Kysyin asiaa Poliisimuseosta ja sieltä vastattiin näin:
Yritin salapoliisityönä etsiä tietoja mikä voisi olla alkuperäinen tapaus, mutta eipä löytynyt. Tapaus on voi olla muualta kuin Suomesta, esim. Norja/Ruotsi? Löysin netistä tuon kirjan mistä pystyi lukemaan tapahtumia, mutta mitkään hakusanat eivät löytäneet vanhoissa suomalaisissa sanomalehdissäkään jutun juurille. Eipä Rikosmuseon aineistosta löydy vastaavia juttuja.
Sanomalehdet ovat oiva lähde päästä alkuun, kun etsii tietoa henkirikoksista, mutta tietenkin pitäisi olla joku lähtökohta, mitä ja mistä etsii, esim. paikka tai tässä tapauksessa ehkä ajankohta olisi paras. Esim. itsenäisyyden alussa sanomalehdissä kirjoitettiin hyvin seikkaperäisesti tapauksista...
Kaivattu kirja lienee Philip Ridleyn Riksraks (WSOY, 1992). Sen päähenkilö on Liskokadulla asuva Ruskin, jonka äiti sanoo joka aamu ensin "Suukko", sitten "Teetä?" ja sitten "Paahtoleipää?". Liskokadulla on myös karmea salaisuutensa: "Syvällä viemärin sopukoissa lymyää kammottava Riksraks, joka öisin nousee uhkaamaan Liskokatua."
Hei!
Voit korvata kadottamasi äänilevyn joko tuomalla uuden levyn kadottamasi tilalle tai maksamalla kirjaston ilmoittaman korvaushinnan. Videolevyt voi tekijänoikeussyistä korvata ainoastaan rahalla.Sinun kannattaa uusia lainasi, ettei sinulle kerry sakkojen lisäksi laskutusmaksuja.Jo kertyneet myöhästymismaksut joudut valitettavasti maksamaan, mutta Jyväskylän kaupunginkirjaston yksittäisen lainan maksimisakko ei kasva 3 euroa suuremmaksi.
Älä turhaan arastele yhteydenottoa, sillä kirjaston levyjä katoaa ja häviää koko ajan ja korvausasioiden hoito on meille jokapäiväistä hommaa. Erehtyminen on inhimillistä tiskin molemmin puolin:).
Kirjastokortin saamiselle ei Oulun kaupunginkirjastossa eikä Kempeleen kirjastossa ole alaikärajaa. Huoltaja on vastuussa lapsen kortilla lainatusta aineistosta ja voi päättää minkä ikäisenä lapselle hankitaan kortti. Eli 2 kk ikäisellekin voi hankkia kortin.
Sitaatti on Sir Thomas Brownen teoksesta Religio Medici, joka on suomennettu nimellä Lääkärin uskonto (1921, Karisto). Virke, josta sitaatti on irrotettu, kuuluu alkuteoksessa näin:
The severe Schooles shall never laugh mee out of the Philosophy of Hermes, that this visible world is but a picture of the invisible, wherein, as in a pourtract, things are not truely, but in equivocall shapes; and as they counterfeit some more reall substance
in that invisible Fabrick.
Tuntematon kääntäjä on suomentanut kohdan näin:
Ankarammat filosofi-koulukunnat eivät milloinkaan saata minua pilateollansa hylkäämään sitä Hermeen filosofista käsitystä, että tämä näkyväinen maailma on vain näkymättömän kuva, jossa, niin kuin konsanaan muotokuvassa, asiat eivät...
Aineiston hankintaa koskevissa kysymyksissä kannattaa olla yhteydessä suoraan paikkakunnan kirjastoon. Salon ollessa kyseessä, voit tiedustella asiaa lasten- ja nuortenosaston esimieheltä numerosta 02 778 4958 tai sähköpostitse osoitteesta iina.kaustinen@salo.fi
Vaihdoin viestiasetuksiasi niin, että tekstiviestin sijaan saat saapumisilmoituksen sähköpostiosoitteeseen, josta tämä kysymyksesi tuli. Jos tämä ei käy niin ottaisitko vielä yhteyttä.
Suomen kansallisbibliografia Fennicaan on pääsääntöisesti luetteloitu kaikki Suomessa julkaistu kirjallisuus, myös suomennokset. Kysymääsi kirjaa ei sieltä kuitenkaan löydy, eli on syytä olettaa, ettei sitä ole suomennettu.
Fennicasta ei löytynyt lainkaan teoksia nimellä William Sydney Porter, nimellä Henry O. sen sijaan tulokseksi tuli 9 viitettä, eli ainakin Suomessa kirjailija tunnettaneen paremmin tuolla jälkimmäisellä nimellä. Pääset tarkastelemaan hakutulosta tästä: https://urly.fi/Upd
Runo on Kaarlo Sarkian Taiottu. Muistamasi säe on keskeltä runoa. Runo on ilmestynyt vuonna 1943 ilmestyneessä kokoelmassa Kohtalon vaaka, joka löytyy myös mm. kokoelmasta Runot. Se on luettavissa myös Google-kirjat palvelun kautta:
https://books.google.fi/books?id=i6J4DAAAQBAJ&pg=PA331&dq=Olet+i%C3%A4ti+minun+sarkia&hl=fi&sa=X&ved=0ahUKEwinvtCDoaDaAhUlxKYKHalbCoMQ6AEIJTAA#v=onepage&q=Olet%20i%C3%A4ti%20minun%20sarkia&f=false
Noilla sanoilla alkaa kertosäkeistö kappaleessa Saksofonin soitto. Sen on säveltänyt Seppo Nissinen ja sanoittanut Pertti Mäenpää.
