Korttipakka-kappale pohjautuu vanhaan 1800-luvulta peräisin olevaan tarinaan, mutta Tapio Rautavaaran levyttämän version on sanoittanut Seppo Virtanen ja säveltänyt Jaakko Salo. Kappaleen nuotti löytyy mm. teoksesta Reissumiehen taival: lauluja. Laulun historiasta löytyy lisätietoja Wikipediasta: https://fi.wikipedia.org/wiki/Korttipakka_(kappale).
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus, Fimea - www.fimea.fi toteaa lääkkeiden internetkaupasta:
EU:n jäsenmaissa toimii kansallisen lainsäädännön nojalla joitakin itsehoitolääkkeiden internetkauppaa harjoittavia verkkoapteekkeja. Valtaosa internetissä toimivista lääkkeiden kauppapaikoista on kuitenkin laittomia.
Suomessa lääkelain 395/1987 - http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1987/19870395 - 52 b § sääntelee lääkkeiden verkkokaupasta seuraavasti:
"Apteekkari, Helsingin yliopiston apteekki ja Itä-Suomen yliopiston apteekki voi tarjota apteekin palveluita myös apteekin verkkopalvelun välityksellä. Apteekin verkkopalvelun ylläpitäjällä tulee olla internetsivut. Apteekin verkkopalvelun ylläpitämisestä on tehtävä ennakkoilmoitus...
Kaivattu kärpäsaiheinen runo on Eric O. W. Ehrströmin Kärpänen. Suomennos on Otto Mannisen. Se löytyy esimerkiksi seuraavista kirjoista:
Eläinrunojen kirja
Pieni aarreaitta. 3, Runoaitta
Aukusti Salo, Meidän lasten aapinen
Sukunimi Sainio voitaneen lukea kuuluvaksi niihin uusiin nimiin, joita otettiin käyttöön kansallisuusaatteen alullepaneman 1800-luvun jälkipuoliskon ja 1900-luvun alun sukunimien suomalaistamisen yhtyedessä. Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirjan mukaan nimeä on otettu runsaasti käyttöön erityisesti maamme lounaisosassa vuonna 1906, jonkin verran myös Itä-Suomessa.
Sainiota muistuttavia nimiä on kirjattu eri puolilla Suomea jo 1400- ja 1500-luvuilla (Saynyola, Sainoin), mutta Sainio-muodossa siitä tunnetaan esiintymiä vasta 1800-luvulta. Haukiputaalta on kirjattu Abr: Johs: Sainio vuonna 1844. Varhaisimpia nimensä Sainioksi suomentaneita oli vuonna 1876 porilainen Frans Viktor Sillberg (s. 1852).
Sana "sainio" kuuluu...
Täysin varmaa selitystä sanonnoille on hankala löytää. Aamulehden artikkelissa vuodelta 2018 Vittujen kevät -nimityksen kerrotaan syntyneen keväällä 1940, kun rintamalotat pääsivät ensimmäistä kertaa rintamalle. Toisaalta sanonta voi pohjautua siihen, että entisaikoina vittu tarkoitti vanhemman naisen sukuelimiä ja sillä nähtiin olevan yliluonnollinen voima eli "väki". Väki oli voimakas ja sitä saatettiin hyödyntää esimerkiksi metsäpetojen karkotukseen pihapiiristä. Petojen uskottiin kaikkoavan, jos vanhempi nainen pyllisti hame korvissa. Keväisin, kun karja laskettin laitumelle, tätä ns. pyllytystäkin on todennäköisesti tehty enemmän.Sanonta sai koronakeväänä 2020 taas uuden merkityksen, kun pandemiakevääseen viitattiin "vittujen keväänä...
Illiä ei löydy suomen kielen sanakirjoista. Sana esiintyy ilmeisesti ainoastaan nimissä. Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirjan mukaan heprean Elias-nimi on saanut venäjän kielessä muodon Ilja, jonka pohjalta karjalaisilla on ollut myös muodot Ilja, Iljo, Illi, Illo, Iiliä, Illukka ja Illu. Pohjois-Pohjanmaan Illi-nimiä pidetään ortodoksiseen pyhimysnimeen Ilja pohjautuvina. Kannakselainen sukunimi Illi saattaa olla joko Ilja-nimestä peräisin tai sitten pohjautua skandinaaviseen henkilönnimeen Ille.
