilevy nro 6 Hj. Nortamon Raumalaissi jaarituksi vuodelta 1969 löytyy mm. Tikkurilan musiikkivarastosta tai Rovaniemen kirjastosta.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2012258__Sa%3A%28tiusanen%…
https://koha.lapinkirjasto.fi/cgi-bin/koha/opac-detail.pl?biblionumber=…
Levyä voi kysyä kaukolainaksi Paimion kirjaston kautta.
http://www.paimio.fi/kirjasto
Viime viikolla ( 20.-26.8.2018) lainattiin kaikista Kouvolan kirjastoista yhteensä 27023 teosta ja yksistään Kouvolan pääkirjastosta lainaan meni 10659 teosta.
Tässä lentokoneisiin liittyviä kirjavinkkejä:
Kaunokirjallisuutta:
Herge : Lento 714 (Tintti-sarjakuva)
Blyton, Enid : Viisikko vapauttaa lentäjät.
Verne, Jules : Kuumailmapallolla Afrikan halki. Alkuteos ilmestynyt 1863. Suomenkielisen kirjan takakansi: "Keksijä Samuel Ferguson, hänen palvelijansa Joe ja ystävänsä Dick Kennedy lähtevät ylittämään kuumailmapallolla vielä varsin tuntematonta Afrikan mannerta.Matka alkaa Itä-Afrikasta Sansibarin sulttaanikunnasta kohti länttä ja jatkuu yli Saharan autiomaan. Miehet kokevat matkallaan tuhat ja yksi huikeaa seikkailua ja henkeä salpaavaa jännityksen hetkeä"
Hamre, Leif: Lentokone kadoksissa. Norjankielinen alkuteos 1957, suomeksi 1958. Kirjassa ambulanssikone lähtee pohjois-Norjaan,...
Saimme vastauksen UKK-instituutista:
”Polven nivelrikossa lihasvoiman säilyttäminen/lisääminen on toimintakyvyn säilyttämiseksi tärkeää. Siihen ei auta muu kuin liikunta. Mitään ehdottomasti kiellettyä lajia ei ole, mutta joissain lajeissa vammautumisriski on suurempi (voimakasta vääntöä tai tärähdyksiä sisältävät). Monet lajit soveltuvat sellaisenaan, kuten jo mainittujen pyöräilyn, uinnin ja vesijuoksun lisäksi kävely, sauvakävely, murtomaahiihto (etenk. perinteinen) ja pilates. Mikäli harjoitukset on hyvin valittu ja annosteltu, ja suoritustekniikka on oikea, myös kuntosali, tanssi, kuntovoimistelu, jooga, kahvakuulaharjoittelu ym. ovat hyödyllisiä. Tärkeää on löytää liikuntamuoto, joka ei kipeytä niveliä ja josta tykkää – vain...
Kyllä voi.
Sekä Naantalin kaupunginkirjasto että Turun kaupunginkirjasto kuuluvat Vaski-kirjastoihin. Vaski on 18 varsinaissuomalaisen kunnan kirjastoyhteistyö. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että yhdestä Vaski-kirjastosta lainatun kirjan tai muun aineiston voi palauttaa mihin tahansa toiseen Vaski-kirjastoon.
Lisätietoa Vaskin palveluista löydät Vaski-verkkokirjastosta: https://vaski.finna.fi/
Jyväskylän seminaarin historiasta on kirjoitettu varsin paljon, mm. seuraavat teokset:
- Jyväskylän yliopiston historia. Osa 1, Seminaarin ja kasvatusopillisen korkeakoulun aika 1863-1966 (2009)
- Hassinen, Pekka: Oi kuvatuksia ja mielijuohteita : tarinoita Jyväskylän yliopiston ja sen edeltäjien vaiheista (2013)
- Halila, Aimo: Jyväskylän seminaarin historia (1963)
- Harvinaisesta moninaiseksi (2004)
Seminaarinmäen rakennuksia käsittelevät mm. seuraavat elektroniset aineistot:
- Kuhanen, Ilkka: "Se oli pyhä paikka!" : Seminarium-rakennus Jyväskylän seminaarin ja kasvatusopillisen korkeakoulun yhteisöllisyyden keskiössä https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/8099
- Jyväskylän yliopiston tiedemuseon...
Keskustakirjasto Oodissa, ja myös muissa Helsingin kaupunginkirjaston kirjastoissa, on paitsi puolen tunnin jonotuskoneita, myös yhden tai kahden tunnin asiakastietokoneita. Puolen tunnin jonotuskoneita (Oodissa 1. kerroksessa) ei voi varata eikä käyttää useita kertoja peräkkäin, mutta yhden tai kahden tunnin asiakaskoneen (Oodissa 2. kerroksessa) voi varata itselleen uudelleen, jos sitä ei ole joku muu varannut ennen sinua.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Tyoskentele_ja_viihdy/Asiakastietokoneet(679)
Itse epäilisin juurikin noita pyyhekumeja tai ns. hajukumeja ja myös joitakin hajustettuja mustekyniä, niissä oli todella vahva tuoksu 1980-luvulla - tuo kukkaistuoksu kuvaa sitä hyvin! Muistan siis saman myös omasta lapsuudestani. Muistan myös että kyniä ja pyyhekumeja vaihdeltiin koulussa.
