Kirja "Hundraåringen som klev ut genom fönstret och försvann" ei kuulu Kontulan kirjaston kokoelmaan, mutta kirja on saatavilla sinne jostakin toisesta HelMet-kirjastosta.
Sen sijaan "Satavuotias joka karkasi ikkunasta ja katosi" on tällä hetkellä hyllyssä Kontulan kirjastosta.
Lepaan puutarha-alan oppilaitoksen kirjastosta vastattiin, että Olga-päärynä on lähtöisin Venäjältä, mutta sitä on jalostettu Joensuussa. Tarkkaa paikkaa Joensuussa ei tiedetä.
Haminan kirjastosta kerrottiin, että Luonto lainassa -tuunauspaja on 16.2. (siis tänään) klo 17-19. Seppo Knuutilan Itämeren tila -luento on huomenna 17.2. klo 18-19. Toivottavasti nämä ovat ne tilaisuuden, joista olet kiinnostunut. Jos eivät, otatko yhteyttä suoraan Haminan kirjastoon:
http://www.kyyti.fi/kirjastot/haminan-paakirjasto
Aineistoluetteloita löytyy pääasiassa verkosta. Lainattavia luetteloita harvemmin löytyy, mutta esimerkiksi erilaisia hakemistoja kirjastoissa kyllä on. Suosittelen kokeilemaan Helmetin tarkennettua hakua, missä voi rajata aineistoa ja tarvittaessa asteriksilla (*) voi korvata hakusanan kirjaimia joko sanan keskeltä tai lopusta.
Linkki tarkennettuun hakuun:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/home?lang=fin&suite=cobalt&advancedSea…
Monia, isojakin muutoksia on käynnissä, mutta aivan viime aikoina aiheesta ei ole kirjoitettu Kirjastolehti on julkaissut artikkelin vuonna 2015, mutta tilastoja siinä ei ole. Artikkeli on luettavissa myös verkossa:
http://kirjastolehti.fi/artikkelit/mika-on-kirjastojarjestelmien-tilanne-suomessa-talla-hetkella/
Kirjastot.fi:stä kerrottiin, että Axiellin kirjastojärjestelmäasennuksia on eniten, tarkkaa lukumäärää voi tiedustella heiltä: http://www.axiell.fi/axiell_finland/henkilokunta/
Muita järjestelmiä ovat 1 kpl Sierra, ainakin 2 kpl MicroMarkia sekä Koha-asennuksia tällä hetkellä kuusi (https://koha-suomi.fi/?page_id=7). Muilla kirjastosektoreilla on edelleen käytössä Voyager (https://www.kiwi.fi/pages/viewpage....
Osallistumisen hurmaa -projektin sivuilta löytyy kysymäsi teksti, vain ensimmäinen vaaranna-lause puuttuu:
http://www.osallistumisenhurmaa.fi/materiaalipankki/runoja.pdf
Tekijää tai lähdettä ei kuitenkaan mainita. Sivuston takana on Koskenrinne-nimisen vanhusten palveluntuottajan projekti. Ehkä heidän kauttaan löytyisi tekijä tekstille:
http://www.koskenrinne.fi/fi/yhteystiedot/
On tavallisempaa, että suomennos tehdään teoksen alkukielisen julkaisun pohjalta, johon myös suomennoksessa bibliografisesti viitataan (julkaisun nimi, kustantaja ja julkaisuvuosi). Jos tällaista alku- tai muunkielistä julkaisua ei ole käytetty, sekin ilmaistaan kysyjän mainitsemalla tavalla.
Merkintä on tekninen. Itse käännöksen kannalta asialla ei ole välttämättä mitään merkitystä, joskin varsinkin aikaisemmin käsikirjoituksesta kääntäminen saattoi merkitä työskentelyä käsin kirjoitetun tekstin parissa.
Heikki Poroila
Suomen kielen sana ennätys liittyy ehtimistä tarkoittavaan verbiin ennättää ja tarkoittaa tulosta tai saavutusta.
Ennätys tarkoittaa lajissaan äärimmäistä, usein erityisesti tavoiteltua tulosta tai muuta, mitattavissa tai muutoin vertailtavissa olevaa arvoa. Ennätyksiä voidaan saavuttaa eri urheilulajeissa, mutta myös muunlaisessa toiminnassa (kuten tuotantoennätys) tai niitä voidaan rekisteröidä tapahtuvista ilmiöistä (kuten lämpöennätys).
Lähde: Nykysuomen sanakirja, 1967.
Yle Arkiston Fono-tietokannan ja Finna-hakupalvelun mukaan kappaleita ei ole suomennettu. Civilla D. Martinin sanoituksista on suomennettu yksi: Ken muistaa varpusenkin (His eye is on the sparrow), ja H. W. Bakerin sanoituksia ei ole suomennettu lainkaan.
http://www.fono.fi/default.aspx
https://www.finna.fi/
"Muistan sinun maininneen" ja "muistan, että mainitsit" ovat kieliopillisesti oikein.