Japanissa vaikuttaa monsuuni-ilmasto: tuulen suunta vaihtelee eri vuodenaikoina. Talvella puhaltavat Aasian sisällisosista tulevat koillistuulet,jotka aiheuttavat länsirannikolla runsaat lumisateet.
Mantereen lämmetessä vastaavasti kesällä tuulet kääntyvät etelään ja itään, joka aiheuttaa viikkoja kestävän sadekauden. Loppukesän ja syksyn aikana tuulet jälleen kääntyvät ja tuovat voimakkaita myrskyjä, taifuuneja, ja jatkuvan sateen.
Japanissa on useita ilmastovyöhykkeitä pohjoísen leudosta ilmastosta etelän subtrooppiseen. Ilmastoon vaikutavat myös eri merivirrat.
Enemmän tietoa aiheesta löydät esim. kirjoista Maailma tänään osa 22, 1996, Maailmantieto osa 4, 1981 ja Maailmalla, osa Aasia, 2008
Seuraavat kirjat & CD-levyt löytyvät pääkaupunkiseudun HelMet-tietokannasta. Niistä varmasti löytyy sopiva näin alkuun. Alla olevien verkko-osoitteiden kautta voi tehdä varaukset. Varausten tekoon tarvitaan HelMet-kirjastokortti ja siihen liittyvä nelinumeroinen salasana. HelMet-kirjastokortin ja salasanan saa mistä tahansa HelMet-kirjastosta kunhan esittää joko passin, ajokortin tai valokuvalla varustetun KELA-kortin. HelMet-kirjastojen yhteystiedot löytyvät osoitteesta: www.helmet.fi
Englannin kieli:
Tulkki, Heikki: Kuuntele ja opi englantia
http://www.helmet.fi/record=b1911674~S9*fin
Open road. Course 1 / Jim McWhirr ... [et al.]
http://www.helmet.fi/record=b1856551~S9*fin
Lamping, Alwena: Puhu englantia : käytännön englannin...
Lakeija on miespalvelija. Sanalla on myös kuvaannollinen merkitys "nöyrä käskyläinen". Se perustuu ranskankieliseen sanaan laquais, joka tarkoittaa isäntäänsä jalan seuraavaa palvelijaa. Ranskan sanan alkuperä on epäselvä, mutta sitä on yleensä arveltu espanjalaisperäiseksi, alkuaan vähäarvoista sotamiestä merkitseväksi sanaksi.
Lähteet:
Kielitoimiston sanakirja
Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja
Oliver Backmanin kirjassa Ullakon aarteet kerrotaan, että 1900-luvun alkupuolella perustettiin monia valaisinliikkeitä, joiden lampuissa oli usein jonkin kotimaisen valaisinvalmistajan leima. Tällaisia ovat mm. Idman, Itsu, Orno, Taito, Sievä, Helsingin kaasuvalo ja Taidetakomo Hakkarainen. Valaisimissa oli yleensä leima. V R -kirjaimia ei ainakaan tässä kirjassa mainita, emmekä onnistuneet niitä muualtakaan löytämään.
Kannattaa selvittää asiaa myös vaikkapa tästä hakuteoksesta: Suomalaisia valaisimia / Anna-Kaisa Huusko, Pekka Järveläinen.
Aleksandr Rogozhkinin 1995 ohjaamasta elokuvasta "Osobennosti natsionalnoi ohoty" on tehty DVD-tallenne, jota on lainattavissa mm. pääkaupunkiseudun kirjastoista. Koska tallenne ei kuulu oman kirjastosi kokoelmiin, voit tilata sen kaukolainana lähikirjastosi kautta. Tallenteessa on englanninkielinen tekstitys ja se löytyy pääkaupunkiseudun kirjastojen HelMet-luettelosta venäjänkielisellä nimellään. Alla olevista linkeistä HelMet-luetteloon näet tallenteen julkaisutiedot.
http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/XOsobennosti+natsionalnoi+ohoty&sea…
http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/XOsobennosti+natsionalnoi+ohoty&sea…
http://elonet.fi/title/ekiwrz/
Terveellisyys riippuu monesta asiasta. Useimmiten jäätelöä pidetään epäterveellisenä sen sisältämän sokerin ja rasvan vuoksi, ja näin voisi ajatella, että mahdollisimman vähärasvainen ja vähäsokerinen jäätelö olisi terveellisintä. Jos kärsii laktoosi- tai maitoallergiasta, kasvipohjaiset jäätelöt ovat järkevä vaihtoehto, gluteenitonta kaipaavalle usein soijavalmiseet tai viljaton maitojäätelö. Myös muuta kuin kuluttajan terveellisyyttä voi pohtia: onko jäätelö tuotettu eettisesti ja ovatko sen raaka-aineet ympäristöystävällisiä.