Lisää muistoja noista hajukumeista löytyy alla olevista linkeistä:
https://www.is.fi/perhe/art-2000006273859.html
https://www.facebook.com/80luku/posts/3287568771283233/
https://lapsuusmuistelua.vuodatus.net/lue/2013/10/hajukumit
https://ylioppilaslehti.fi/dev/2000/12/tuote-tyttojen-tuoksuva-tilpehooritaivas/
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/hajukumeista-tuli-aikuisten-naisten-kerailykamaa/794634bf-684c-3eeb-a7e8-...
Lähes kaikissa HelMet-alueen kirjastoissa voi skannata omia dokumentteja sähköpostiin. Skannausmahdollisuuden voi tarkistaa seuraavasti: Helmet.fi -sivustolta valitaan "Kirjastot ja palvelut", jonka jälkeen klikataan kohtaa "Valitse palvelu". Tämän jälkeen avautuvasta valikosta voi valita "Skannerit". Kirjaston henkilökunta opastaa tarvittaessa.
Ohjelmasarja Tatuointistudio HelsINK on katsottavissa Radio-ja televisioarkiston katselupisteissä. Lista katselupisteistä löytyy alla olevasta linkistä.
https://rtva.kavi.fi/cms/page/page/info_katselupisteet
https://rtva.kavi.fi/program/searchAjax/?search=Helsink
Sarjan tuotti tuotantoyhtiö Century Films. Tarkempia tietoja varten sinun kannattaa ottaa yhteyttä tuotantoyhtiöön.
https://www.centuryfilms.fi/#tuotannot
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tatuointistudio_HelsINK
Kyseessä voisi olla Alan Fennellin Simon ja Saaran taikahepo, joka ilmestyi suomeksi vuonna 1984.
Voit lukea lisää kirjasta Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannasta.
https://prettylib.erikoiskirjastot.fi/snki/koko.htm
Helmet-kirjastojen kokoelmissa teosta on yksi kappale. Voit tarkistaa teoksen saatavuuden Helmet-verkkokirjastosta. https://haku.helmet.fi/iii/encore/?lang=fin
Viikinkiaikaan ja Suomeen sijoittuvia nuortenromaaneja ovat:
Dieckmann, Maijaliisa: Aurajoen tyttö. 1982
Hoffman, Yvonne: Halkaistu kivi. 1992
Kohonen, Laila: Hopeariipuksen salaisuus. 1991
Kulomaa, J. K.: Nuori heimopäällikkö. K. 3.p. 1984
Lempinen, Marja-Leena: Kerubin hymy (1996) ja Pohjantähden valtakunta (1998)
Leivo, E. E.: Soturiprinsessa : romaani viikinkiajalta, Idän turkiskauppias ja Kuninkaan testamentti. 2017-2019
Lipasti, Roope: Viikinkisolmu, Thorin pöly ja Karhuriimu. 2015-2017
Parkkinen, Jukka: Ali Mustan matka Miklagårdiin. 2008
Rautapalo-Rapp, T.: Finn Jousimies : kertomus viikinkiajalta. 1946
Valta, Kauko: Vaskikypärä : tarina Hämeen pakanuuden ajoilta. 2.p. 1984
Kielitoimiston sanakirjan vastine unisexille on yksinkertaisesti 'uniseksi': "Pukeutuivat uniseksiin." Jos tämä tuntuu vieraalta omassa suussa, voi turvautua Otavan uuden sivistyssanakirjan sananselitykseen ja puhua 'molemmille sukupuolille sopivasta'.
Maanmittauslaitos on juuri julkaissut tällaisen korkeusmallinnuksen, https://www.maanmittauslaitos.fi/ajankohtaista/suomen-kattavaa-korkeusm…. Sen materiaali on avoimesti ladattavissa, https://www.maanmittauslaitos.fi/asioi-verkossa/avoimien-aineistojen-ti…
Teidän kannattaa ottaa yhteyttä seurakuntaan, jonka jäseneksi lapsi kastettiin. Asian pitäisi selvitä sitä kautta.
https://www.helsinginseurakunnat.fi/
1700-luvulle sijoittuvista romaaneista suosittelen tutustumaan Jyrki Heinon mainioihin historiallisiin rikosromaaneihin Kellari (2010 Schildts & Söderströms), Kello (2014 S&S) ja Kelmit (2016 S&S). Heinon romaaneissa rikoksia ratkoo luutnantti Carl Wennehielm aisaparinsa kaupunginviskaali John Appengrenin kanssa.
Anna Miskon Kultaokra (2019 Minerva kustannus) tutkailee naisen asemaa 1700-luvun sääty-yhteiskunnassa. Pappilan tytär Maria irrottautuu ahtaasta naisen roolista ja pääsee Turkuun apulaiseksi muotokuvamaalarin ateljeehen.
1800-luvun säätyläistyttöjen seurapiireihin sukelletaan Sara Medbergin romaanissa Kultaportin kaunottaret (2018 Otava). Kaari Utrion Ilkeät sisarpuolet -romaanissa (2007 Tammi) viivähdetään Turussa...
Kirja on Katherine Allfreyn Delfiinikesä, jonka on suomentanut Kaija Pakkanen ja kustantanut Otava. Kirjasta on kaksi painosta: vuoden 1978 ja 1963 painokset, ja näistä tuo jälkimmäinen on kuvaamasi ohut ja punakantinen nidottu versio. Kansikuvan näkee mm Kirjasammon sivulta
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/delfiinikes%C3%A4
Päähenkilö on Andrula-tyttö, joka asuu kauniilla ja köyhällä Kalonysoksen saarella. Kirjan takakannen juoni vastaa muistikuvaasi.