"Muistan maininneesi" ei ole oikein, sillä siinä on kongruenssivirhe. Lauseessa on näkymätön subjekti "minä", joka sisältyy muistaa-verbin yksikön ensimmäiseen taivutusmuotoon "muistan". Näin lauseenvastike "maininneen" ei sovi samaan genetiivirakenteeseen. Kielitoimistolla on hyvä ohje lauseenvastikkeiden muodostamisesta.
Valitettavasti Judith Kerrin lastenkirjaa The Tiger Who Came to Tea (1968) ei ole suomennettu.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
https://www.harpercollins.com.au/search-results/?keyword=The+Tiger+Who+Came+to+Tea
Zoryu byut -tekstiä en valitettavasti löytänyt suomeksi, mutta englanniksi, The Bells of Dawn, sanat löytyvät tästä äänitteen liitteestä, sivulta 23, https://www.chandos.net/chanimages/Booklets/OD1238.pdf. Säveltäjä on Gyorgy Sviridov (1915–1998) ja teksti Alexander Pushkin (1799-1837). Pushkinin runojen käännöksiä löytyy Lahden kirjaston runotietokannasta, http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/PoemList.aspx?Au…
Helmet-palvelusivuston välilehdeltä Kirjastot ja palvelut löydät listan Helmet-kirjastojen palveluista. Pudotusvalikossa on kohta kirjakierrätyspiste, jota klikkaamalla saat listan Helmet-kirjastoista, joissa on hylly kierrätyskirjoille.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Kappaleen 'Joulu yksinäistä lohduttaa' on sanoittanut Toni Nuotio ja Rami Alanko. Sävellys on Toni Nuotion käsialaa.
Tieto löytyy tekemällä haun kappaleen nimellä esimerkiksi Suomen kansallisdiskografiassa Violassa https://kansalliskirjasto.finna.fi/ ja Fono.fi-äänitetietokannassa http://www.fono.fi/.
Vielä ei ole kirjaa ainoastaan Baked Oats -tuotteista. Suomennoskin vielä hakee muotoaan. Onko kyse kaurapaloista,-puikoista vai paistetusta kaurasta.
Netistä löytyy jo reseptejä sekä kaurapaloille että kaurapuikoille. Esim. Vaimomatsku ja Fatzer.fi Kaurahiutaleita käyttämällä voi myös valmistaa aterian, vaikka kaappi ammottaisi tyhjyyttä. Kotikokki.net Kenties paluun tekee myös perinteinen kaurapaistos? Martat
Viime vuonna on ilmestynyt kirja kauran terveysvaikutuksista. Kirjassa on myös reseptejä kaurasta. Helmet-hausta (tarkennettu haku) sen löytää hakusanoilla kaura ja keittokirjat. Kaura : herkullisia kaurareseptejä & hyvinvointia kaurasta / Arja Elina Laine, Anni-Sofia Savela ...
Rainer Erlundin teos Jagad med skammen (Söderström 1999) on kirjoitettu ruotsiksi.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3892446
Saska Saarikoski mainitsee Helsingin Sanomien artikkelissaan Häpeä ei jätä (HS, 5.9.1999) lukeneensa teoksen käsikirjoituksesta, mutta artikkelissa ei mainita, että käsikirjoitus olisi ollut suomenkielinen. Myöskään Timo Hämäläisen kirja-arvostelussa (HS, 8.9.1999), että teoksesta olisi olemassa suomenkielinen käsikirjoitus.
https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000003825196.html
https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000003825790.html
Yliluonnolliset, kummallisiksi mielletyt kokemukset ovat varsin yleisiä eivätkä ne liity välttämättä mielenterveysongelmiin.
M.-L. Honkasalo & K. Koski: Mielen rajoilla — Arjen kummat kokemukset (SKS, 2017)
Monissa yhteisöissä kokemukset pahoista hengistä tai paholaisesta sekä niiden valtaan joutumisesta ovat yleisiä. Täten myös paholaisen karkottamiseen liittyvät perinteet ovat yleisiä.
A. Pakaslahti & M. O. Huttunen (toim.): Kulttuurit ja lääketiede (Duodecim, 2010)
https://teologia.fi/2013/03/asiantuntijat-analysoivat-kirkon-demonipuhe…
Toisinaan yliluonnolliset uskomukset, kuten käsitys pahojen henkien tunkeutumisesta tai yliluonnollisista kyvyistä, voivat kuitenkin liittyä todellisuudentajun...
Kyllä vain, selkokieli tarkoittaa helppoa suomen kieltä, joka sopii ihmisille, joille yleiskieli on syystä tai toisesta liian vaikeaa. Selkokielestä voi lukea lisää Selkokeskuksen sivuilta.
Kirjojen selkomukauttaminen tarkoittaa sitä, että kirjan kieli on mukautettu selkokielelle. Tämä selviää esim. Tieteen termipankin määritelmästä. Esim. monia klassikkoteoksia (ja uudempia kirjoja) on selkomukautettu, eli niistä on tehty selkokieliset versiot yleiskielisten rinnalle.