Kermajäätelössä (linkki Finelin sivuille) on 11 grammaa rasvaa sataa grammaa kohden, ja tyydyttynyttä eli ns. kovaa rasvaa yli 7 grammaa. Kaurajäätelössä (linkki Kilokalori.net-sivulle) rasvaa...
Tampereella on kolme K-Citymarketia, jotka sijaitsevat Lielahdessa, Linnainmaalla ja Turtolassa. K-Citymarketin kotisivuilla ei anneta kattavaa vastausta kysymykseen, mutta yksittäisten kauppojen sivuilla mainitaan, että valikoimaan kuuluu Lielahdessa 16500 elintarviketta, Turtolassa 15000 ja Linnainmaalla 12000 (http://www.k-citymarket.fi/Kaupat/). Elintarvikepuolella siis Lielahden liikkeen valikoima on laajin.
Eroavaisuuksia muussa valikoimassa voi tiedustella K-Citymarketilta esim. palautelomakkeen kautta osoitteessa http://www.k-citymarket.fi/Palaute/.
Hilja Karhulalta ei Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan ole julkaistu yhtään kirjaa. Joitakin hänen runojaan on sävelletty, mutta ei kysymäsi nimistä.
Vaikea risti -runo löytyy Internetin kautta useastakin osoitteesta, mm. Polvijärven vapaaseurakunnan sivuilta:
http://www.polvijarvi.svk.fi/?sid=12&tid=1210
Tällä sivulla runon tekijäksi mainitaan "tuntematon", joillakin sivuilla taas Hilja Karhula. Runo siis löytyy, mutta tekijästä ei taida olla varmuutta.
Näitä kirjoja ei yleensä oteta kirjastoihin, koska ne soveltuvat huonosti kirjastokäyttöön. Harjoituskirjoissa on tiukemmat copyright-säännöt kuin tavallisissa kirjoissa, eli harjoituskirjasta ei saa yleensä kopioida sivuakaan edes omaan käyttöön.
Joitakin viskareille sopivia kirjoja voi löytyä HelMetistä (www.helmet.fi), kun laittaa hakusanaksi puuhakirjat: http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=puuhakirjat&searchscope=1&m=1&…
Näitä kirjoja on niin vähän kirjastoissa, että kannattaa kysyä myös kirjakaupoista.
Erään tulkinnan mukaan lampaiden laskenta on perinne muinaisajoilta, jolloin paimenet usein torkahtivat lampaita laskiessaan: http://www.kaleva.fi/teemat/hyva-elama/kannattaako-lampaita-laskea/1714…
Päivärahoista kirjoitetaan Ruotuväen artikkelissa Alokkaan aakkoset 2/1982 (21.6.1982) seuraavaa: vakinaisessa palveluksessa oleva asevelvollinen sai päivärahaa 6,75 markkaa. Jos hänet oli määrätty palvelemaan 330 päivää, päiväraha oli 240 päivää ylittävältä ajalta 7,25 markkaa. Päivärahaan tuli 1.10.1982 alkaen korotus, joten siitä lähtien päivärahan suuruus oli 7,75 markkaa ja 240 päivää ylittävältä osalta 8,25 markkaa. Päiväraha maksettiin palvelusyksikössä kahden viikon erissä, eli kuukauden vaihteessa ja sen puolivälissä. Tämän lisäksi palveluksesta kotiutettaville maksettiin kotiuttamisraha 200 markkaa.
Jari Tammen Suuri solvaussanakirja määrittelee jökön "lääkäriksi, joka jatkuvasti työskentelee apulaislääkärinä saavuttaakseen jonkin suppean erikoisalan pätevyyden". Sana on johdettu paikallaan, liikkumatta olemista tarkoittavasta sanasta jököttää.