Tämän humppafoksin ovat levyttäneet Köpi Koski & Projekti äänitteellään Tansseissa tavataan 2 sekä ilmeisesti myös Tanssiorkesteri Sylvia.
1700-luvulla eläneen kirjailija Samuel Johnsonin mukaan Lontoossa on kaikkea mitä elämä on suonut. Jopa siinä määrin, että jos on kyllästynyt Lontooseen, on kyllästynyt elämään.
Tätä ajatusta vaalitan yhä mm. matkailumarkkinoinnissa. Pelkästään Lontoon taide-, kulttuuri- ja tapahtumatarjonta on kieltämättä niin laajaa, että vaihtelua riittää moneen makuun vuoden joka päiväksi. Samoin sen elinkeinorakenne on monipuolinen, työmarkkinat ja palvelut laajat. Mutta samaa sanotaan myös New Yorkista: siellä on kaikkea ja sinne haluavat "kaikki".
Tällaiset väittämät ovat yleistyksiä, niistä voi perustellusti olla toista mieltä ja ehdottaa muita paikkoja tilalle. Jotkut taas eivät pidä suurkaupungeista, "ihmisten eläintarhoista". Todella suurissa...
Täytyy sanoa, että tämä kysymys on melkoisen vaikea.
Kannattaa seuraavalla kerralla udella, mitä kaveri kommentillaan tarkoitti.
Maallikon silmin jäähallit näyttävät kovin samanlaisilta niin Venäjällä
https://www.google.fi/search?rlz=1C1GCEA_enFI788FI788&biw=1920&bih=949&tbm=isch&sa=1&ei=XXr1W_jmN4avswHUgAw&q=%D0%A5%D0%BE%D0%BA%D0%BA%D0%B5%D0%B9%D0%BD%D1%8B%D0%B9+%D1%85%D0%BE%D0%BB%D0%BB+%D0%B2+%D0%A0%D0%BE%D1%81%D1%81%D0%B8%D0%B8&oq=%D0%A5%D0%BE%D0%BA%D0%BA%D0%B5%D0%B9%D0%BD%D1%8B%D0%B9+%D1%85%D0%BE%D0%BB%D0%BB+%D0%B2+%D0%A0%D0%BE%D1%81%D1%81%D0%B8%D0%B8&gs_l=img.3...11495.54383..55184...0.0..0.88.88.1......3....1j2..gws-wiz-img.....0.wF7ZkadsMRA
kuin muualla maailmassakin
https://www...
Talvisodan ajan sota- ja kenttäsairaaloista voi lukea ainakin seuraavista kirjoista:
-Lääkärinä sodassa. Suomen lääkäriliiton kokoamista muistelmista toim. Kyllikki Kauttu. Helsinki: Tammi, 1989.
-Suomen sotien 1939-1945 lääkintähuolto kuvina. Toimituskunta: Ensio Taipale … et al. Lahti: Sotilaslääkinnän tuki, 1990.
-Saksa-Äärimaa, Maija: Kenttäsairaalan matkassa : nuoren sairaanhoitajan sotapäiväkirja. Helsinki 1992.
Lisäksi Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastossa http://www.mpkk.fi/fi/kirjasto on kattava kokoelma sotahistoriaankin liittyvää kirjallisuutta ja hakuteoksia. Alan asiantuntemusta tarjoavat puolestaan erikoismuseot kuten Sotamuseo http://www.mpkk.fi/fi/sotamuseo , Sotilaslääketieteen museo http://www3.lahti.fi/museot/...
Kyseessä on Lauri Pohjanpään runo Hätä. Runo on julkaistu ensimmäisen kerran vuonna 1953 Pohjanpää runojen kokoelmassa Valitut runot. Runo on luettavissa myös esimerkiksi teoksesta Tämän runon haluaisin kuulla 1 (useita painoksia).
Tämän runon haluaisin kuulla (toim. Mirjam Polkunen, Satu Marttila, Juha Virkkunen, Tammi, useita painoksia)
Kaivattu kirja on ranskalaisen Éliane Taïebin salanimellä Gilles Thomas julkaistu Merkityt miehet. Ranskankielinen alkuteos Les hommes marqués ilmestyi vuonna 1976, suomennos Finn Lecturan lyhytikäiseksi jääneessä Musta virta scifi -sarjassa 1992.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_1062
"Estääkseen liikakansoituksen Viimeinen Mahdollisuus ylläpitää sisäänpääsykokeita. Se vaatii lapsiltaan, heti kun he ovat täyttäneet kaksikymmentä vuotta, kolme koetta, joiden tarkoituksena on todistaa heidän kykynsä jäädä henkiin." (s. 70)
Kaikkia tieto tai taitokursseja kannattaa hakea Ilmonetin kautta. Se on Helsingin, Espoon ja vantaan työväenopistojen yhteinen hakusivusto.
Tänä keväänä siellä ei valitettavasti ole tarjolla värjäyskursseja. https://ilmonet.fi/#fi/search/cgt=684
Erilaiset yhdistykset ja monet käsityöliikkeet järjestävät myös kursseja käsityötekniikoista, mutta valitettavasti niistä ei ole muuta yhteistä hakupaikkaa kuin netti. Kannattaa hieman kysellä kaupoissa käydessään.
Solmuvärjäyksen saattaisit oppia myös yksin tai kaveriporukassa. Hyviä ohje ja vinkkisivuja löytyy runsaasti. Aluksi kannattaa käyttää marketistakin saatavia kangasvärejä, joilla voi värjätä sekä sangossa että pesukoneessa. Kiinnitysaineeksi niille käy pelkkä ruokasuola.
Esim....
