Voisiko kyseessä olla Tammen 1980-luvulla julkaisema Susy-kirjat -sarja? Daniel Jacob Eilif Mortensen kirjoitti teokset nimellä Gretha Stevns. Tanskassa asunut kirjailija oli kotoisin Färsaarilta.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au454a4737-922b-4ce9-83de-8…
Lumiomena-kirjablogissa kerrotaan tarkemmin sarjan Susy ja Solveig -kirjasta. Ainakin Susylla on islanninhevonen nimeltä Pelle.
https://luminenomena.blogspot.com/2010/10/gretha-stevns-susy-ja-solveig…
Entiseen G. W. Sohlberg Oy:n tehdaskorttelin vanhimpaan osaan on tulossa ravintoloita ja toimistotiloja. Tarkempia tietoja tulevista toimijoista en löytänyt.
Respect Project Oy: Herttoniemen Tiili
https://respectproject.fi/uutinen/herttoniemessa-kaynnistyi-projektinjo…
Hei,
Nimenomaan Anttolan kesäsiirtolasta ei löytynyt paljoakaan.
Turun seudun hengitysyhdistyksen sivuilla (https://www.hengitysyhdistys.fi/turunseutu/yhdistys/historia/)
löytyy lyhyt maininta:
”Vuonna 1967 oli liiton järjestämillä lastenleireillä leiriläisiä jo ennätysmäärä, 950 lasta. Leirit järjestettiin tavan mukaan Säkylän, Virtojen ja Anttolan kesäkodeissa. Leireillä moni lapsi oppi välttävän uimataidon ja uimisen lisäksi kilpailut, leikit ja retket kuuluivat leiriohjelmaan. Iltanuotiot, retket ja makkaranpaisto olivat kuuluneet leirien ohjelmaan jo monia vuosia.”
Kirjoja tuberkuloosiin liittyen löytyy ainakin nämä, joissa voi olla tiedonmurusia aiheesta. Mahdollisesti Etelä-Savon alueelta (Mikkelin kirjasto...
Merkitykseltään vastaava suomenkielinen idiomi on ainakin "olla kuin kissa pistoksissa".
Ks. esim.
Erkki Kari, Naulan kantaan : nykysuomen idiomisanakirja
Pirkko Muikku-Werner, Suurella sydämellä ihan sikana : suomen kielen kuvaileva fraasisanakirja
Jukka Parkkinen, Aasinsilta ajan hermolla
Helmet-kirjastojen valikoimaan kuuluu jo useita painettuja Pikkuketun salaisuus -kirjoja, joten tällä hetkellä täydennyslahjoituksia ei välttämättä tarvita.
E-kirjaston hankinnoista voit ottaa yhteyttä esim. kaupunginkirjaston hankintaan Pasilan kirjastoon.
Yhteystiedot: Kokoelma- ja metatietoyksikkö | Numerot.hel.fi
Kielitoimiston sanakirja määrittelee räsymaton "substantiivi vars. vanhoista suikaleiksi leikatuista vaatteista kangaspuissa kudottu matto, riepumatto." Linkki sanakirjaan
Perinteisesti räsymattoon on luonnonmateriaaleja, mutta nykyään mattoihin varmaan mahtuvat myös tekokuitumateriaalit. Muistelen, että täysin muovistakin parvekemattoa on myyty räsymaton nimellä.
Kati Jauhiaisen opinnäyte 2023:"Räsymatto on kangaspuissa kudottu räsy- eli riepukudonnainen, jonka kuteena on perinteisesti käytetty leikattua tai revittyä kangaskaitaletta. Entisajan riepumatoissa loimena oli kerrattu kotikehrätty pellavainen rohdinlanka. Sen korvasi myöhemmin pellavainen purjeompelulanka ja lopulta puuvillainen kalalanka. (Kaukonen 1998, 19–56.)...
Sekä Lippulaivan että Tikkurilan kirjastossa näyttäisi olevan säännöllisesti karaokea.
Kannattaa seurata Helmet.fi sivuston tapahtumia. Karaokea lauletaan silloin tällöin myös muissa kirjastoissa.
Kannattaa esittää karaoke-toive lähikirjaston henkilökunnalle. Linkki Helmet tapahtumiin
Kirjastoissa on myös yhteislaulua. Linkki Helmet tapahtumiin
Kysyjän kotikunnasta päätellen kyse on Nurmeksen kirjastoauto Ilonasta, jolla on parillisten viikkojen perjantaireitillään pysäkkinä Roukkajantie 200. Nurmeksen kirjastoauto ei valitettavasti liikennöi nyt huhtikuussa. Uutinen siitä löytyy mm. verkkokirjastosta: https://vaara.finna.fi/FeedContent/uutiset?element=https%3A%2F%2Fblog.vaarakirjastot.fi%2F%3Fp%3D18948&lng=fi
Mikäli lainasi tarvitsevat uusimista, olethan yhteydessä Nurmeksen kirjastoon soittamalla 040 104 5108 tai sähköpostitse kirjasto(at)nurmes.fi. Kirjastoautoon varattuja aineistoja voi noutaa Nurmeksen pääkirjastosta.
Nurmeksen kirjastoauton reititiaikataulu löytyy niinikään verkkokirjastosta osoitteesta: vaara.finna.fi
Tässä vielä suora linkki Nurmeksen kirjastoauton...
Apilaan liittyviä runot ainakin seuraavat:Lope de Vega: Apila (teoksessa Tuhat laulujen vuotta)Hämäläinen, Helvi: Juopunut apila (teoksessa Hämäläinen, Helvi: Voikukkapyhimykset)Leino, Eino: Onnen apila (teoksessa Leino, Eino: Laulu onnesta)Helakisa, Kaarina: Apilapila (lastenruno teoksessa Helakisa, Kaarina: Niille joilla on nauravat korvat)
Kyseessä on ruotsalais-suomalainen yhteistuotanto vuodelta 1986 (ruotsinkielinen nimi on "Vägg i vägg"). Tuottajina Oy Yleisradio Ab ja Sveriges Television AB TV2.Ei valitettavasti taida olla saatavilla. Verkosta löytämieni tietojen perusteella sarjasta ei ole olemassa videojulkaisua. Eikä sitä löydy mistään suoratoistopalvelustakaan. Lähteet:https://www.svenskfilmdatabas.se/sv/item/?type=film&itemid=36646#technical-specificationshttps://sv.wikipedia.org/wiki/V%C3%A4gg_i_v%C3%A4gg
Kirja on todennäköisesti Sandra Brownin Kylmän kosketus (Tammi 2007). Täältä löytyy lisätietoa:https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_12526
Opetushallituksen sivulla on säännellyt ammatit Suomessa. Kuvataiteilijaa tai taiteilijaa ei listauksesta löydy. https://www.oph.fi/fi/palvelut/saannellyt-ammatit-suomessa
Maapallon tulevasta väestönkehityksestä on esitetty erilaisia arvioita. Earth4All-ryhmittymä ennusti v. 2023, että huippu voisi olla jo v. 2040 tai 2050. Maailman väkiluvun huippu aikaistuu? | Kehityslehti ja Global population could peak below 9 billion in 2050s - Earth4AllTiedelehti Lancet julkaisi heinäkuussa 2020 tutkimuksen, jonka mukaan maailman väkiluku saavuttaa huippunsa vuonna 2064 ja kääntyy sitten laskuun. Vuonna 2064 maailmassa olisi 9,6 miljardia ihmistä. Vuonna 2100 väkiluku olisi enää 8,8 miljardia. Fertility, mortality, migration, and population scenarios for 195 countries and territories from 2017 to 2100: a forecasting analysis for the Global Burden of Disease Study - The LancetYlen jutussa vuodelta 2024 Vuosi...
Neuleohjeiden merkinnät vaihtelevat: eri julkaisijoiden ohjeissa merkitään samaa asiaa joskus eri tavoin ja sama merkki voi eri ohjeissa tarkoittaa eri asioita. Ohjeessa (tai esimerkiksi neulekirjassa) on kerrottu, mitä mikäkin symboli juuri kyseisessä tapauksessa tarkoittaa. Osa lähettämäsi kuvan symboleista on avattu Punomon sivuilla suomeksi: https://punomo.fi/neulemerkit-ja-lyhenteet/ Kaikki symbolit on selitetty englanniksi ainakin Vogue knitting -lehden sivuilla: https://www.vogueknitting.com/pattern-help/how-to/pattern-reading/reading-charts/ Näissäkin listauksissa on tulkittu tuo V:n näköinen merkki eri tavoin: joko nostettu silmukka tai lisäys. Näin ollen merkkien tulkintaan tarvitaan avuksi neuleohje, jossa ne...
Hei
Little Eva levytti laulun vuonna 1962 ja Kylie Minogue vasta vuonna 1987. Tästä löydät listan muistakin artisteista, jotka ovat tehneet version kyseisestä laulusta: https://secondhandsongs.com/performance/1374
Täältä löydät lisää tietoa laulusta: https://www.songfacts.com/facts/little-eva/the-loco-motion
Ehkäpä tätä kysymystä voisi lähestyä eläinten kokemusmaailman kautta ja yrittää selvittää, millainen on eläinten tietoisuus - ja varsinkin niiden tietoisuus itsestään. Esimerkiksi Jussi Viitala ja Helena Telkänranta ovat kirjoittaneet kiintoisia populaaritieteellistä kirjoja, jotka valaisevat ihmisen ja eläinten tietoisuuden samankaltaisuuksia ja eroja.
Helena Telkänranta, Millaista on olla eläin?
Jussi Viitala, Älykäs eläin
Frans de Waal, Olemmeko riittävän älykkäät tunnistamaan, miten älykkäitä eläimet ovat?
Stephanie Dahle on tehnyt muitakin samankaltaisia kirjoja, kuten Mansikkahaltijatar: salaperäinen lahja sekä Lilia, pieni keijukaisprinsessa- ja Rosa Ruusunnuppu-kirjat. Muita samanlaisia, pienemmille lukijoille tarkoitettuja, ovat esimerkiksi Agathe Clairin Pikkukaverit-sarja, esim. Paulin paloauto tulipalossa, Kasperin kaivinkone työmaalla sekä Christine Riccin Doran eväsretki.
Kovin paljon tämäntyyppisiä kirjoja ei ole saatavilla. Kirjastojen tietokannoista niitä voi hakea asiasanalla kuvakielikirjat.
Lintujen laulua tai ääniä on yritetty kuvata kirjaimin ja myös nuotein. Opettaja ja lintuharrastaja Jussi Sepän (1885-1951) ”Lintujen äänet” kuuluu luontokirjallisuuden klassikoihin. Siinä hän esittelee lintujen laulutapoja nuotein, kirjaimin ja kuvioin. Kirjan ensimmäisen painoksen ilmestyessä 1922 ei ollut vielä saatavilla lintuäänitteitä, joten eri lajien laulut oli opeteltava sanallisista kuvauksista ja nuotinnoksista.
Myös kielitieteilijä Ivar Hortling (1876-1946) oli kiinnostunut linnuista ja lintujen äänistä. Hän oli musikaalinen ja käytti lintujen äänten kuvaamiseen nuottiviivastoa ja omia merkintätapojaan.
Eläintieteilijä Olavi Sotavalta (1918-1991), jolla oli absoluuttinen sävelkorva ja joka myös sävelsi, nuotinsi satakielen...